Hyppää pääsisältöön
Minne vanha vaatteesi päätyy?
Minne vanha vaatteesi päätyy?

Keräyslaatikoihin lahjoitetuista käytetyistä vaatteista vain pieni osa jää Suomeen. Niiden lopullisesta määränpäästä on vaikea saada tietoja ja on mahdollista, että huonokuntoisia vaatteita päätyy jätteeksi esimerkiksi Afrikan maihin. MOT pyrki selvittämään vaatteiden reittejä myös lähettimien avulla.

Puhelimen ruudulla näkyy pieni piste Tallinnan kohdalla.

On kulunut alle viikko siitä, kun MOT on jättänyt hopeanvärisen takin UFF:n vaatekeräyslaatikkoon Espoossa.

Piste kertoo, että takki on matkustanut meren yli Viroon.

Pystymme seuraamaan sen liikkeitä, koska olemme ommelleet takin sisälle pienen, gsm-verkossa toimivan lähettimen.

Tarkoituksena on selvittää, mihin kierrätykseen laitetut vaatteet päätyvät.

Tällä hetkellä vaatteiden kohtaloa eivät tiedä edes kaikki kierrätystä järjestävät yritykset. Osa vaatteista päätyy uudelleen myytäväksi Suomessa, osa viedään lajiteltavaksi Eurooppaan. Sieltä vaate voi päätyä esimerkiksi uudelle omistajalle jossain päin Venäjää tai katuojaan Afrikkaan.

Bisneksen läpinäkymättömyys ihmetyttää myös asiantuntijoita. Kiertotalouden asiantuntija, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Helena Dahlbon mukaan kuluttajien luottamus kierrätystä kohtaan lisääntyisi, jos vaatteiden kohtalosta kerrottaisiin avoimesti.

– Mielestäni tässä ei pitäisi olla mitään salaista.

Hopeanvärinen takki
Hopeanvärinen takki

MOT ei pääse kuvaamaan lajittelukeskuksiin

Hopeanvärinen takki päätetään pudottaa UFF:n kierrätyslaatikkoon, koska se on Suomen suurin vaatteiden kerääjä.

Ennen jäljittimen ompelemista takkiin olemme pyytäneet UFF:lta haastattelua ja kuvauslupaa sen lajittelukeskukseen. UFF kieltäytyi molemmista.

Saamme sen sijaan sähköpostiviestejä, joissa UFF kertoo, että yli 90 prosenttia lahjoitetuista vaatteista päätyy uusiokäyttöön Suomessa tai ulkomailla.

Se tiedetään, että usean toimijan vaatteita päätyy Suomesta ensin lajittelukeskuksiin Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi ruotsalainen vaatejätti H&M lähettää kaikki keräämänsä vaatteet Saksaan Soexin jättimäiseen lajittelukeskukseen.

UFF puolestaan lähettää suuria määriä vaatteita Humana-lajittelukeskuksiin Viroon ja Liettuaan.

Emme myöskään saa kuvauslupia näiltä eurooppalaisilta lajittelukeskuksilta.

Bisneksen läpinäkymättömyys ihmetyttää myös asiantuntijoita.

Suomen tekstiilivirtoja tutkineen Helena Dahlbon mukaan syitä vaatteiden ulkomaille viemiseen on kaksi. Suomesta ei löydy ostajia kaikille käytetyille vaatteille eikä Suomessa ole tarpeeksi kapasiteettia vaatteiden lajittelemiseksi.

– Osa tekstiilistä viedään lajiteltavaksi Keski-Euroopan lajittelulaitoksiin, joita meillä ei toistaiseksi täällä Suomessa vielä ole, Dahlbo kertoo.

Ainoastaan yksi toimijoista suostuu antamaan haastattelun ja päästää meidät kuvaamaan lajittelukeskukseensa Suomeen. Hyväntekeväisyysjärjestö Fidan vaatekeräysvastuullinen Sakari Keipi kertoo, että Fida ei myy yhtään vaatetta EU:n ulkopuolelle.

