Hyppää pääsisältöön

Vuosien taistelu viljelijän kolmesta eurosta – virkakoneisto väitti tiukan perintälinjan tulevan EU:sta, vaikka se olikin Suomen oma keksintö

Heikki Peltola kävelee navetassa.
Heikki Peltola tilallaan Mustamaalla, Lapualla. Heikki Peltola kävelee navetassa. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,Heikki Peltola

Lapualainen viljelijä Heikki Peltola voitti virkakoneiston sitkeässä kiistassa, joka koski väärin maksettujen tukien takaisinperintää.

Peltola on käynyt vuosikausia pieniä ja isoja riitoja viranomaisten kanssa maatilaansa liittyvissä asioissa. Hänellä on vyöllään yksi erityisen näyttävä voitto virkakoneistosta.

Peltolan mielestä asiointi viranomaisten kanssa alkoi mennä entistä vaikeammaksi sen jälkeen, kun Suomi 1995 liittyi Euroopan unioniin.

– Suomalainen on yleensä tosi kuuliainen kaikessa ja kunnioittaa virkamiehiä. Sitten kun alemman tason virkamies hoitaa jotain asiaa, hän ajatteloo niin, että hänen on hoidettava tämä nyt viimeisen päälle, jottei vaan kukaan pääse sanomaan, että et sanktioinu vaikka olisi ollut mahdollisuus. Sitten hierarkiasta tuloo seuraava ja seuraava ja seuraava, ja sitten viimeisenä aina tulee esiin se EU-pelko, Peltola sanoo.

EU-säädöksiin liittyy usein kansallista liikumavaraa.

– Suomessa ei käytetä liikkumavaraa muuten kuin siihen suuntaan, että jos voidaan vaikeuttaa tilannetta, niin siihen suuntaan liikutaan.

Peltola ei osaa nimetä selkeää syytä virkakoneiston tiukalle linjalle.

– Jokin ihmeellinen voima sitä kuitenkin liikuttaa. Onko se sitten niin, että aina kumarretaan johonkin? Ennen kumarrettiin Moskovaan, nyt Brysseliin, hän sanoo.

Heikki Peltola navetassa.
Heikki Peltola toimii maatalousyrittäjänä Lapualla. Heikki Peltola navetassa. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,Heikki Peltola

Kiista alkoi liikaa maksetuista tuista

Heikki Peltola törmäsi konkreettisesti virkakoneiston erikoisiin EU-tulkintoihin, kun häneltä alettiin periä takaisin liikaa maksettuja maataloustukia.

Maanviljelijöiden saamat tuet maksetaan mitatun peltoalan mukaan. EU:n ja Suomen maksamat tuet tuovat lähes puolet viljelijöiden tuloista.

Viranomaiset mittasivat 2014 Peltolan tilukset, ja mittauksissa tuli muutamien aarien heittoja verrattuna vuonna 2013 tehtyyn mittaukseen. Pellot olivat Peltolan mukaan täysin samat molempina vuosina, mutta uudempi mittaus näytti hieman pienempiä pinta-aloja kuin vuoden 2013 mittaus.

Lapuan maaseutuelinkeinoviranomainen peri Peltolalta viidellä eri päätöksellä takaisin liikaa maksettuja tukia yhteensä noin 150 euroa. Summa koostui viidestä erästä, joista pienin oli 9,10 euroa.

Peltolan mielestä näin pienten summien takaisinperinnässä ei ollut järkeä: perimiseen kuluva viranomaistyö maksaisi moninkertaisesti enemmän kuin valtio saisi rahaa takaisin.

Näin ELY-keskus peri Peltolalta tukia takaisin

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus peri viljelijä Heikki Peltoltalta liikaa maksettuja tukia takaisin kaikkiaan 145,73 euroa. Perittävä summa koostui seuraavasti:

  • Luonnonhaittakorvausta 68 euroa
  • Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa 34 euroa
  • Ympäristötukea 9,10 euroa
  • Valkuais- ja öljykasvipalkkiota 18,41 euroa
  • Pohjoista hehtaaritukea 16,22 euroa.

Peltola kääntyi EU-komission puoleen

Heikki Peltola selvitti asiaa Euroopan unionin komission yleisestä neuvontapalvelusta Europe Directista. Sieltä vastattiin, että jäsenmailla on liikkumavaraa takaisinperinnässä, eli jäsenmaat saavat monessa kohdassa itse päättää, perivätkö ne alle 100 euron tukisummia takaisin vai eivät.

