Suomalaisyrityksiä huijattu puhelimitse ostamaan turhia verkkosivuja – MOT selvitti, mistä puhelut ovat peräisin

Suomalaisia yrityksiä on rahastettu verkkosivuhuijauksilla. MOT:n selvityksen perusteella kyseessä on monimutkainen yrityskuvio. Siihen kytkeytyvä suomalaismies on aikaisemminkin yhdistetty vastaavanlaisiin huijauksiin.

Vähintään kymmenet suomalaiset ovat joutuneet domain- eli verkkopäätehuijauksen kohteeksi. Huijaus liittyy verkko-osoitteiden rekisteröintiin. Huijari kaupittelee kovaan hintaan verkko-osoitteita valheellisilla myyntipuheilla.

MOT:n tietojen mukaan huijaus on kohdistettu etenkin pk-yrittäjiin, mutta joukossa on myös esimerkiksi iäkkäitä yksityishenkilöitä.

Huijauksista on tehty ainakin 14 tutkintapyyntöä poliisille eri puolilla Suomea. Helsingin poliisista kerrottiin MOT:lle, että ”tapaus on tuttu”. Poliisista ei kuitenkaan kerrottu, onko se käynnistänyt esitutkinnan aiheesta.

– Tuttu huijaus, johon olen törmännyt vuosien varrella ennenkin. Tosin tällä kertaa näyttää, että huijausta on hiukan jalostettu, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Juhani Juselius.

Nettihuijaus on tehty taidokkaasti, ja siinä on hyödynnetty useissa eri maissa toimivia yhtiöitä, käy ilmi MOT:n selvityksestä.

Aiemmin vastaavia huijauksia on tehty suomalaisyhtiöiden nimissä, mikä on helpottanut tapausten selvittelyä. Osa huijauksista on jäänyt vain yrityksen asteelle, kun asiakkaat ovat tajunneet mistä palvelun myynnissä todellisuudessa on kyse.

Jos yrittäjä ostaa viralliselta kuulostavan palvelun, hän maksaa tosiasiassa huijarille turhaan useita satoja tai jopa tuhansia euroja.

Tuttu huijaus, johon olen törmännyt vuosien varrella ennenkin. Tosin tällä kertaa näyttää, että huijausta on hiukan jalostettu.― Juhani Juselius, Tracomin johtava asiantuntija

Yrittäjät käsittivät puhuneensa viranomaisen kanssa

MOT:hen yhteyttä ottanut yrittäjä tajusi vasta jälkeenpäin tilanneensa kaupallisen palvelun, jota myytiin valheellisilla argumenteilla.

Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

– Ymmärsin aluksi, että puhun jonkun viranomaisen kanssa. Myyjän ääni oli todella virallinen, ja myös siitä nimestä Suomen Verkkoturvakeskus tuli sellainen mielleyhtymä, mies kertoo.

MOT keskusteli neljän huijauksen uhrin kanssa. He kaikki kertoivat saaneensa myyntipuhelun aikana sellaisen käsityksen, että kyse oli viranomaisen tekemästä puhelusta.

– Yhdessä vastaavassa tapauksessa huijaus tehtiin esiintymällä viranomaisena eli silloisen Viestintäviraston edustajana. Teimme asiasta tutkintapyynnön poliisille, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Juhani Juselius.

Juseliuksen mukaan huijauksissa on yleistä, että huijaavat luovat vaikutelman viranomaistoiminnasta, vaikka eivät suoraan näin väittäisikään.

Viranomaiset eivät koskaan soita kansalaisille ja tarjoa maksullisia palveluja.

Infografiikka: Näin huijaus etenee Kuva: Camilla Arjasmaa & Riikka Kurki / Yle MOT,Jyri Hänninen

Huijauksen taustalla on oikea ongelma

Muutama minuutti myyntipuhelun jälkeen yrittäjä tajusi tulleensa huijatuksi.

Huijauksen taustalla on todellinen ongelma, jota kutsutaan nimellä domain squatting. Siinä jonkin organisaation verkko-osoite rekisteröidään lähes identtisellä verkko-osoitteella ja sitä käytetään esimerkiksi huijauksiin tai asiattoman sisällön levittämiseen.

Huijatuksi tullut yrittäjä huomasi kuitenkin pian, ettei palvelua myynyt taho ollut viranomainen, eikä edes suomalainen yhtiö.

– Kävin katsomassa YTJ:stä [yritystietojärjestelmä] Suomen Verkkoturvakeskuksen tiedot. Huomasin, ettei Suomessa ole sellaista yhtiötä. Googletin myös verkkosivujen rekisteröinnin hintoja, ja tajusin maksaneeni ylihintaa, yrittäjä sanoo.

Yrittäjä on oikeassa: yritystä nimeltä Suomen Verkkoturvakeskus ei ole olemassa. Myyjä myös perusteli verkkosivujen varaamista valheellisilla väitteillä. Myyjällä ei ole voinut olla tietoa siitä, että joku muu on rekisteröimässä yrittäjän kotisivujen kanssa lähes identtisiä sivustoja.

– Maailmassa on ainakin 3 000 verkkosivuja rekisteröivää toimijaa, eikä kukaan voi tietää mitä osoitteita ollaan varaamassa, sanoo Traficomin Juhani Juselius.

Myyntipuhe oli siis valhetta. Vastaavaa palvelua myyvät kuitenkin useat yritykset eri puolilla maailmaa eli kyse on maailmanlaajuisesti tunnetusta huijauksesta.

– Nyt toimintaa tehdään Suomen Verkkoturvakeskuksen nimissä, huomenna jonkun toisen lukuun. Näihin kannattaa osata varautua etukäteen, Juselius sanoo.

Infografiikka: hintavertailu MOT

”Suomalainen” firma onkin kyproslainen pöytälaatikkoyhtiö

Kuka sitten on toiminnan takana? Huijausta pyörittävän Suomen Verkkoturvakeskuksen kotisivuilla kerrotaan, että palvelusta vastaa Kyproksen veroparatiisisaarelle rekisteröity yhtiö nimeltä Casevest Investment Ltd.

Kyse on perinteisestä pöytälaatikkofirmasta: sen omistaa bulvaani eli haamujohtaja, toimisto on yhtä kuin postilaatikko, yhtiöllä ei ole verkkosivuja tai merkkejä todellista toiminnasta.

MOT ei tavoittanut yhtiön omistajaksi merkittyä kyproslaista naista. Kyproksen-yhtiö sisältää kuitenkin yhden vihjeen: veroparatiisiyhtiön hallituksen jäsenenä toimii portugalilainen mies.

Portugalilainen mies puolestaan on ollut hallituksen jäsen myös Espanjan Aurinkorannikolla toimivassa yhtiössä.

Espanjalaisen yhtiön omistajaksi selviää suomalainen mies.

Puhelinmyyntiä Espanjan Aurinkorannikolla

Mitä suomalaismiehen omistama yhtiö tekee sitten Espanjassa? Puhelinmyyntiä.

Espanjalainen yhtiö on hakenut suomenkielisillä verkkosivuilla ja Espanjan Aurinkorannikolla ilmestyvässä kaupunkilehti Fuengirolassa ihmisiä puhelinmyyntityöhön. Työtä tehdään suomen kielellä.

Espanjan suomalaisyhteisön sivuilta löytyy myös toinen työpaikkailmoitus. Siinä kyproslainen yhtiö, joka myy huijauspalveluita Suomessa, on hakenut myös puhelintyöntekijöitä.

Myös tämä ilmoitus on suomeksi. MOT yrittää soittaa ilmoituksessa olevaan puhelinnumeroon useita kertoja, mutta tuloksetta.

Huijauspalvelua myyvä kyproslainen yhtiö on hakenut suomenkielisillä ilmoituksilla työntekijöitä puhelinmyyntiä tekemään Espanjan Aurinkorannikolla. Ilmoitus: Tarjoamme töitä kahdelle ahkeralle myyjälle! Kuva: Kuvakaappaus sivustolta espanja.org MOT,Jyri Hänninen

Puhelinnumerossa on jotain tuttua. Huijauksen takana oleva kyproslainen yhtiö ja suomalaismiehen espanjalainen puhelimyyntifirma ovat ilmoittaneet saman numeron työpaikkailmoituksissaan.

Onko suomalaismiehellä jokin rooli huijauksessa?

MOT ottaa yhteyttä mieheen. Hänen nimeään ei kerrota, koska mies ei ole merkittävä vallankäyttäjä eikä häntä ole tuomittu rikoksista Suomessa.

– Jos nyt ihan oikein muistan, niin Casevest Investments Ltd [kyproslainen huijausyhtiö] taisi pyytää minun yhtiötä rekrytoimaan puhelinmyyjiä heille, joten olen auttanut heitä siinä prosessissa ja laittanut ilmoituksen siitä lehteen. Varmaan ilmoituksessa on voinut olla sama puhelinnumero, mies kirjoittaa viestissään.

Mies ei vastaa kysymyksiin siitä, kuka kyproslaisen yhtiön toimintaa pyörittää.