Suomessa poistetaan joka vuosi 70 milj. kg tekstiiliä, josta 80% menee sekajätteeseen ja 20% erilliskeräykseen.
Suomalaiset heittävät pois noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä joka vuosi. Suurin osa tekstiilistä poltetaan jätteenä. Keräyslaatikoihin päätyy vain viidesosa pois heitetyistä vaatteista. Vaatteita keräävät sekä perinteiset hyväntekeväisyysjärjestöt että nykyisin myös isot vaatemyymäläketjut. 50-75 prosenttia kerätyistä vaatteista lähtee ulkomaille. Suomessa poistetaan joka vuosi 70 milj. kg tekstiiliä, josta 80% menee sekajätteeseen ja 20% erilliskeräykseen. Kuva: Riikka Kurki / Yle – Kuvituselementit: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,infografiikka

Lähettimet seuraavat, liikkuvatko huonokuntoisetkin vaatteet eteenpäin

Koska emme pääse seuraamaan vaatteiden kierrätystä paikan päälle, päätämme turvautua epätyypillisiin tiedonhankintakeinoihin.

Ompelemme hopeanvärisen takin lisäksi lähettimiä viiteen muuhun vaatekappaleeseen, jotka viemme keräyspisteisiin.

Kaikki kuusi vaatetta, joihin MOT ompeli lähettimet ja vei kierrätykseen.
Kaikki kuusi vaatetta, joihin MOT ompeli lähettimet ja vei kierrätykseen. MOT,minna knus-galán

Kaikki vaatteet ovat käytettyjä ja eri kuntoisia. Hopeanvärisessä takissa on useita tupakanpolttamia reikiä, vuori on risainen ja kauluksessa on meikkitahraa.

Miesten farkkujen vetoketju on rikki, muuten ne ovat ehjät. Lähetin mahtuu sopivasti farkkujen pikkutaskuun. Joulukuussa viemme farkut Kauppakeskus Myyrmannissa Vantaalla sijaitsevaan H&M:n myymälään.

Lisäksi laitamme lähettimet collegepaitaan ja naisten talvitakkiin. Viemme vaatteita H&M:n ja UFF:n lisäksi Lindexin ja Fidan keräyspisteille.

Paikannin ommeltiin farkkujen taskuun.
Lähetin mahtui farkkujen pikkutaskuun. Paikannin ommeltiin farkkujen taskuun. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,satelliittipaikannus,Paikannus,vaatteet,lähettimet,Yepzon

Kirjoitamme jokaiseen lähettimeen MOT:n yhteystiedot ja viestin: haluamme selvittää mihin käytetyt vaatteet päätyvät. Lähettimillä on puhelinsovellus, josta voimme seurata niiden kulkua.

Lähettimet toimivat gsm-verkon kautta, joten niiden pitäisi toimia suurimmassa osassa maailmaa.

Emme kuitenkaan tiedä, miten kauan akut kestävät. Varsinkin, jos lähettimet joutuvat olemaan kauan kylmässä.

On keskitalvi, joten pakkanen on varteenotettava ongelma.

Farkut päätyvät nopeasti Euroopan suurimpaan lajittelukeskukseen

Ensimmäisenä liikkuvat H&M:lle jättämämme farkut. Ne viettävät joulun Vantaalla, mutta heti vuoden vaihduttua sovellus ilmoittaa sijainniksi Vuosaaren sataman.

Satamasta farkut jatkavat matkaansa Viron edustalle, ja edelleen Saksassa Elbe-joelle. Hampurin sataman kautta matka jatkuu Leipzigin pohjoispuolelle.

Matka pysähtyy keskelle Saksan maaseutua.

Alueella sijaitsee Euroopan suurin lajittelukeskus Soex.

Kartta H&M:lle jätettyjen vaatteiden reitistä Vantaalta Saksaan.
Kartta H&M:lle jätettyjen vaatteiden reitistä Vantaalta Saksaan. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,kierrätys,H&M,Saksa,farkut,vaatteet,minna knus-galán

Saksalainen lajittelukeskus on kolmentoista jalkapallokentän kokoinen laitos. Päivittäin tänne ajaa 25-30 kuorma-autollista kierrätystekstiiliä ja -kenkiä koko Euroopasta, 300 000 kiloa päivässä.

Suomesta tänne päätyvät esimerkiksi kaikki H&M:n ja Kappahlin myymälöissä kerätyt vaatteet.

Farkut jäävät Soexin lajittelukeskukseen pidemmäksi aikaa.