Peltolaa ihmetytti etenkin se ohje, jonka Ruokaviraston edeltäjä eli Maaseutuvirasto oli 2012 antanut kunnille ja ELY-keskuksille. Tuon ohjeen mukaan liikaa maksetut tuet on perittävä viljelijöiltä takaisin, vaikka perittävää olisi vain kolme euroa.

Peltola teki takaisinperintäpäätöksestä oikaisuvaatimuksen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, joka hylkäsi hänen vaatimuksensa. Seuraavaksi Peltola vei asian Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi Peltolan valituksen ELY:n päätöksestä 2015.

Vieläkään Peltola ei antanut periksi. Hän päätti katsoa kortit loppuun asti ja vei Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

KHO:ssa Peltola hävisi – ja voitti

Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa helmikuussa 2017: oikeus hylkäsi Heikki Peltolan valituksen ja piti voimassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen.

Peltolan piti siis edelleen maksaa takaisin se osa tuista, jonka hän viranomaisten mukaan oli saanut liikaa.

Silti Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu oli Peltolalle suuri voitto. Oikeus nimittäin sanoi, että Peltolan arvostelemassa Maaseutuviraston 2012 ohjeessa oli ollut virhe.

”Maaseutuviraston 29.8.2012 kunnille ja ELY-keskuksille antama ohje alle 100 euron takaisinperinnöistä viljelijätuissa on siten virheellinen siltä osin kuin siinä mainitaan komission asetuksen (EY) N:o 1034/2008, oikeastaan asetuksen (EY) N:o 885/2006, 5 a artiklan kieltävän alle 100 euron tukien jättämisen perimättä täydentävien ehtojen osalta.” – Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 500/2017

KHO:n päätöksen jälkeen Suomen virkakoneisto taipui noudattamaan takaisinperinnän säädöksiä muiden unionin jäsenmaiden tapaan – jäsenmaat voivat omilla ratkaisuillaan pitkälti päättää, miten ne toimivat takaisinperinnässä.

– Päätöksestä on ollut valtava apu, koska takaisinperintähän loppui siihen, Peltola sanoo.

KHO:n päätös tarkoitti, että Suomen maatalousviranomaiset olivat tehneet väärin, kun ne olivat perustelleet takaisinperintää EU-sääntöihin vedoten. EU on nimittäin antanut jäsenvaltioille oikeuden käyttää asiassa kansallista harkintavaltaa: takaisinperintää voidaan tehdä vaikka kolmeen euroon saakka, mutta EU ei sitä vaadi.

Heikki Peltolan omistamia lehmiä.
Peltola kasvattaa karjaa tilallaan Lapualla. Heikki Peltolan omistamia lehmiä. Kuva: Janne Järvinen / Yle MOT,lehmät,navetta,Heikki Peltola

Voitosta satoi palautetta

Heikki Peltola kertoo saaneensa monenlaista palautetta voittoisan oikeustaistelun jälkeen.

– MTK:n palaute ei ole ollut mitenkään, sanotaanko hersyvää kaikilta osin, mutta muilta viljelijöiltä tullut palaute on ollut erittäin myönteistä. Siitä on tullut paljon puheluja, ja kiitoksia on satanut joka puolelta.

Peltola kertoo saaneensa erityiset kiitokset Lapuan maaseutusihteereiltä.

– He olivat meinnanneet hukkua siihen työhön, kun he hoitivat näitä muutaman euron takaisinperintöjä. Yksi maaseutusihteeri esitteli mappihyllystön. Se oli semmoinen yhden huoneen seinän kokoinen hyllystö täynnä mappeja, ja ne olivat kaikki näitä takaisinperintäjuttuja.

Peltolaa harmittaa edelleen maatalousbyrokratian koukeroisuus.

– Jos haluat apua näihin paperisotiin, Suomesta et löydä sellasta asianajotoimistoa, joka osaisi maatalousbyrokratian. Se on kokonaan irti tästä muusta oikeusjärjestelmästä. Jos Suomen rikoslaki lähtee siitä, jotta on syytön niin kauan kunnes on todettu syylliseksi, tilanne on päinvastainen viljelijöille: viljelijä on aina syyllinen siihen saakka, kunnes on todistanut itsensä syyttömäksi.

Katso ohjelma:


Kommentit