Isaac Sene kuunteli esikouluikäisenä Mozartia ja löysi siitä parannettavaa – nyt hän on chapseissa venkoileva rokkitähti, jonka itsevarmuus pysäyttää
22-vuotias Sene kuunteli isänsä kanssa trancea ja Suomi-heviä, ja tekee nyt musiikkia, jota on mahdoton lokeroida. Brysselissä syntynyt savolaissenegalilainen voi olla tuleva tähti, kunhan kärsivällisyys riittää.
Mick Jagger, Jimi Hendrix, Jim Morrison, Robert Plant, David Bowie ja Prince. Tällaiset ikonit tulevat mieleen, kun katsoo Isaac Seneä.
Sene venkoilee lavalla tummassa puvuntakissa ja purppuranvärisissä chapseissa. Kaulassa on huivi, käsivarsissa koruja. Pitkät hiukset riippuvat mustan lierihatun alta.
On torstai-ilta, ja Hietsun paviljongissa juhlitaan Isaac Senen Koko kansan EP:n ilmestymistä.
Hietarannassa sijaitseva paviljonki on erikoinen valinta levyjulkkareille. Pukusuojaksi 1930-luvulla rakennettu, sittemmin monitoimitilaksi laajennettu rakennus on pimeässä vaatimattoman näköinen. Paikka, jollaisissa järjestetään työpaikan virkistyspäiviä ja rippijuhlia.
Sisältä tila on koristeltu kuin yläasteen limudisko. Matalakattoisen juhlatilan seinillä roikkuu folioharsoja ja katossa diskopallo. Salin takaosaan on rajattu alue, joka vastaa yläastelaisen käsitystä vip-tilasta. Sieltä saa sipsiä, kaljaa ja Pommacia.
Keikka on kuitenkin kaukana koulujuhlasta. Avausbiisi Hello My Ppl venyy sooloilla ryyditetyksi kymmenminuuttiseksi rock-eepokseksi. Sen jälkeen lavalle lappaa kitaristin, basistin, rumpalin ja kosketinsoittajan seuraksi vielä kaksi perkussionistia, kaksi taustalaulajaa ja kaksi viulistia.
Show on visuaalisesti kotikutoinen ja bändi romuluinen, mutta keskipisteenä seisova Sene näyttää olevan juuri siinä, missä hänen kuuluukin olla. Omiensa keskuudessa.
YleX Läpimurto -artistina alkuvuodesta huomioitu Sene saattaa olla suomalaisen popmusiikin tuleva tähti. Jos kärsivällisyys riittää.
Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Seuraava aamuna Isaac Sene istuu YleX:n sohvalla ja on paljon varautuneempi. Hän puhuu hiljaa ja harkitusti. Miettii rauhassa miten asiat muotoilisi ja sivuuttaa yksityiselämää koskevat kysymykset.
Musiikista hän on valmis puhumaan, vaikka toteaakin, ettei tykkää erityisesti selitellä tekemisiään.
– Olen Brysselissä syntynyt savolaissenegalilainen. Maailmankansalainen, Sene sanoo ja virnistää.
– Musta on tullut sopeutuja, mikä näkyy myös musiikissa. Kaikki voi olla mua, ja mä voin olla kaikkea. En halua sitoutua mihinkään genreen.
Sene vietti lapsuutensa Pohjois-Savossa. Isä on Senegalista, äiti Suomesta. Perheeseen kuuluvat lisäksi sisko ja neljä veljeä, joista yksi, Max, tekee musiikkia nimellä Sexmane. Belgiassa on vielä yksi velipuoli.
Perhe muutti Isaacin lapsuudessa paljon. Brysselistä Kuopioon, sieltä Siilinjärvelle, takaisin Kuopioon ja taas Siilinjärvelle. Nyt sisaruksista kolme vanhinta asuvat Helsingissä.
Senen ensimmäinen musiikkimuisto on, kun äiti kuunteli autossa Mozartia ja esikoulikäinen Isaac totesi takapenkiltä, että olisi säveltänyt kappaleen vähän eri tavalla. Itsevarmuus ei yllätä, kun on nähnyt hänet lavalla.
Musiikki soi perheessä ennen kaikkea autoissa, joita isä rakasti. Äiti valitsi usein klassista, isä kuunteli kaikkea Bob Marleysta tranceen ja Suomi-heviin.
Koko kansan EP:llä voi kuulla vaikutteita rockin koko historiasta, mutta myös uudemmasta R&B:stä, hip hopista, soulista, konemusiikista ja ysärin vaihtoehtorockista. Levyllä vierailevat Yeboyah ja Vesta.
Jälkimmäisen kanssa tehty ystävyyshymni Bébé kuulostaa syntikkapunkbändi Suicidelta soittamassa Macarenaa Einstürzende Neubautenilta lainatulla rumpukompilla. Sene sanoo lähteneensä tekemään The Stoogesia, mutta lisänneensä tuottajan toiveesta mukaan Red Hot Chili Peppersiä.