Emme pääse kuvaamaan paikan päälle, mutta Soex lupaa lähettää MOT:lle tietoa siitä, mitä vaatteille tapahtuu.

Käytettyjä vaatteita viedään Suomesta vuosittain miljoonilla euroilla

Tullin keräämien tietojen mukaan Suomesta vietiin viime vuonna yli 13 miljoonaa kiloa käytettyä tekstiiliä ulkomaille. Suurimmat vientimaat olivat Viro ja Liettua.

Asiantuntijoiden mukaan vaatteiden lähettäminen ulkomaille on ongelmallista.

Jos viemme tekstiilijätettä maihin, missä jätehuolto ei ole asianmukaista, syntyy ympäristöongelmia.― Helena Dahlbo, Kiertotalouden asiantuntija, Suomen ympäristökeskuksen tutkija

– Kun viemme tekstiilit pois meiltä, menetämme kaiken tekstiilien sisältämän materiaalin. Voisimme periaatteessa käyttää sitä meillä kotimaassa uusien tekstiilien tuottamiseen tai käyttää tekstiilit sellaisenaan uudelleen, sanoo Dahlbo.

Dahlbon mukaan Suomi ulkoistaa jäteongelmansa.

– Jos viemme tekstiilijätettä maihin, missä jätehuolto ei ole asianmukaista, syntyy ympäristöongelmia.

Suomalaisten käytettyjä vaatteita ei viedä pelkästään Euroopan alueelle vaan myös esimerkiksi Afrikkaan, ennen kaikkea Malawiin ja Mosambikiin.

Päätämme selvittää, mitä vaatteille tapahtuu Afrikassa, jonka monessa maassa jätehuolto on erittäin puutteellinen verrattuna Suomeen.

Mosambikissa vaatteiden katumyyjä maksaa vaatesäkistä noin 140 euroa. Voittoa myydyistä vaatteista tulee noin 10-17 euroa. Säkkiä ostaessaan myyjä ei tiedä, sisältääkö se likaisia tai rikkinäisiä vaatteita.

Euroopasta tulleita vaatteita heitetään roskiin Maputossa

Vaatekasoista nousee käytetyille vaatteille tyypillinen haju. Joukossa on paljon likaisia vaatteita.

Olemme Mosambikin pääkaupungissa, Maputon katumarkkinoilla. Täällä myydään valtava määrä länsimaista tuotuja käytettyjä vaatteita.

Maputon sijainti Afrikan kartalla.
Maputon sijainti Afrikan kartalla. MOT,kartat,Maputo,Afrikka,Mosambik

Useita tuttuja merkkejä vilahtelee vaatteiden joukossa: Mangoa, Zaraa, H&M:ää, Lindexiä. On hyvin todennäköistä, että täällä on myös käytettyjä vaatteita Suomesta.

Kollaasi länsimaisista vaatemerkeistä Maputon markkinoilla.
Löysimme Maputon vaatemarkkinoilta useita länsimaista tuttuja brändejä. Kollaasi länsimaisista vaatemerkeistä Maputon markkinoilla. Kuva: Hanna Nordenswan & Liselott Lindström / Yle MOT,vaatteet,Maputo,Mosambik,kierrätys,minna knus-galán

Tullitilastojen mukaan Suomesta on viimeisen viiden vuoden aikana viety käytettyä tekstiiliä suoraan Mosambikiin yli kaksi miljoonaa kiloa.

Sen ohella tänne on voinut päätyä suomalaisten vaatteita eurooppalaisten lajittelukeskusten kautta.

Mosambik kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Vaatteiden myynti on täällä monelle ainoa tulonlähde.

Hyväntekeväisyydestä on tullut valtava bisnes, jossa on monta välikättä.

Maputon satamassa eri maista tulleet paalit lajitellaan uudestaan säkkeihin vaatetyypin mukaan. Housut laitetaan yhteen säkkiin, t-paidat toiseen. On mahdotonta tietää, mistä maasta vaatteet ovat peräisin.

Parhaat vaatteet myydään kauppoihin ja huonoimmat katumyyjille.

Yksi vaatesäkki maksaa noin 140 euroa. Siitä katumyyjälle jää voittoa käteen noin 10-17 euroa, riippuen vaatteiden laadusta. Yhden säkin myymiseen menee viikosta kahteen viikkoon.

