Näin ulkomainen pääoma valtasi Suomen silakkamarkkinat – vain joka kolmannella troolarilla on suomalaisomistaja

Suomen vesillä on yhä vähemmän suomalaisia kalastajia. MOT selvitti kalastusalusten omistuksia ja toimintaa. Myös viranomaiset tutkivat parhaillaan sitä, onko Suomen lipun alla seilaavilla aluksilla lain vaatimaa riittävää taloudellista yhteyttä suomalaiseen elinkeinoelämään.

MOT:n selvitys osoittaa, että ulkomainen pääoma on ottanut yhä tiukemman otteen Suomen silakkamarkkinoista kymmenen viime vuoden aikana.

Suomen lipun alla seilaavan aluksen on oltava suomalaisen yrityksen omistuksessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että omistajat olisivat suomalaisia. Vain kolmasosalla Suomen silakkatroolareista on suomalaiset omistajat.

Suomen kalastuslaivaston suurin silakkatroolari on Windö. Sen omistaa Kotka Fiskeri Ab, jonka pääomistaja on puolestaan ruotsalainen Bryngeld Fiskeri Ab. Se on Ruotsin kolmanneksi suurin kalastusyritys.

Myös virolaiset yritykset ovat löytäneet tiensä Suomen vesille. Tilavuudeltaan yli 200 bruttotonnin troolareita on Suomen kalastusalusrekisterissä viisitoista. Niistä yhdeksän on virolaisomistuksessa.

Viidentoista suurimman kalastusaluksen omistus jakautuu seuraavasti: Suomalaisessa omistuksessa viisi alusta, virolaisessa omistuksessa 9 alusta ja ruotsalaisessa omistuksessa 1 alus. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,kalastus,Camilla Arjasmaa

Suomen toiseksi suurimman troolarin Silverforsin omistaa Keskikala Oy, joka on virolaisen Soome Kala Oü:n tytäryritys. Soome Kala omistaa myös toisen suomalaistroolarin sekä Länsi-Rannikon Kala -kalanjalostusyrityksen Taivassalossa. Soome Kalan taustalla on Hiiu Kalur, joka on Viron suurimpia kala-alan yrityksiä.

Vain kolmasosa Suomen silakkakiintiöstä menee suomalaisille

Virolaiset ja ruotsalaiset yritykset alkoivat ostaa suomalaisia kalastusaluksia kymmenisen vuotta sitten. Suomen rekisterissä olevien alusten myötä ne pääsivät kalastamaan Suomen kalastuskiintiöstä. Euroopan unioni päättää kalastuskiintiön suuruuden eli montako tuhatta kiloa silakkaa Suomen merialueilta saa vuosittain kalastaa.

Aiemmin yhteisestä kalastuskiintiöstä saivat kalastaa kaikki Suomeen rekisteröidyt kalastusalukset. Kolme vuotta sitten tähän tuli muutos. Kalastajille jaettiin oma osuus yhteisestä kiintiöstä, niin sanottu käyttöoikeus. Nyt vain ne kalastajat, joilla on käyttöoikeus, saavat kalastaa Suomen kiintiöstä. Jako tehtiin saalishistorian perusteella eli eniten kalastaneet alukset saivat myös isoimmat osuudet.

Käyttöoikeudet jaettiin kymmeneksi vuodeksi. Koska virolaiset ja ruotsalaiset olivat ostaneet ison osan Suomen kalastustroolareista, eli hankkineet hyvän saalishistorian jo ennen uudistusta, saivat ne myös merkittävän osan kalastusoikeuksista.

Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan vain kolmasosa käyttöoikeuksista on suomalaisomisteisilla yrityksillä.

Yrityksiltä löydyttävä riittävä taloudellinen yhteys Suomeen

Euroopan unioni mahdollistaa pääoman vapaan liikkuvuuden, joka antaa muiden EU-maiden kansalaisille oikeuden perustaa yrityksiä Suomeen. Suomen laki kalastusalusten rekisteröinnistä edellyttää kuitenkin aluksilta riittävää taloudellista yhteyttä suomalaiseen elinkeinoelämään.

MOT halusi selvittää, onko Suomen lipun alla seilaavilla silakkatroolareilla riittävä yhteys Suomeen.