– Tykkään liveinstrumenteista, ne tuovat musiikkiin eloa. En silti näe järkeä siinä, että tekisin täysin jotain jimihendrixiä, koska kuuntelen niin kaikenlaista musiikkia. Enemmänkin otan hyviä paloja eri jutuista. Saatan tehdä teknopoppia, mutta mieleni on Rollareiden keikalla.
Isaac Senen läppärillä ja puhelimen nauhurissa on 3500 demoa tai biisiaihiota.
Jotkut artistit tekevät viisi tai kymmenen biisiä vuodessa.
Isaac Senen läppärillä ja puhelimen nauhurissa on 3500 demoa tai biisiaihiota. Hän sanoo tehneensä musiikkia 3,5 vuotta, eli jos niitä on tehty tasaiseen tahtiin, demoja on syntynyt melkein kolme päivässä.
Riippuvuus. Se on sana, jolla Isaac Sene kuvailee suhdettaan musiikin tekemiseen. Hän saattaa tehdä musiikkia viikonkin putkeen, yötä myöten.
Kun sellaisen rutistuksen päätteeksi juttelee muille, heidän puheensa tulee kuin kaukaa toisesta ulottuvuudesta.
Sene muutti Helsinkiin 19-vuotiaana. Hän teki hanttihommia ravintoloissa ja rakennustyömailla, ja treenasi kitaraa niin paljon kuin mahdollista.
– Soitin yhdeksän tuntia päivässä. Opettelin Eaglesia ja Led Zeppeliniä, mutta huomasin, ettei riitä kärsivällisyys opetella muiden biisejä. Aloin tehdä omia.
Senen tarmo musiikkiin on vaikutavaa, ainakin Warnerin alalevymerkki Etenee Recordsia pyörittävän Perttu “DJPP” Mäkelän mielestä.
Mäkelä kuuli Senen julkaisemattomia kappaleita tuottaja Olli Palmusen studiolla, meni läheiseen ravintolaan ja kirjoitti Senelle Instagram-viestin, jossa ehdotti tapaamista.
– Klikkasin ‘lähetä’, ja välittömästi raflaan käveli samannäköinen kaveri. Ajattelin, että tässä täytyy olla jotain johdatusta taustalla. Tai sitten vaan hyvää tuuria, Mäkelä sanoo puhelimessa.
Mäkelä lupasi Senelle, että Eteneellä voi kasvaa “orgaanisesti”, mutta hyötyä samalla emoyhtiö Warnerin markkinointikoneistosta. Levy-yhtiölle sopi hyvin myös se, että Sene tuli taloon valmiin paketin kanssa. Koko kansan EP oli viilausta vaille valmis.
Kuvat: Nelli Kenttä. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Hietsun Paviljongissa yleisö velloo yhtenä ison perheenä. Siellä ovat veli, sisko ja äiti, mutta myös kymmeniä suosiotaan osoittavia ystäviä, kavereita, tuttuja ja kollegoita. (Kutsuvieraita on 130-henkisestä yleisöstä 40.) Keikan lomassa Sene on julistanut rakkauttaan paikallaolijoita ja koko maailmaa kohtaan.
Elämänilo tuntuu harvinaiselta ajassa, jossa nuoret räppärit käpertyvät sisäänpäin, purkavat ahdistustaan Linkin Park -sampleihin ja kuolevat parikymppisinä. Isaac Senestä huokuu vankka usko tulevaan. Tällaista itsevarmuutta näkee harvoin 22-vuotiaissa uutusartisteissa.
Sene on ehtinyt jo kertaalleen pettyä musiikkialaan. Kun hän julkaisi ensimmäisiä biisejään Soundcloudiin Isi-nimellä, haaveissa siinsi ura menestyvänä artistina.
– En odottanut välitöntä suursuosiota, mutta… ymmärrystä. Paljon enemmän kuin lopulta sain. Mutta se oli tärkeä etappi, opin siitä paljon.
Suunnitelma tälle vuodelle on maltillinen. Uutta musiikkia syntyy koko ajan, ja sitä julkaistaan biisi kerrallaan. Muutamia keikkoja on sovittu keväälle ja kesälle.
Huhtikuussa Sene lämmittelee Sannia Tavastialla kahtena iltana. Hän sanoo pyrkivänsä siihen, että jokainen keikka olisi mahdollisimman pitkään erilainen, mutta myöntää, että tavoite on “aika kunnianhimoinen”.
Sene ei totisesti ole maltillisimmasta päästä, Perttu Mäkelä toteaa ja nauraa. Nuori savolainen haluaisi olla uusi J. Karjalainen. Tehdä biisejä, joita lauletaan karaokessa ympäri Suomen vielä vuosikymmenten päästä.
– Tässä ollaan kuitenkin vielä ihan alussa. Hittejä harvemmin syntyy ekalla EP:llä. Täytyy olla kärsivällinen, Mäkelä sanoo.
