Anniina Nirhamo
Yle
Mitä oikein tarkoitetaan äidinkielen kokeissa vastauksen suosituspituudella? Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensori Juha Herkman vastaa kokelaita mietityttävään kysymykseen siitä, kuinka paljon merkkimäärä voi ylittyä tai alittua.
Siinä missä vieraiden kielten kokeissa kirjoitelmille on määritelty merkkimäärähaarukka, kuten 700–1300 merkkiä, äidinkielen kokeissa tehtävänanto kertoo "vastauksen sopivan pituuden". Esimerkiksi syksyn 2019 äidinkielen lukutaidon kokeessa vastausten suosituspituus oli 4500 merkkiä. Mitä tämä tarkoittaa?
– Sitä että YTL:n arvion mukaan tehtävään on mahdollista ja luontevaa vastata suurin piirtein ilmoitetun merkkimäärän puitteissa, sanoo Juha Herkman.
Suosituspituus saattaa aiheuttaa hämmennystä siitä, kuinka paljon vastauksen merkkimäärä siis voi ylittyä tai alittua. Herkman kertoo, että merkkimäärä ei ole vastausten arviointikriteeri, joten yksiselitteistä ohjetta ei ole. Vastaukset arvioidaan aina kokonaisuuksina, ja jossakin vastauksessa merkkimäärän ylitys tai alitus sopii kokonaisuuteen.
Mikä on liian lyhyt tai liian pitkä vastaus?
– Kokemuksen perusteella voi sanoa, että jos merkkimäärä heittää reilusti yli kolmasosan suuntaan tai toiseen, vastauksen kokonaisuus yleensä kärsii. Liian pitkissä vastauksissa on rajausongelmia tai löysää asian käsittelyä, liian lyhyistä vastauksista puuttuu jotain merkityksellistä sisältöä.
Miksi YTL ei määrittele tehtävänannoissa tarkasti esimerkiksi maksimimerkkimäärää? Tähän on Herkmanin mukaan kaksi syytä.
– Ensinnäkin, samankin kokeen eri tehtävät eivät ole tässä suhteessa täysin yhteismitallisia, joten on parempi antaa suosituksia kuin yrittää määritellä jokaiseen tehtävään oma merkkimääränsä, Herkman sanoo.
– Toiseksi, vastausten pituudesta ei ole haluttu tehdä arviointikriteeriä. Jos YTL antaisi tarkan merkkimäärän, sitä alettaisiin helposti pitää kriteerinä, ja kaikki yrittäisivät tuottaa samanmittaisia vastauksia riippumatta siitä, mitä sanottavaa on ja kuinka asiansa ilmaisee.
