Halsey on kuin steroideilla pumpattu poptähti, joka puhuu suoraan siitä, mistä useimmat vaikenevat – Helsingin jäähallin kaksituntinen keikka oli itsevarma, mutta epätasainen
Keikka-arvio: 25-vuotias Halsey puhuu mielenterveysongelmistaan, poseeraa Playboyn kannessa ja kirjoittaa vihaista emo-musiikkia. Keskiviikkona artisti esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa.
Jäähallin keikalle ei päästetty ulkopuolisia kuvaajia, joten tässä artikkelissa käytetään kuvia muilta keikoilta sekä promokuvia.
Halsey rakastaa liekkejä. Helsingin jäähallissa keskiviikkoiltana esiintynyt artisti teki sen selväksi heti alussa.
Vajaa vuosi sitten julkaistu Nightmare on vihaa uhkuva kappale, joka kuulostaa enemmän Taking Back Sundayn ja Brand Newn kaltaisilta emobändeiltä kuin siltä tummanpuhuvalta r&b-popilta, josta Halsey on aiemmin tunnettu.
Nahkakorsettiin ja mustavalkoiseen yläosaan pukeutunut, lyhyet hiuksensa palloiksi sitonut Halsey antoi lavalla kaikkensa. Hyppi, heilui ja huusi. Kappaleen iskulauseet välkkyivät valtavilla taustaruuduilla ja liekit puskivat lattiasta.
Nightmare tarttuu yhteen Halseyn lempiaiheista: miehiin, jotka vaativat näteiltä nuorilta naisilta hymyä.
"Come on, little lady, give us a smile"
No, I ain't got nothin' to smile about
I got no one to smile for, I waited a while for
A moment to say I don't owe you a goddamn thing
Eli suomeksi: “En hymyile, koska minua ei hymyilytä – enkä ole sinulle mitään velkaa.”
Ei ihme, että Halsey on maininnut yhdeksi esikuvakseen Tahraton mieli -elokuvan Clementinen (Kate Winslet), jota slutsheimataan, koska tämä ei käyttäydy siveellisesti.
Hiusväriään mielialojensa mukaan vaihtava Clementine on omapäinen, suulas ja kuriton. Ihan niin kuin Halsey.
Halsey esiintyi MTV European Music Awardsissa 3.11.2019. Teksti jatkuu kuvan jälkeen. (Kuva: All Over Press.)
Halsey on kuin steroideilla pumpattu poptähti. Hän on paljon kaikkea, ja vielä kahmalokaupalla päälle.
25-vuotias artisti on puhunut julkisuudessa köyhyydestä, kodittomuudesta, rasismista, misogyniasta, seksuaalisesta väkivallasta ja mielenterveysongelmista, ja tehnyt tämän kaiken omakohtaisesti.
Lukioikäisenä Ashley Nicolette Frangipane potkittiin kotoa, ja hän alkoi lunastaa seksiä vastaan yösijoja brooklynilaisten miesten asunnoista. Hän on kohdannut seksuaalista väkivaltaa, saanut keskenmenon ja sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Jälkimmäinen diagnosoitiin, kun Halsey yritti 17-vuotiaana itsemurhaa.
Halseyta on syytetty laskelmoinnista, ajankohtaisilla keskustelunaiheilla ratsastamisesta ja opportunismista:
Halsey romantisoi mielenterveysongelmia. Puhuu biseksuaalisuudestaan, mutta deittailee vain miehiä. Sanoo olevansa afroamerikkalainen (isänsä puolelta), mutta hyötyy valkoisen naisen eduista. Vastustaa patriarkaattia, mutta poseeraa Playboyn kannessa.
Ja totta kai Halsey julkaisee feministisen Nightmaren juuri, kun Yhdysvalloissa käydään keskustelua abortista ja naisten oikeuksista.
Moitteet on helppo ampua alas, mutta niiden määrä kertoo siitä, että Halsey ampuu todella sarjatulella.
Halseyta on syytetty laskelmoinnista, ajankohtaisilla keskustelunaiheilla ratsastamisesta ja opportunismista.
Musiikillisesti Halsey on myös vähän kaikkea.
Hän on tehnyt tanssittavaa popmusiikkia (korealaisen poikabändin BTS:n kanssa tehty Boy With Luv), vimmaista metalcorea (Experiment On Me, joka syntyi Bring Me the Horizonin kanssa), avrillavignemaista pop-punkia (3am) ja taylorswiftiaanista kantripoppia (You Should Be Sad).
Halsey ampuu joka suuntaan. Relevanssi on hypervauhtia muuttuvilla popmarkkinoilla ehtyvä luonnonvara, ja Halsey tuntuu jatkuvasti etsivän omaa juttuaan.
Toisaalta: ehkä mitään “omaa juttua” ei ole? Colors-biisin aikana jäähallin lavalle projisoitiin viivoja, jotka muodostivat lopulta moniväriset ja vähän muotopuolet ihmiskasvot.
Viesti tuntui olevan, että meistä kaikista löytyy eri värejä.
Tammikuussa ilmestynyt kolmas albumi Manic tehtiin artistin mukaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisessa vaiheessa. Ehkä siksi Halseyn eri värit korostuvat enemmän kuin ennen.
Kuva: Universal Music. Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Seksuaalisuus on iso osa Halseyn artisti-identiteettiä. Musiikkivideoissa hän venkoilee suihkussa (Without Me) ja ratsastaa alasti hevosella (You Should Be Sad).