Otilia Nichivale Maganza on kuuden lapsen äiti. Hän on myynyt käytettyjä vaatteita jo yhdeksän vuotta. Hän ostaa vaatesäkin, eikä tiedä ennen ostamista, ovatko vaatteet ehjiä tai puhtaita.

– Toisinaan saamme vain roskaa, vaatteet eivät ole sitä mitä pitäisi. Emme saa palautettua emmekä myytyä rikkinäisiä vaatteita. Annamme niitä orvoille. Osan heitämme tuolla tien päässä oleviin roskiksiin.

Otilia Nichivale Maganza myy vaatteita Maputon katumarkkinoilla.
Otilia (oik.) on kokenut vaatemyyjä Maputossa. Lahjoitetut vaatteet olivat aikaisemmin hyvälaatuisia, mutta nyt joukossa on yhä enemmän huonolaatuisia. Otilia Nichivale Maganza myy vaatteita Maputon katumarkkinoilla. Kuva: Hanna Nordenswan / Yle MOT,Afrikka,Maputo,Mosambik,minna knus-galán
Katia on ostamassa vaatteita Maputon markkinoilta Mosambikissa.
Katia etsii vaatteita itselleen ja veljelleen: ”Lahjoittakaa ihmeessä vaatteita!”, hän sanoo. ”Mutta lahjoittakaa myös sellaisia, jotka eivät ole vain kuluneita ja vanhoja.” Katia on ostamassa vaatteita Maputon markkinoilta Mosambikissa. Kuva: Liselott Lindström / Yle MOT,vaatteet,Maputo,Mosambik,Vaatemyyjä,Afrikka,minna knus-galán
Toisinaan saamme vain roskaa, vaatteet eivät ole sitä mitä pitäisi. Emme saa palautettua emmekä myytyä rikkinäisiä vaatteita.― Vaatemyyjä Otilia, Maputo

MOT:n seuraamista vaatteista suurin osa matkasi ulkomaille

Seurattuamme kuuden vaatteen liikkeitä yli kuukauden ajan, sovellus kertoo, että neljä niistä on jo Euroopassa.

Viideskin on ehkä matkalla, sillä miesten pikkutakista viimeisin tieto oli Vuosaaren satamasta. Sen jälkeen yhteys katoaa.

Yksi vaatteista ei ole edennyt Suomea pidemmälle. Keltaisen collegepaidan paikannin hyytyy Vantaalle, lähelle UFF:n logistiikkakeskusta. Emme tiedä, onko lähetin löydetty.

Kukaan ei ota meihin yhteyttä lähettimeen jättämiemme yhteystietojen avulla.

Lindexiin jätetty naisten talvitakki on Latviassa. Lindexin kanssa yhteistyötä tekevä keräysyritys Recci kertoo MOT:lle, että se lajittelee ja myy 10 prosenttia sen keräämistä vaatteista. Loput myydään ulkomaille, ennen kaikkea Saksaan, Puolaan ja Latviaan.

Fidan keräyslaatikkoon jättämämme vihreä huppari on viikon matkan jälkeen Liettuassa, Kaunasissa. Se paikantuu lähelle suuria logistiikkayrityksiä.

Fidalle jätetyn vihreän hupparin matka kartalla Liettuaan.
Fidalle jätetyn vihreän hupparin matka kartalla Liettuaan. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,minna knus-galán

Fida kertoo, että se itse ei myy lahjoitettuja vaatteita EU:n ulkopuolelle.

Järjestön periaatteena on se, että sen keräämät vaatteet hyödynnettäisiin juuri vaatteina ja että ne jäisivät mahdollisimman lähelle.

– Vähennämme päästöjä sillä, että emme lähetä vaatteita maapallon toiselle puolelle.

Mutta myös Fida myy vaatteita lajittelukeskuksille. Niistä vaatteita myydään eteenpäin tukkumyyjille ja ne voivat siksi päätyä esimerkiksi Itä-Eurooppaan tai Afrikkaan.

Tupakanpolttamat reiät eivät estäneet takin matkaa

Hopeanvärisen takin vauhti on ollut nopea. Viikossa se on matkustanut UFF:n keräyslaatikosta Espoosta Tallinnan kautta Liettuaan. Takki paikantuu lähelle Vilnan kaupunkia ja päätyy noin viikoksi UFF:n yhteistyökumppanin Humana Balticin lajittelukeskukseen.

