Jari Mäkinen
Yle
Ihmeellistä, mutta totta: Maalla on nyt kaksi luonnollista Kuuta. Uusi kuu on nimeltään 2020 CD₃ ja se on kotoisin planeettainvälisestä avaruudesta.
Uusi kuu ei ole lähellekään niin suuri kuin taivaalla kirkkaana möllöttävä vanha Kuu, ja siksi sitä ei ole huomattu aikaisemmin.
Sen löysivät taivaalta asteroideja, komeettoja ja muita lähiavaruuden pienkappaleita etsivässä Catalina Sky Survey -projektissa työskentelevät tähtitieteilijät Kacper Wierzchos ja Teddy Pruyne 15. helmikuuta 2020, kun he huomasivat tuoreissa kuvissa pienen ja heikkovaloisen kohteen, joka liikkui hieman erikoisesti taivaalla.
Ensimmäisistä kuvista on olemassa hieno animaatio Wierzchosin twiitissä.
Kun kohteesta tehtiin lisää havaintoja kuudessa observatoriossa ympäri maailman, äkättiin sen kiertävän maapalloa. Kappaleen rataa tarkemmin laskettaessa kävi vielä ilmi, että se oli todennäköisesti ollut seuranamme jo noin kolmen vuoden ajan.
Kyseessä on kirkkaudeltaan 20. magnitudin kohde, eli sitä ei näe paljain silmin, vaan sen havaitsemiseen tarvitaan isohko ammattilaisten käyttämä kaukoputki. Kappaleen halkaisija on muutaman metrin, arviolta 1,9 – 3,5 metriä, eli se mahtuisi mukavasti kookkaan pakettiauton kyytiin.
Se on siis niin pieni ja kaukana, ettei sillä ole esimerkiksi vaikutusta vuorovesiin. Myöskään Kuun takia yöuniaan menettävien ei kannata huolestua.
Avaruudesta tullut vierailija
2020 CD₃ on todennäköisesti ihan tavallinen Aurinkokunnassamme oleva asteroidi, joka on tullut radallaan pahaa aavistamatta sen verran lähelle maapalloa, että kotiplaneettamme nappasi sen kiertämään itseään.
Kaikki kiertoradat avaruudessa ovat eräänlaista taivaankappaleiden keskinäisten vetovoimien mukaan tapahtuvaa balettia.
Maa ja Kuu yhdessä muodostavat systeemin, jossa on esimerkiksi alueita, joissa niiden vetovoimat ikään kuin kumoavat toisensa. Näitä voidaan hyödyntää luotaimia Kuun kiertoradalle lähetettäessä; kun rakettimoottoria käytetään juuri sopivasti tuollaisessa vetovoiman nollapisteessä, luotain saadaan vempautettua Maata kiertämästä Kuun kiertoradalle.
Jos pieni asteroidi saapuu planeettainvälisestä avaruudesta juuri sopivalla nopeudella ja sopivasta suunnasta, saattaa se samaan tapaan vahingossa muljahtaa Aurinkoa kiertävältä radalta Maan kiertoradalle.
Todennäköisesti tässäkin tapauksessa on käynyt näin. Tämä uusi minikuu kiertää meidät kerran noin 47 vuorokaudessa.
Näin epämääräisesti saapuneen kappaleen rata ei kuitenkaan ole stabiili. Auringon, Maan ja Kuun vetovoimat saavat sen kulkemaan kaikkea muuta kuin yksikertaisella kiertoradalla. Lopulta se tulee heilahtamaan pois Maata kiertämästä takaisin planeettainväliseen avaruuteen kiertämään Aurinkoa omalla radallaan.
Erään laskelman mukaan tämä tapahtuu vuoden 2020 huhtikuussa. Toisten simulaatioiden mukaan se viihtyy luonamme kauemmin, mutta lopulta se ottaa kuitenkin ritolat.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun vastaavaa on havaittu: koodinimen 2006 RH¹²⁰> saanut pieni asteroidi kiersi Maata syyskuusta 2006 seuraavan vuoden kesäkuuhun. Todennäköisesti näitä väliaikaisia kuita on ollut enemmänkin, mutta niitä ei ole vain havaittu.
Erittäin todennäköisesti Maalla on myös useampiakin pieniä kiertolaisia juuri nyt, mutta emme vain tiedä niistä mitään.
Ohitsemme vilistää koko ajan kappaleita
Kosmiset kohtaamiset eivät ole mitenkään harvinaisia. Juuri tälläkin viikolla Maan ohi kulkee suhteellisen läheltä kuusi asteroidia, joiden halkaisijat ovat muutamasta kymmenestä metristä hieman yli sataan metriin. Ne ovat siis pienempiä kuin ruotsinlaivat.
Lähimpänä meitä lentää 28. helmikuuta 2020 kappale nimeltä 2020 DM₂. Sen etäisyys on pienimmillään hieman alle kuusi Maan ja Kuun välistä matkaa.
Vuoden 2020 oukokuun loppuun mennessä vastaavia ohituksia on tiedossa 35 kappaletta. Suurin näistä vipeltäjistä on 29. huhtikuuta ohilennon tekevä 2,2 kilometriä halkaisijaltaan oleva 1998 OR₂. Jos sellainen törmäisi Maahan, niin tuloksena olisi maailmanlaajuisia hankaluuksia, mutta tästä ei ole meille vaaraa. Se menee ohi yli kuuden miljoonan kilometrin päästä. Tämä luokitellaan kuitenkin lähiohitukeksi.
Tällä hetkellä tiedossa on 1021 asteroidia tai komeettaa, jotka jossain vaiheessa voisivat olla törmäyskurssilla maapallon kanssa. Juuri nyt ei kuitenkaan tiedetä yhtään kappaletta, jonka kanssa törmäys olisi todennäköinen.
Suurinta huolta aiheuttavatkin yllättäen löytyvät kohteet, kuten juuri tämä uusi kuu. Tästä ei ole meille haittaa, mutta jokin suurempi kappale voisi joskus olla tulossa kohti Maata, ja havainto siitä tulisi samaan tapaan yllätyksenä.
Onkin tärkeää tarkkailla koko ajan avaruutta ja tutkia mahdollisimman paljon Aurinkokunnassa olevia pienkappaleita.
Myös nyt löytyneen kuun suhteen tutkimukset jatkuvat. Paitsi että sen rata pyritään määrittämään tarkemmin, niin siitä tehdään myös muita mittauksia. Näin voidaan myös varmistaa se, että kappale ei ole ihmisen lähettämä, eli esimerkiksi joku ammoinen, jo unohtumaan päässyt rakettivainaa.
Päivitys 8.1.2021: Täsmennetty aikamääreitä, esimerkiksi lisätty päivämääriin vuosilukuja.
