Kummallisessa 1960-luvun vakoilutrillerissä salainen agentti Harry Palmer saapuu talviseen Helsinkiin.
Ulkomaiset elokuvantekijät kääntyivät Neuvostoliiton aikana usein Suomen puoleen, jos tarvittiin uskottavia näkymiä tuolloin kovin suljetusta itänaapuristamme. 1960-luvun agenttiseikkailu Miljardin dollarin aivot (Billion Dollar Brain, 1967) on tästä syystä nyt erittäin maukasta katsottavaa, sillä se on kuvattu lähes kokonaan Suomessa – ja poikkeuksellisesti Suomi esittää siinä myös enimmäkseen Suomea eikä Neuvostoliittoa.
James Bond -elokuvasarja ja kirjailija John le Carré uudistivat 1960-luvulla agenttiviihteen perin pohjin, joskin eri näkökohdista. Edellinen tarjosi eskapismia ja fyysistä toimintaa, jälkimmäinen älyllistä ja realistista näkemystä vakoilun maailmasta.
Jonkinlaiseen välimaastoon osui Len Deightonin kirjoissaan luoma vakoilija Harry Palmer, joka oli varsinkin romaaneissa kyyninen antisankari, enemmänkin byrokratian ja arkiaskareiden kanssa painiskeleva virkamies kuin kaunottaria ja konnia jetset-miljöissä kumoava salainen agentti.
Elokuvaversioissa Palmer sai mainioksi tulkikseen Michael Cainen ja kehittyi ajan mittaan bondimpaan suuntaan – olihan elokuvilla sama tuottaja Harry Saltzman.
Ensimmäiset Palmer-elokuvat ovat vielä varsin realistisia, mutta kolmas, Miljardin dollarin aivot, kehittyy edetessään yhä hullummaksi niin juoneltaan kuin toteutukseltaan. Syypää tähän lienee ohjaaja Ken Russell, joka värvättiin mukaan Cainen suosituksesta.
Caine piti Russellia nerona, mutta vasta elokuvan jälkeen hän tajusi tämän olevan hullu nero, joka ei ymmärtänyt vakavan agenttijännärin psykologisia hienovaraisuuksia.
Toisaalta Russell ei aloittelevana palkkarenkinä päässyt vielä esittämään niitä ronskin ja räikeän visualisoijan taitojaan, jotka tulivat myöhemmin tutuiksi vaikkapa Tommyssa. Niinpä elokuva menee ikään kuin liian pitkälle, jotta sen voisi ottaa täysin vakavasti, mutta ei tarpeeksi pitkälle ollakseen todellista campia.
Miljardin dollarin aivoissa Harry Palmer toimii yksityisetsivänä, joka palkataan viemään munia sisältävä termospullo Lontoosta Helsinkiin. Siellä hän sotkeutuu murhaan ja vaarallisiin agenttijuoniin ja päätyy sivukierteellä Latvian kautta Teksasiin, jossa hullu öljymiljonääri juonii tietokoneaivojen avulla kolmatta maailmansotaa.
Loppuhuipentumassa palataan Helsinkiin ja Suomenlahdelle.
Tuo lopun suuri jäätaistelu filmattiin turvallisesti Englannissa, niin styroksilla vuoratussa studiossa kuin paksusti suolatulla ilmavoimien entisellä lentokentällä. Muutoin liikutaan lähes yksinomaan Suomessa. Tämä 1960-luvun lopun Suomi-kuva antaa elokuvalle sen viehättävän ajan patinan kameran hakeutuessa vaivattomasti, jopa hurmaavasti erityisesti Helsinkiin.
On Töölönlahtea, Senaatintoria, Kauppatoria, Suomenlinnaa, suomalaista taidetta, Hotelli Marskia, moottorikelkkoja, jäähallia, Uspenskin katedraalia, jääteitä sekä tietenkin saunaa ja pallotuoleja.
Helsinki esittää Helsinkiä, Turku Turkua ja Porvoo Riikaa, mutta senkin kiskoilla liikutaan VR:n junanvaunuilla.
Kiistatta vaikutelma on joskus mainosmainen ja maalaileva. "Hän asuu yksin, syvällä Lapin metsissä ainoana ilonaan sinfoniaorkesterinsa, joka soittaa Sibeliusta koko pitkän talven ajan", runoilee suomalainen Anja isästään ja antaa myös ymmärtää, että isä omistaa Suomenlinnan.
Vain suomalaiset itse eivät ole oikein kelvanneet. Hyväsilmäinen voi bongata vilahdukselta Åke Lindmanin tai Pirkko Mannolan, mutta varsinaisiin rooleihin, niin suuriin kuin pieniin, on tuotu väki ulkomailta.
Ainoaa varsinaista suomalaisroolia, kohtalokasta kaunotarta Anjaa, esittää Françoise Dorléac, Catherine Deneuven isosisko, joka menehtyi julmassa auto-onnettomuudessa joitakin kuukausia ennen elokuvan ensi-iltaa.
Miljardin dollarin aivot oli myös ensimmäisiä tietokonetrillereitä, jossa tekoaivot yrittävät vallata maailman tai auttaa siinä. Eivätkä mitkä tahansa tekoaivot, vaan aito vuoden 1967 huipputekniikka: suuren tietokonesalin ytimessä näyttää selvästi olevan Honeywell 200 -pienoistietokone, jonka ominaisuuksiin kuului 24 kilotavun muisti, jopa kuusi kelapaikkaa, kortinlukija ja printteri. Laitteen parissa näyttäisi myös hääräilevän aina juonikas mutta tässä kovin nuori Donald Sutherland.
Itse valloitus kuitenkin epäonnistui.
Tv-uutiset 1967
Ison filmin kuvaukset Suomessa olivat tapaus, jonka huomioivat myös Ylen tv-uutiset. Uutistoimittaja yhytti kuvausryhmän ja Michael Cainen keskeltä Helsinkiä Sofiankadulta, missä harmia tuotti turhan lauha ja vähäluminen talvisää.
My Generation – Michael Caine
Elokuvan jälkeen Teemalauantaissa 22.2. nähdään dokumenttielokuva My Generation – Michael Caine. Sen aiheina ovat 1960-luvun svengaava Lontoo, Britannian piintyneen luokkahierarkian horjuminen ja uuden nuoren, työläistaustaisen luovan sukupolven vastustamaton nousu ja maailmanvalloitus. Sekä kaikkien aikojen parhaat bileet. Michael Caine on elokuvan kertojana, ja haastateltavina ovat mm. Paul McCartney, Twiggy, Mary Quant... Dokumentti on ensimmäisen kerran nähty Teemalauantaissa 9.2.2019.
Teemalauantai 22.2.2020: Michael Caine
"My name is Michael Caine." Teemalauantain tähti Helsingissä ja Lontoossa!
21.00 Miljardin dollarin aivot (12)
Talvisessa Helsingissä tapahtuva, Len Deightonin vakoiluromaaniin perustuva jännityselokuva, josta tuli Ken Russellin ohjaamana sekopäinen, jopa psykedeelinen seikkailu. Yksityisetsiväksi ryhtynyt ex-agentti Harry Palmer toimittaa termospulloa vanhalle ystävälle Helsinkiin ja törmää salajuoneen, jolla kommunismi aiotaan kukistaa supertietokoneen avulla. Pääosassa Michael Caine, muissa rooleissa Karl Malden, Ed Begley, Oskar Homolka, Françoise Dorléac. Ensiesitys Ylessä. (Billion Dollar Brain, Britannia 1967)
Areena 7 vrk
22.45 My Generation – Michael Caine
Eloisa, persoonallinen ja vauhdikas dokumenttielokuva 1960-luvun Lontoosta ja sukupolvesta, joka hylkäsi vanhat aatteet ja syleili uutta popkulttuuria. Mukana The Beatles, Twiggy, Roger Daltrey, David Bailey, Mary Quant, The Rolling Stones, David Hockney… sekä kertojana ja päähenkilönä karismaattinen Michael Caine. Ohjaus David Batty. (My Generation, Britannia 2017)
Areena 30 vrk