UFF:n mukaan huonokuntoisia vaatteita ei myydä eteenpäin. Risaisen ja tupakanpolttaman takin matka kuitenkin näyttää jatkuvan.

Humana Balticin lajittelukeskuksen jälkeen hopeanvärinen takki paikantuu Liettuan rannikolle. Se on matkannut vajaassa kolmessa viikossa Espoosta Klaipedan satamaan Itämeren rannalle.

Alkamassa on matkaosuus, jota asiantuntijatkaan eivät tunnu tietävän: minne ja mitä reittiä vaatteet siirtyvät Liettuasta?

On helmikuun alku, Liettuassa on pakkasta. Lähettimen akun varaus laskee parissa päivässä 25 prosentista viiteen prosenttiin.

Parin päivän kuluttua lähetin paikantuu viimeisen kerran Klaipedan satamaan. Sitten akku sammuu. Emme saa tietää, minne rikkinäinen takki jatkaa matkaansa.

Kartta hopeanvärisen takin liikkeistä Baltiassa.
Kartta hopeanvärisen takin liikkeistä Baltiassa. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,vaatteet,kartat,UFF,kierrätys,minna knus-galán

Seuraamme edelleen kolmen vaatteen reittiä

Käytettyjen vaatteiden valtava bisnes on maailmanlaajuinen eivätkä toimijat Suomessa välttämättä tiedä, mihin kaikkialle heidän keräämänsä vaatteet eri välikäsien kautta lopulta päätyvät.

Kiertotalouden asiantuntija Helen Knuutilan mukaan vaatteiden kiertokulku on ongelmallinen ylipäätään.

– Pääosa tekstiileistä tehdään olosuhteissa, joista emme tiedä. Sitten ne tuodaan tänne, lyhyesti käytetään ja ne lähtevät taas pois. Tilanne on tekstiiliteollisuuden osalta kestämätön monessa eri vaiheessa.

MOT:n seuraamista vaatteista kolmen lähetin toimii edelleen. Jatkamme niiden seuraamista.

Fidaan viety vihreä huppari on edelleen Liettuassa, logistiikkayhtiöiden lähellä.

H&M:ään viedyt miesten farkut ovat olleet kuukauden saksalaisessa lajittelukeskuksessa.

Kuva vaatteista, jotka ovat jäljellä MOT:n seurannassa helmikuun puolessa välissä 2020.
Kuva vaatteista, jotka ovat jäljellä MOT:n seurannassa helmikuun puolessa välissä 2020. MOT,vaatteet,UFF,Lindex,H&M,kierrätys,Fida,minna knus-galán

Soex myy parhaat keskukseen päätyvistä vaatteista eteenpäin. Vain 15 prosenttia vaatteista kierrätetään kuiduksi, joka myydään esimerkiksi autoteollisuudelle täytemateriaaliksi autojen oviin. Uusia vaatteita Soexissa ei tehdä.

Yli puolet Soexiin tulevasta tekstiilistä lähetetään Saksasta eteenpäin. Afrikan osuus on jopa 30 prosenttia. Soex kertoo MOT:lle, ettei se tiedä, mitä Afrikkaan lähetetyille vaatteille tapahtuu.

On siis mahdollista, että lähettimellä varustetut farkut vielä jatkavat matkaansa täältä – esimerkiksi Mosambikin valtaville markkinoille. Tai jätteeksi.

Päivää ennen tämän jutun julkaisua Fidalle jätetty vihreä huppari paikantuu myös Klaipedan satamaan Liettuassa. Akkua on vielä jäljellä.

Jäämme seuraamaan paidan matkaa.

Vihreä huppari
Vihreä huppari

Katso ohjelma:


Toimittajat: Minna Knus-Galán & Liselott Lindström, Teksti: Minna Knus-Galán, Kati Pehkonen, Riikka Kurki & Hanna Takala, Kuvat ja videot: Jouni Soikkeli, Riikka Kurki, Liselott Lindström & Hanna Nordenswan (Afrikka), Grafiikka: Riikka Kurki & Camilla Arjasmaa, Tuottaja: Hanna Takala