Hyppää pääsisältöön

Lelut joista tuli jotain suurempaa

pelikonsolien ohjaimia
pelikonsolien ohjaimia Kuva: Hans Weckman / Yle Podcast Areena

Pelikonsolit ovat olleet läsnä suomalaisissa kotitalouksissa noin neljänkymmenen vuoden ajan. Niiden merkitys on vaihdellut vuosien saatossa, mutta tänä päivänä monessa olohuoneessa on tai ainakin on ollut vähintään yksi pelikonsoli.

Konsoleiden myötä kehittyi keskustelua niiden vaikutuksista nuoriin ja aikuisten huolehtiessa lastensa ajankäytöstä, pelikonsoleista syntyvien tarinoiden ja seikkailujen myötä tyhmistä muovilaatikoista kasvoi pelaajien keskuudessa jotain suurempaa.

Tennispeleistä kotimikroihin

Urho Kekkosen erottua presidentin virasta ja Mauno Koiviston tultua tilalle Suomeen syntyi uusi aikakausi. Johtui sitten Manusta tai ei, kotitalouksissa sijoitettiin uuteen elektroniikkaan ja vanhemmat satsasivat yhä enemmän lastensa vapaa-aikaan. Yleisin sijoitus pelaamiseen liittyen oli kotitietokone. Suomen tasavallan tietokoneeksikin ristitystä Commodore 64:sta tuli erittäin suosittu.

Videopeliteollisuus oli räjähtänyt Yhdysvalloissa 1980-luvulla tennispelien eli Pong-konsoleiden ja viimeistään Atari 2600 -pelikonsolin ansiosta. Erilaisten pelikonsoleiden nousuun vaikutti kabinetti- eli arcade-pelien suosio, jotka olivat isoja pelikaappeja flipperihallien nurkissa. Tarkoitus oli siirtää pelikokemus pelihalleista ihmisten olohuoneisiin ja tästä syntyi suuri kilpailu pelikonsolivalmistajien välille.

Atari 2600-pelikonsolin joystick
Atari 2600 -konsolin Joystickista on tullut vuosien varrella yksi ikonisimmista ohjaimista. Atari 2600-pelikonsolin joystick Kuva: Antti Melkko radio-ohjelmat

Suomi pysyi uskollisesti Commodore -maana, mutta tennispelitkään eivät olleet tavaton näky ja jotkut päätyivät ostamaan jopa Atarin tai Colecovisionin. Uusi elektroniikka oli kuitenkin kallista ja harvalla oli varaa sijoittaa niin suureen ylellisyyteen.

Vaakakupissa painoi myös se, että vaihtoehtoinen kotitietokone toisi hyödyllistä osaamista lapselle tulevaisuudessa – Commodore on ollut edesauttamassa suomalaista IT-osaamista. Kuitenkin valtaosalla kotimikrot olivat pelaamista varten.

Samalla kun Suomessa lapset vertasivat välitunnilla Commodoren ja Spectrumin ominaisuuksia, Yhdysvalloissa tapahtui suuri videopeliromahdus vuonna 1983 johtuen ylitarjonnasta ja laadunvalvonnan puutteesta. Tämän seurauksena videopelien suosio hiipui kuluttajien keskuudessa.

Valoa kuitenkin näkyi jo nousevan auringon maasta, jossa japanilaiset pelivalmistajat ryhtyivät kehittämään omia uusia konsoleitaan.

Konsoli, jota presidenttikin pelasi

Videopelien arvostuksen laskiessa länsimaalaisessa kulttuurissa, Japanissa arcadekabineteilla tunnetuksi tulleet yritykset, kuten Sega ja Nintendo, alkoivat suunnitella markkinoille pelikonsoleita, jotka siirtäisivät pelaamisen pelihalleista kotisohville.

Nintendo oli tullut tutuksi Suomessa Donkey Kong -pelin ansiosta ja Game&Watch -käsikonsoleista, joita kutsuttiin tuttavallisemmin elektroniikkapeleiksi. Sega vastaavasti kasvatti nimeään hitaasti, mutta varmasti pelihalleissa ja linja-autoasemilla seisovilla Arcade-kopeilla sekä kotitietokoneiden lisenssipeleillä.

Miten myydä tuotetta, johon ihmisiltä oli mennyt kokonaan usko?

Nintendo ja Sega olivat julkaisseet omat konsolinsa Japanissa. Näiden konsolien myyntimenestys kotimaassaan mahdollisti maailmaanlaajuisen levikin. Markkinat olivat auki monen pelifirman kariuduttua videopeliromahduksen jälkeen. Haasteeksi muodostui kuitenkin se, miten myydä tuotetta, johon ihmisiltä oli mennyt kokonaan usko?

Nintendo ratkaisi asian brändäämällä Japanissa julkaistun konsolinsa uudelleen ja muokkaamalla sen ulkoasua modernimmaksi, eikä lelua muistuttavaksi konsoliksi. Näin syntyi Nintendo Entertainment System, joka ei ollut pelikonsoli, vaan valopistoolilla varustettu viihdelaite.

Nintendon pelikasetteja
Nintendon pelikasetit olivat tarkoituksella isoja, jotta ne erottuisivat muista pelikaseteista. Nintendon pelikasetteja Kuva: Antti Melkko radio-ohjelmat

Nintendon siirto osoittautui oikeaksi ja lopulta Nintendon viihdekeskuksia jonotettiin kaupan ulkopuolella. Suomessa Nintendo näki päivänvalon vuonna 1987 ja konsolien sekä pelien maahantuojana toimi elokuvatuottaja Markus Selin.

Korkean hinnan takia monella ei ollut varaa ostaa Nintendon konsolia. Nintendosta tulikin erittäin suosittu vuokrauslaite, jonka moni perhe vuokrasi kotiinsa viikonlopuksi. Nintendon tuoma suosio ulottui pian Kauppatorille asti, kun edesmennyt presidenttimme Mauno Koivisto nautti Nintendon pelaamisesta.

Nintendon kilpailija Sega oli tullut markkinoille omalla Sega Mark III -konsolilla, jonka ulkomuotoa myöskin muokattiin länsimaalaisille markkinoille, jolloin Sega Mark III tultiin tuntemaan Sega Master Systemina.

Sega Master System ei saavuttanut samanlaista suosiota kuin Nintendo Entertainment System, mutta oli silti tasavertainen kilpailija eurooppalaisilla markkinoilla Nintendon rinnalla. Suomalaisissa vuokrauspalveluissa myös Sega Master System oli tunnettu laite.

Sega master system -pelikonsoli
Sega Master System oli varteen otettava kilpailija Nintendolle Euroopassa ja varsinkin Brasiliassa. Sega master system -pelikonsoli Kuva: Antti Melkko radio-ohjelmat

Konsolisotien lähtölaukaus

Segan ja Nintendon omistajien välille ei ollut vielä syntynyt dramaattista pesäjakoa ja muun muassa Mikrobitin julkaisemassa numerossa 3/88 molemmat konsolit esitettiin samankaltaisina viihdekeskuksina, joiden välillä kilpailun katku ei vielä haissut. Vasta 1990-luvun alussa Sega Mega Driven ja Super Nintendon julkaisun tuloksena syntynyt bittisota alkoi jakaa konsolin omistajien ryhmiä kahtia, kuten se oli tehnyt jo 80-luvun lopussa kotitietokoneharrastelijoiden keskuudessa.

Nintendo oli tehnyt yhteistyötä Sonyn kanssa Super Nintendon parissa ja alkuperäisenä tarkoituksena oli ollut, että Sony julkaisee CD-lisälaitteen Super Nintendolle. Monista ponnisteluista huolimatta Nintendo päätyi luopumaan lisälaitteesta, mutta kehityksen tuloksena Sony päätti julkaista oman pelikonsolinsa; Sony Playstationin.

Sonyn tultua areenalle, pelikonsoleista muodostui koko kansan huvia.

Konsolit eivät olleet suurista väittelyistä huolimatta vielä nousseet täysin salonkikelpoisiksi kuluttajien keskuudessa, mutta Sonyn tultua konsolisotien areenalle, pelikonsoleista muodostui koko kansan huvia.

Pelikonsoleita
Bittisodan riehuessa Segan ja Nintendon välillä, Sony valmisteli omaa konsoliaan seuraavalle pelisukupolvelle. Pelikonsoleita Kuva: Antti Melkko radio-ohjelmat

Sony Playstation mullisti markkinoita tiputtamalla vanhat kilpailijat alemmalle tasolle ja mahdollistamalla uusien pelitalojen syntymisen kasvavalle pelikulttuurin saralle. Enää Suomessa koulujen välitunneilla ei kinasteltu Sega ja Nintendo -klaanien kesken. Sega nimen syrjäytti nopeasti Pleikka, eikä aikaakaan, kun puhuttiin enää pleikasta. Samalla entisestä Commodore -maasta muovaantui Sony -valtio.

Nyt pelejä löytyi lasten lisäksi myöskin iseille ja äideille ja tulevat pelikonsolikehitykset tulisivat mahdollistamaan konsoleiden periytymisen sukupolvelta toiselle. Myöhemmin Microsoft tuli omalla Xbox -konsoleillaan markkinoille. Tämä yleistytti nettipelaamisen ja konsolien asema Suomessa tasaantui näille sijoilleen.

Paljon keskustelua muovilaatikoista

Pelifirmat kilpailivat tuotteidensa paremmuudesta ja jakeluformaateista, vanhemmat keskustelivat pelien vaikutuksista lapsiinsa ja kuinka kauan lapset käyttivät aikaa pelaamiseen. Tämän kaiken sisällä kehittyi pelaajakulttuuri.

Toiset etsivät pelin sisälle piilotettuja salaisuuksia ja toiset pyrkivät pelaamaan mielipelinsä mahdollisimman nopeasti läpi huijauskoodeilla tai ilman. Tänäkin päivänä kaikkia yhdistää edelleen pelaamisen palo, piti sitten vahoista retropeleistä tai moderneista avoimen maailman seikkailuista.

Pelaajat ovat vuosien ajan kokoontuneet näiden virtapiirilelujen ympärille kokemaan suuria seikkailuja. Aluksi mentiin kaverin luokse pelaamaan Nintendoa tai Pleikkaria. Sitten otettiin kymmenkiloinen kuvaputkitelkkari ja konsoli mukaan, kun lähdettiin laskettelureissuun kavereiden kanssa Leville. Nykyään lähetetään kutsuja internetin välityksellä yhteispeli-istuntoja varten.

Tavat ovat muuttuneet, mutta pelit ja pelikonsolit edelleen yhdistävät ihmisiä. Siihen kuuluu yhdessä pelaamisen lisäksi samanlaisten kokemusten jakaminen, jota tekevät myös elokuva- ja kirjaharrastelijat.

Pelikonsoli on itsessään vain tyhmä laite, mutta ilman pelikonsoleita moni seikkailu olisi jäänyt kokematta ja varmaankin siitä syystä tietyistä pelikonsoleista on tullut niin tärkeitä.

Pelikonsoleiden ohjaimia
Pelikonsoleiden ohjaimia Kuva: Jussi Mäkinen radio-ohjelmat

Vaikka pelikonsolit ovat vaihtuneet yhä tehokkaimpiin konsoleihin ja tietokoneisiin, niin osa konsoleista on jättänyt tähän millenniaalien sukupolveen pelien kautta suuren muistijäljen. Jo pelkkä tutun pelisävelmän kuuleminen julkisella paikalla voi yhdistää monta ihmistä, jotka ovat kokeneet samanlaisia tunteita lapsuudessaan oman konsolinsa äärellä.

Ajankäytöstä pelien parissa keskustellaan, mutta keskustelun sävy on muuttunut koskemaan niin aikuisia kuin lapsia. Ennen perheen isä auttoi lapsia kotitehtävissä, laittoi lapset nukkumaan ja kävi itsekin yöpuulle. Nykyään isä auttaa lapsia koulutehtävissä, laittaa lapset nukkumaan ja pyhittää itselleen hetken pelaamalla ennen yöpuulle menoa.

Teksti: Antti Melkko

Pelikonsolien kronikka -podcastsarja kuunneltavissa Yle Areenassa 21.2. alkaen.