Kuvat tuntuvat korostavan, kuinka heteromiesten ehdoilla pop-estetiikka operoi. Ne ovat peruspullaa modernin popin maailmassa, mutta koska Halsey on brändännyt itsensä “anti-poppariksi”, joka fanittaa sekä Leonard Cohenia että Marilyn Mansonia ja käyttää haastatteluissa termejä kuten “l’appel du vide”, performanssin odottaa vievän johonkin.
Siksi oli pieni pettymys, että jäähallissa Halseyn suusta kuultiin lähinnä kaksimielisiä vitsejä esimerkiksi siitä, kuinka hän on “hyvä käsistään”. Yksi pitkään jatkunut vitsi oli se, kuinka keikat ovat kuin treffejä.
– En tiedä, pitäisikö minun mennä loppuun asti, nämähän ovat vasta ensimmäiset treffit, Halsey kuiskutti yleisölle keikan loppupuolella.
– Toisaalta taas... Olen moderni nainen.
On ehkä kohtuutonta vaatia neljännen aallon feminististä manifestia artistilta, joka yrittää kasvattaa itselleen yleisöä Euroopassa (jäähallissa oli paikalla noin 6000 kuulijaa), mutta kontrasti Halseyn antamiin haastatteluihin tuntui huomattavalta.
Englanniksi sanottaisiin, että “you can't have your cake and eat it too”.
En tiedä, pitäisikö minun mennä loppuun asti, nämähän ovat vasta ensimmäiset treffit.
Itsevarmuutta Halseylta ei tietenkään puuttunut. Vaatii pokkaa suunnitella kolmen levyn ja yhden EP:n pohjalta kahden tunnin rock-show, jossa lava on valtaosan ajasta melkein tyhjä.
Bändi (kitaristi, kosketinsoittaja ja rumpali-basisti) oli siivottu sivuille, jotta Halseylla olisi tilaa temmeltää.
Lavarakennelmaa varioitiin isoilla siirreltävillä pystyskriineillä, jotka toimivat milloin portaina, milloin solistia katon rajaan nostavina hisseinä. Välillä katosta laskeutui laserkeila, kahdesti yleisöön ammuttiin konfettia.
Silti monesti tuntui, että kappaleet hukkuivat joukkoon. Sovituksilla ei juuri leikitty, ja vaikka tanssijoiden jättäminen pois on tietoinen ratkaisu (Halsey korosti alkupuolella, että koska hän on lavalla yksin, puolet keikkakokemuksesta on yleisön vastuulla), jotain eloa solistin rinnalle olisi kaivannut. Kitaristi tuli sentään pariin kertaan etualalle sooloilemaan.
Taustavisuaalit olivat tylsiä. Värejä, liekkimeriä ja ruusuryppäitä.
Eivätkä biisit riittäneet millään kahden tunnin keikkaan. Halsey on julkaissut kolme epätasaista albumia – Badlands 2015, Hopeless Fountain Kingdom 2017 ja Manic 2020 – ja pari irtohelmeä, kuten Nightmare ja Birds of Preyn soundtrackille tehty Experiment On Me.
Aidosti erinomaiset kappaleet mahtuisivat yhdelle cd:lle. Se olisi kumma cd, mutta ei ainakaan tylsä.
Kehnompien biisien kohdalla lava näytti yhtäkkiä kovin autiolta. Pahin suvanto oli loppupuolen tylsyystroikka Finally // Beautiful Stranger – 100 Letters – Is There Somewhere, jonka aikana oli liian helppo kaivaa puhelin taskusta ja tarkistaa notifikaatiot.
Konsertti ei tuntunut kunnolla palautuvan ennen encoren loppuun säästettyä tummasävyistä pop-balladia Without Me, joka kertoo Halseyn erosta räppäri G-Eazysta ja lainaa lyriikkaansa Justin Timberlaken Cry Me a Riveristä. Kyseessä on yksi Halseyn parhaista sävellyksistä.
Halsey esiintyi American Music Awardsissa 24.11.2019. Teksti jatkuu kuvan jälkeen. (Kuva: All Over Press)
Setin pituuteen nähden oli huomionarvoista, että Chainsmokersin Closer ja Benny Blancon Eastside jätettiin soittamatta.
Toisaalta eritoten Closer on niin eri maailmasta kuin muut keikan biisit, etten tiedä, mihin väliin sen olisi ujuttanut. Toisaalta kyseessä on Halseyn uran isoin hitti.
Closer, Without Me, You Should Be Sad ja Nightmare ovat niin isoja kappaleita, että ne itsessään täyttävät isonkin lavan (konfetit ja liekit ovat turhaa krumeluuria).
Sellaisia Halseylla ei vielä ole turhan montaa.
Keikalla kuultiin seuraavat kappaleet:
Nightmare
Castle
Heaven in Hiding
Eyes Closed / Die For Me
You Should Be Sad
Haunting
Forever ... (Is a Long Time)
Dominic's Interlude
I Hate Everybody
Colors pt. II
Colors
Walls Could Talk
Bad At Love
3AM
Finally // Beautiful Stranger
100 Letters
Is There Somewhere
Killing Boys
Hold Me Down
Clementine
Graveyard
929
Ashley
Gasoline
Without Me
Korjaus 3.2. klo 13.55: Korjattu lopun settilistan kappaleiden nimiä.