Suomessa taloudellista yhteyttä valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. Selvittääkseen ensimmäistä kriteeriä MOT pyysi ELY-keskukselta aluskohtaisia tietoja kalasaaliiden purkupaikoista. ELY kieltäytyi antamasta saalistietoja, koska katsoo niiden olevan yritysten liikesalaisuuksia.

Julkisten tietojen varassa on siis hankala arvioida, täyttävätkö kaikki alukset ensimmäisen kohdan vaatimuksen. Luonnonvarakeskus on antanut asiasta yleisen arvion, jonka mukaan kolmannes silakkasaaliista purettiin viime vuonna Suomen ulkopuolelle Viron, Tanskan ja Ruotsin satamiin.

Kuuden aluksen lähtösatamat Suomen ulkopuolella

Toisen taloudellisen kriteerin arvioimiseksi MOT kävi läpi viidentoista suurimman aluksen lähtösatamat vuoden ajalta. Kävi ilmi, että kuusi viidestätoista aluksesta tekee suurimman osan lähdöistään Suomen ulkopuolelta. Käytännössä niiden kotisatamat ovat siis Suomen ulkopuolella. Tältä osin taloudellinen yhteys Suomeen uupuu.

Suomen ulkopuoliset lähdöt tehtiin pääosin Virosta, Ruotsista ja Tanskasta. Satunnaisia lähtöjä oli tehty myös Venäjältä, Puolasta ja Latviasta.

Suurin osa viimevuoden kalstusalusten lähtösatamista on suomen ulkopuolella. Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle MOT,kalastus,Camilla Arjasmaa

Myös viranomainen on tutkinut alusten lähtösatamia viime vuoden osalta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho kertoo MOT:lle, että parhaillaan on käynnissä selvitys riittävästä taloudellista yhteydestä kuuden aluksen osalta.

Miehistöllä oltava osoite Suomessa

Myös kalastusalusten miehistöä tarkastellaan. Vähintään puolella miehistöstä tulisi olla vakituinen asuinpaikka Suomessa, jotta taloudellinen yhteys olisi riittävä. Ranta-ahon mukaan selvitystarvetta on myös miehistön asuinpaikan suhteen.

Länsi-Rannikon kalan toimitusjohtaja Aarne Paesalu kertoo MOT:lle, että Soome Kala -konsernin alusten miehistöt ovat Virosta.

– Se on historiallisesti niin kehittynyt. Ehkä Virosta on myös helpompi löytää kalalaivoihin henkilökuntaa, Paesalu kommentoi.

Valvovaa viranomaista edustava Ranta-aho toteaa, että mikäli yritykseltä ei löydy riittävää taloudellista yhteyttä Suomeen, voidaan sen kalastuslisenssi jäädyttää kunnes tilanne korjaantuu. Toistaiseksi tällaista tilannetta ei ole ollut.

En usko, että suomalaisella kalastuksella on kovin valoisa tulevaisuus. Työpaikat häviävät Suomesta. Tai pysyvät Suomessa, mutta suomalaiset eivät tee niitä töitä.― Jukka-Pekka Vironen, kalastaja

27-vuotias kalastaja Jukka-Pekka Vironen Kristiinankaupungista on myynyt aluksensa virolaisille ostajille. Kalastaja Jukka-Pekka Vironen Kuva: Ghadi Boustani / Yle MOT,kalastajat,Jukka-Pekka Vironen

Suomalaiset kalastajat myyneet aluksiaan virolaisille

MOT:n haastattelemia suomalaisia kalastajia alan tilanne ja omistusten keskittyminen harmittaa. Monet suomalaiset kalastajat ovat myyneet aluksensa virolaisille ostajille joko eläköitymisen tai taloudellisten vaikeuksien myötä.

Yksi aluksensa myyneistä on 27-vuotias Jukka-Pekka Vironen. Hän pelkää työpaikkojen katoavan suomalaisilta.

– En usko, että suomalaisella kalastuksella on kovin valoisa tulevaisuus. Työpaikat häviävät Suomesta. Tai pysyvät Suomessa, mutta suomalaiset eivät tee niitä töitä, Vironen sanoo.

Katso ohjelma: