Historia: Venetsian viimeiset kauppiaat

Tarina yhdestä 1900-luvun vaihteen rikkaimmista kauppiassuvuista Venetsiassa.

Venetsiassa vaikuttanut liikemies Giovanni Stucky perhepotretissa äitinsä, tyttärensä ja vaimonsa Antoniettan kanssa. Tarina yhdestä 1900-luvun vaihteen rikkaimmista kauppiassuvuista Venetsiassa. Kuva: Imagissime Yle TV1,Historia: Venetsian viimeiset kauppiaat

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 23.02.2020 - 12:45. Päivitetty 23.02.2020 - 12:45

TV1 maanantaina 2.3.2020 klo 19.00 - 20.00, uusinta lauantaina 7.3. klo 8.05, Areenassa

Venetsian ulkoinen loisto voi johtaa harhaan. Kaupungin palatseissa on asunut sukuja, jotka ovat kokeneet traagisen kohtalon.

Toukokuun 24. päivänä 1910 Venetsia oli surun vallassa. Hautajaissaaton reitille oli aseteltu valtavia kukka-asetelmia. Surunvalittelunsa olivat esittäneet jopa Italian kuningasperhe ja paavi.

Arkussa lepäsi Venetsian rikkain mies Giovanni Stucky, lempinimeltään myllärien prinssi. Liikemies oli koonnut varsin lyhyessä ajassa valtaisan omaisuuden.

1900-luvun taitteen Venetsiassa tyhjästä aloittanut Stuckyn suku onnistui lyhyessä ajassa kohoamaan yhdeksi aikansa rikkaimmista – vain romahtaakseen pian näkymättömiin. Loiston päivien jälkeen armoton kohtalo hävitti suvun omaisuuden.

Ranskalainen dokumentti Venetsian viimeiset kauppiaat herättää eloon Stuckyjen tarinan kolmen sukupolven ajalta.

Miten yrittäjäsuvun kanta-isä, Sveitsissä syntynyt Hans Stucky (1813 - 1887), poikansa Giovanni (1843 - 1910) ja tämän poika Giancarlo Stucky (1881 - 1941) loivat dynastian? Ohjelma kertoo paitsi vaikutusvaltaisen suvun tarinan myös myrskyisän palan Euroopan historiaa.

The Last Merchants of Venice. Ohjaus: Emilaned Guillerme ja Francois Rabate. Tuotanto: Image et Compagnie/Arte, Ranska, 2018. Lukijana on Juhani Rajalin.

Video ei enää katsottavissa

Lisää ohjelmasta

Historia: Venetsian viimeiset kauppiaat - 2.3.2020

Uskontojen yhteinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta sunnuntaina 13.3. klo 10 YleTV1:llä

Ekumeeninen ja uskontojen yhteinen rukoushetki.

Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään suorana Yle TV1:llä Rauhanrukous Ukrainan puolesta. Tilaisuus järjestetään Alppilan kirkossa, jossa valmistaudutaan tällä hetkellä myös Ukrainasta tulevien pakolaisten hätämajoitukseen.

Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.

Näistä merkeistä tunnistat myrkyllisen työyhteisön – “Työpaikkakiusaamisen sijaan pitäisi puhua henkisestä väkivallasta”

Tällainen työyhteisö kannattaa kiertää kaukaa.

Burnout ei aina johdu liiallisesta työmäärästä tai työtehtävien stressaavuudesta. Taustalla voi olla myös työpaikalla koettu henkinen väkivalta. Työpsykologi, väkivaltatutkija sekä valta- ja vuorovaikutustutkija kertovat, millainen käytös työyhteisössä voi sairastuttaa työntekijän.

Essee: Hyvästi rakkaani Venetsia – totuus turismista lyö kasvoille, kun ihana harhailu yhdistyy suruun koko touhun mielettömyydestä

Uppoava Venetsia on totuus turismista.

Kriitikko Maaria Ylikankaan seitsemästä matkakirjeestään piirtyy Venetsia, jota ilman on vaikea olla. Matkailijoiden virta Venetsiaan alkoi pyhiinvaeltajista. Nyt Venetsia on turisteille rakennettu taideperformanssi, jonka lemuisissa porttikongeissa iskee ällötys ja haikeus katoavaa turismia kohtaan. Historia ei ole menneisyys, vaan kertomus siitä. Se ei voi tiivistyä muualla kuin tekstissä, kuvissa, filmissä – historian esittämisen muodoissa. Se ei ole paikoissa, siinä ei voi elää. Aika menee, eikä se ole historiaa, vaan pelkkää mennyttä. Venetsiassa kaikki markkinointi opastetuista kierroksista museoihin pitää itsestään selvänä, että historiaa tänne tullaan elämään. Mainokset puhuvat sille, joka matkustaa historiaan kuin huvipuistoajelulle. Kävelykierroksen oppaasta irtoaa aina sama kasku aina samalla sillankorvalla, sielukkaat nostalgikot kallistavat päätään painaakseen mieleen ja toistaakseen jutun jossain pohjoisessa kahvipöydässä, nisu kourassa ja sormi kupinkorvassa. Venetsia herättää historiallisen mielikuvituksen, joka kuitenkin kiinnittyy suoraan sen puitteisiin, vuosisatojen taakse. Ehkä juuri se on turismin ydinkohde täällä. Kokemus historian olemassaolosta, kuin sitä voisi koskettaa.