Mitkä ovat tavallisia kielioppimokia, ja mitä kokeessa kysytään vuodesta toiseen? Ruotsinopettaja Kari Jukarainen Riihimäen lukiosta jakaa omat vinkkinsä ruotsin yo-kokeeseen.
1. Hallitse kieliopista ainakin nämä
Jukaraisen kokemuksen mukaan opiskelijat tekevät yleisimmin virheitä verbien aikamuodoissa sekä persoonapronominien ja substantiivien taivutuksissa. Ruotsin kirjoittavan on hyvä varmistaa, että hallitsee ainakin niiden käytön sujuvasti.
Erityisen tarkkana kannattaa olla verbien kanssa, koska väärin käytettynä ne häiritsevät ymmärrettävyyttä. Etenkin aikamuodoissa tehdään paljon huolimattomuusvirheitä.
– Näen tosi paljon sitä, että esimerkiksi perfekti muodostetaan väärin. Ha-apuverbi saattaa olla oikein, mutta pääverbi onkin imperfektissä.
Substantiivien taivutusten perussäännöt ovat yleensä helppoja, mutta etenkin parempia arvosanoja tavoiteltaessa kannattaa kerrata määräisiin ja epämääräisiin muotoihin liittyvät poikkeukset. Esimerkkeinä taivutusmuotojen käytöstä Jukarainen mainitsee sanaparit någon bil, den här bilen ja min bil.
– Ruotsissa juju on siinä, että osaa käyttää oikeaa substantiivin muotoa oikeassa yhteydessä. Näitä kysytään joka kerta.
Pronomineissa puolestaan monikkomuodot menevät helposti sekaisin.
– Kaikkein tavallisin virhe on, että monikon toinen persoona ni sekoitetaan muotoon de. Jos näissä tekee virheitä, tulee fiilis, että paljon on jäänyt oppimatta.
2. Harjoittele dialogeja
Kielten ylioppilaskokeissa tyypillisesti testataan kokelaan taitoa käyttää kieltä arkisissa tilanteissa. Hyvä idea on kerrata erilaisia dialogeja, joita ruotsin oppimateriaalit ovat pullollaan.
– Kokeessa on aina tehtäviä, joissa pitää osata toimia tietyissä tilanteissa, kuten hotellin vastaanotossa tai kaupassa. Tällaisia tehtäviä on ollut paljon myös kuunteluissa, Jukarainen sanoo.
Dialogeja kannattaa harjoitella lukemalla niitä ääneen yksin tai kaverin kanssa.
3. Lue tekstejä tiedostaen
Jukarainen ei voi kylliksi korostaa varmasti kaikille kieltenopiskelijoille itsestäänselvää vinkkiä: kuuntele ja lue kohdekielellä mahdollisimman paljon oppikirjojen ulkopuolisia materiaaleja. Etenkin kirjoitusten alla se on tehokas tapa virittää aivot vieraalle kielelle.
Tekstejä lukiessa Jukarainen kehottaa kiinnittämään aktiivisesti huomiota kielen rakenteeseen. Esimerkiksi sivulauseiden, käänteisten sanajärjestysten ja eri aikamuotojen bongaaminen tekstistä on usein tehokkaampi tapa kerrata kielioppia kuin oppikirjassa olevia sääntöjä pänttäämällä.
Kuunteluiden harjoitteluun netti on pullollaan ruotsinkielisiä podcasteja ja ohjelmia, joista kannattaa valita aiheeltaan itselleen mieluinen. Jukarainen on itse suositellut opiskelijoilleen Vegas Sommarpratarea.
– Ohjelmat ovat helposti ymmärrettäviä, ja niissä puhutaan yleensä tosi rauhallisesti.
4. Panosta kirjoitelmiin
Kirjoitti ruotsin sitten keskipitkänä tai pitkänä, kokeen kirjoitelmaosiossa on jaossa lähes kolmannes koko kokeen pisteistä. Siksi niihin kannattaa Jukaraisen mukaan panostaa.
– Kirjoittamista voi aina harjoitella. Oppimateriaaleissa on paljon kirjoitustehtäviä, joista saa aiheideoita.
Koetilanteessa kirjoitelmatehtäviin kannattaa varata aikaa, sillä niissä pääsee esittelemään omaa osaamistaan monipuolisesti.
– Muista käyttää vaihtelevasti erilaisia kielen rakenteita, kuten suoraa ja käänteistä sanajärjestystä. Myös synonyymeja kannattaa suosia.
Kirjoitelmaan ei kannata sulloa väkisin kuluneita fraaseja tai kömpelöitä rakenteita.
– Liian käytetyt sanonnat, kuten Livet är ingen dans på rosor, hyppäävät silmille. Myös esimerkiksi vaikeiden passiivirakenteiden kohdalla kannattaa pohtia, osaako varmasti käyttää niitä.
Jukarainen ei myöskään suosittele kirjoittamaan tekstiä ensin suomeksi ja vasta sen jälkeen kääntämään ruotsiksi.
– Suoraan ruotsiksi tuotettu teksti on aina luontevampaa ja toimivampaa kieltä kuin käännetty, vaikka sanavarasto olisikin niukka.
Jaa kommenteissa itsellesi toimivia tapoja opiskella ruotsia!