Poliisin neuvo: Älä maksa laskua

MOT:n haastattelemat neljä huijauksen kohteeksi joutunutta yrittäjää kertoivat yrittäneensä perua välittömästi sopimuksen Suomen Verkkoturvakeskuksen kautta.

Heille kaikille kerrottiin, “ettei kauppoja voi perua, puhelut ovat nauhoitettu ja asian voi viedä oikeuteen”. Huijautuksi tulleet kertovat jättäneensä laskun kuitenkin maksamatta. Yksi Keski-Suomessa asuva yrittäjä kertoo, että poliisi neuvoi häntä toimimaan näin.

MOT yritti kymmeniä kertoja soittaa numeroon, josta Suomen Verkkoturvakeskuksen huijauspuhelut tulevat. Numeroon ei vastattu.

Lasku tuli – mutta toiselta yritykseltä

Vaikka palvelun myynyttä yritystä ei ollut olemassa, laskut tulivat nopeasti postissa, kertovat MOT:n haastattelemat yrittäjät.

Laskut lähetti Suomessa toimiva yhtiö. Miksi lasku tuli aivan toiselta yritykseltä? Liittyykö se jotenkin huijaukseen?

MOT alkaa selvittää laskut lähettäneen suomalaisen yhtiön toimintaa. Sen omistajaksi paljastuu tuttu henkilö: sama mies, joka omistaa puhelinmyyntiä Espanjassa tekevän yhtiön.

Onko hän todellinen tekijä huijausten takana? Mies kiistää tämän MOT:lle.

Kuvio huijaukseen liittyvistä yrityksistä Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,Jyri Hänninen

Historiaa muissakin nettihuijauksissa – uhreina Keva ja valtion kirstunvartija

MOT jatkaa suomalaismiehen taustojen penkomista. Käy ilmi, että hänen nimensä nousee esille myös vanhoissa huijaustapauksissa.

Miehen edustama firma on lähettänyt aiemminkin laskuja salaperäisten yritysten nimissä. Ne liittyvät verkkohuijauksiin, joita asiakkaita saatiin muun muassa ostamaan ylihintaisia ilmoituksia erilaisilla yhteystietopalveluita myyvillä sivustoilla.

Huijaukseen haksahtivat tuolloin muun muassa julkisen sektorin eläkevakuuttaja Keva ja Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Keva maksoi vuonna 2017 lähes 7 300 mainoksista Info-Suomi.com-sivustoilla. VTV:n pieni ilmoitus Yritys-Netti.com -sivuilla maksoi lähes 18 000 euroa.

Valtiontalouden tarkastusviraston tehtäviin kuuluu muun muassa valvoa sitä, että valtion rahoja käytetään vastuullisesti.

”Hoidan vain asiakkaitteni laskutusta”

MOT kysyy uudestaan Espanjassa asuvalta suomalaismieheltä nettihuijauksista. Onko vain sattumaa, että hänen nimensä nousee esille niin monen tapauksen yhteydessä?

Tapauksia yhdistävät olemattomat tai veroparatiisissa toimivat yhtiöt, kyseenalaiset myyntitavat, bulvaanien käyttö ja salailu. Laskutuksen kaikissa tapauksissa ovat hoitaneet suomalaismiehen firmat.

Mies sanoo, ettei hän tiedä asiasta mitään.

– Olen jo useaan otteeseen kertonut sinulle, että minulla on pieni laskutusfirma. Hoidan vain asiakkaitteni laskutusta ja muusta en tiedä mitään. Olen kyllä suunnitellut lopettavani tämän laskutuspalvelun koska minulla ei meinaa löytyä aikaa tälle, mies kirjoitti MOT:lle sähköpostissaan.

Muutama päivä ennen tämän jutun julkaisua Suomen Verkkoturvakeskuksen sivulle ilmestyy vielä uutta tietoa. Huijauksesta ei enää vastaakaan kyproslainen yhtiö, vaan yhtiö nimeltä Pix Media Singapore.

Singaporen kaupparekisteristä ei löydy tämän nimistä yhtiötä. Espanjassa asuva suomalaismies on vuosikymmen sitten ilmoittanut Suomen viranomaisille kotiosoitteekseen Singaporen.

Jutun lähteenä on käytetty muun muassa Suomen, Kyproksen ja Espanjan kaupparekisteristä hankittuja tilinpäätöksiä ja osakasluetteloita, Suomen Verkkoturvakeskuksen lähettämiä sähköposteja ja huijauspalvelusta lähetettyjä laskuja.