Hyppää pääsisältöön

Hyvä kysymys: Koska on seuraava jääkausi?

Maapallo viimeisen jääkauden aikana
Tältä maapallo suunnilleen näytti edellisen jääkauden aikana. Jäätikkö ulottui Pohjoisnavalta Keski-Eurooppaan. Maapallo viimeisen jääkauden aikana Kuva: Itiz maapallo,Jääkausi

Ihmiskunta lykkää seuraavan jääkauden alkua vähintään 100 000 vuoden päähän. Ilmasto toipuu päästöistä äärimmäisen hitaasti.

Viimeisen kahden miljoonan vuoden ajan jääkaudet ja leudommat välikaudet ovat tulleet ja menneet melko säännöllisesti, noin 100 000 vuoden välein. Viimeisin jääkausi päättyi 12 000 vuotta sitten. Elämme nyt jääkausien välistä leudompaa aikaa, jonka olisi oikestaan pitänyt jo päättyä Nature-lehdessä 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan.

Ottaen huomioon pelkästään maapallon kiertoradan muoto, jääkauden alkamiselle otolliset olosuhteet olivat 1700-luvulla, juuri ennen teollista vallankumousta. Tämä kehitys ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin, koska ilmakehän hiilidioksidi oli jo 300 vuotta sitten koholla. Tämä saattoi johtua maatalouden päästöistä ja ihmisen polttamistoiminnasta. Lopputulos on, että nykyinen jääkausi on jäämässä välistä.

Jääkauden alkamiselle otolliset olosuhteet olivat jo 1700-luvulla, juuri ennen teollista vallankumousta.

Jääkauden alkamiseen vaikuttavat maapallon kiertoradan muoto ja ilmakehän koostumus. Maapallon kiertorata venyy ja huojuu vuosituhansien kuluessa. Tämän vuoksi planeettamme saa välillä vähemmän säteilyä Auringosta ja jäätiköityminen voi alkaa. Ilmakehän koostumus taas määrää, kuinka tehokkaasti ilmakehä nappaa Auringon säteilyä. Hiilidioksidi, vesihöyry ja metaani nappaavat lämpöä erityisen tehokkaasti.

Maan kiertorata on seuraavan kerran otollinen jääkaudelle noin 50 000 vuoden päästä vasta. Teollistumisen jälkeen ihmiskunta on kuitenkin lähes tuplannut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden. Tämän vuoksi seuraavan jääkauden alkua on lykätty ainakin 100 000 vuoden päähän. Näissä ennusteissa oletetaan, että hiilidioksidipäästömme pysyvät maltillisina.

Maapallon ilmakehä palautuu äärimmäisen hitaasti ennalleen. Ilmakehällä kestää kymmeniä tuhansia vuosia toipua nykyisistä päästöistä. Vaikka lopettaisimme fossiilisten polttoaineiden käytön tänään, ilmakehän hiiilidioksidipitoisuus lämmittäisi planeettaa vielä hyvin pitkään.

Kasvit sitovat hiilidioksidia, mutta tämä hiilidioksidi vapautuu pian uudestaan kasvien lahotessa. Lopullinen poistuminen tapahtuu merien pohjiin. Hiilidioksidi liukenee veteen, kerrostuu kalkkikivenä meren pohjaan ja hautautuu sedimentteihin. Tämä prosessi on äärimmäisen hidas. Hiiltä kerrostuu merenpohjiin monikymmenkertaisesti hitaampaa tahtia kuin hiiltä vapautetaan polttamalla.

Kysy hyvä kysymys!

Mihin kysymykseen haluaisit kuulla vastauksen tutkijalta? Lähetä kysymyksesi meille, niin selvitämme vastauksen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Ylen tiedekirje

Ylen kiinnostavimmat tiedejutut sähköpostiisi joka sunnuntai!

Tilaa

Uusimmat sisällöt - Tiede