Hyppää pääsisältöön

Knalleista dekkareihin – Ohjaaja Rauni Ranta tunsi kuunnelmien koko kirjon

Ohjaaja Rauni Ranta ohjaa radiostudiossa, taustalla äänitarkkailijat.
Ohjaaja Rauni Ranta sekä äänisuunnittelijat Tiina Järvinen ja Sirkka Sario kuunnelmanteossa. Ohjaaja arvosti tarkkailijoiden ja koko ryhmän työpanosta. Ohjaaja Rauni Ranta ohjaa radiostudiossa, taustalla äänitarkkailijat. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Rauni Ranta,kuunnelmat,Tiina Luoma

"En ajatellutkaan hakeutuvani ohjaajaksi!" Vaan onneksi toisin kävi - radiokuuntelijoiden iloksi. Ilman pitkäaikaisen kuunnelmaohjaajan Rauni Rannan panosta Yleisradion viihdekuunnelmien historia näyttäisi toisenlaiselta: Ranta äkkäsi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan potentiaalin ja ohjasi pitkällä urallaan lukuisia yleisön suosikkijännäreitä. Ohjaaja kertoi muistoistaan taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.

Rauni Ranta (1928-2019) opiskeli alunperin näyttelijäksi, mutta sattuma johdatti radioon ja hänestä tuli lopulta viihteellisten kuunnelmien ohjaajakonkari. Hänen nimensä löytyy monen jännärin ja hupailun tekijäkaartista.

Rauni Ranta syntyi Viipurissa kulttuuriperheeseen 1928.Muusikkoisä Sulho Ranta oli Viipurin näyttämöllä kapellimestari ja äiti Elli Ranta laulajatar. Taiteilijaperhe muutti Helsinkiin, kun Rauni Ranta oli kolmivuotias.
- Siis perhehän ei ollut varakas, taiteilijat siihen aikaan olivat todella köyhiä, säveltäminen oli hyvin kallis ammatti. Äiti oli operettidiiva ja laittoi melkein koko palkkansa operettipukuihin, Ranta kertoi Eeva Litmasen tekemässä taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.

Arki oli silti antoisaa ja värikästä.
- Oltiin paljon teatterissa, oopperassa, konserteissa, taidenäyttelyissä, ja seurusteltiin paljon kirjailijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Ja pääsimme elokuviinkin ilmaiseksi, koska isä sävelsi elokuvamusiikkia. Että vaikka ei ollut rahaa, oli tällaista rikasta elämää.

“Tuu säkin teatterikouluun!”

Vaikka kulttuurivaikutteita sai imeä useilta tahoilta, Rannan oma tie teatterilavalle ja radion draamaohjaajaksi ei ollut itsestäänselvä. Hän epäröi uransa kanssa. Ratkaiseva vaikute tuli muualta kuin oman perheen taholta.
- Näyttelijä Tiina Rinne on mun lapsuudenystävä, ollaan oltu ystäviä ja kolmevuotiaasta asti parhaita kavereita. Ja kun Tiina meni pyrkimään teatterikouluun, se sanoi että “tuu säkin - mennään yhdessä”. Ajattelin, että se olisi kyllä kivaa. Olin lausunut ja näytellyt koulussa näytellyt jotakin. Menin salaa teatterikouluun pyrkimään ja nimenomaan näyttelijäksi, ei silloin muuta ollutkaan kuin näyttelijäkoulutus. Eikä tullut mieleenkään ohjaajaksi! Ei millään!

Ranta valmistui Suomen Teatterikoulusta ja työskenteli näyttämöllä Tampereen teatterissa ja Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Vuosien kuluessa myös TV-työt kutsuivat, ja suurelle yleisölle hän tuli 1970-luvulla tutuksi myös Rauha Rajalan roolista sarjassa Naapurilähiö.

Ja sitten kävi niin, että nimenomaan ohjaaja Rannasta kuitenkin tuli.

Teatterikoulun kurssikaveri, tuottaja Aino-Liisa Raine Yleisradiosta ehdotti freelancerina toimivalle Rannalle, "että kannattaa tulla kokeilemaan ohjaamista". Rauni meni ja sai alkuun tehtäväksi pikkujuttujen ja lyhyiden kuunnelmien ohjaamista.

- Sitten mä jotenkin innostuin että onkin kauhean kiva väline tämä radio. Ja mä olen siten kasvanut tässä hyvin pienistä tehtävistä ja sitä mä suosittelenkin radiossa työtä aloittavalle, että tekisi ensin vähän vaatimattomampaa ja opiskelisi välinettä ja ryhtyisi sitten suuriin juttuihin käsiksi.

Actors from the radioshow Knalli ja sateenvarjo with directors Rauni Ranta and Lars Svedberg.
Ohjaaja Rauni Ranta ministeriön väen keskellä. Näyttelijöinä sarjassa loistivat muiden muassa Aila Svedberg, Kauko Helovirta, Pekka Autiovuori ja Yrjö Järvinen. Actors from the radioshow Knalli ja sateenvarjo with directors Rauni Ranta and Lars Svedberg. Kuva: Yle Aila Svedberg,Yrjö Järvinen,Pekka Autiovuori,Kauko Helovirta,Rauni Ranta,Lars Svedberg

Ranta jäi 70-luvun puolivälin jälkeen Yleisradioon, ja sai paikan viihdetoimituksesta ja teki kaiken kaikkiaan yli 30 vuotta kestäneen taipaleen viihdekuunnelmien parissa.

Kansainväliset kuunnelmatekstit - ja kohtalokas käsikirjoituspinkka

1970-luvun lopulla Radioteatteri ja viihdeosasto toimivat vielä erikseen. Viihdeosastolla toteutettiin erityisesti jännäreitä ja huumorikuunnelmia.

- Silloin tehtiin muiden muassa Ruotsissa hirveän hyviä jännäreitä ja sitten niitä rupesi tulemaan Englannista ja Saksasta. Tuotantoa vähän niin kuin lisättiinkin.

Kuunnelmatekstejä oli Yleisradioon haettu ulkomailta jo aiemmin, ja tätä perinnettä tuore ohjaaja halusi vaalia. Rauni Ranta myös piti laatua keskiössä ja arvosti hyvää suhdetta kirjailijoihin ja käsikirjoittajiin.

Kova kuin kivi

Perustuu Ruth Rendellin samannimiseen romaaniin


Ruotsista Yleisradioon päätyneet tekstit koituivat eräällä tavalla myös Rannan uran kohtaloksi, hyvässä mielessä. Rannalla oli tuohon aikaan paljon vastuuta ja myös huolta tulevista tuotannoista. Vuoden 1979 syksyn viihdekuunnelmien kalenteri ammotti vielä tyhjyyttään, Ranta törmäsi käsikirjoituspinkkaan. Päivä jäi mieleen:

- Jäin sinne viihteelle yhtäkkiä ihan yksin. Aino-Liisa Raine oli sairastunut keväällä, entinen päällikkö Antero Alpola oli eläkkeellä, ja koko viihteellä ei ollut ketään muuta, joka olisi vastannut kuunnelmista. Oli kevät ja piti keksiä mitä syksyllä esitetään, eikä mulla ollut yhtään ainoaa tekstiä. Rupesin lukemaan ruotsin kielellä Knallia ja sateenvarjoa, niitä oli 12 kappaletta ja niissä oli toimittaja Aino Ala-Tuuhosen (Haarlan) lausunto, että nämä on hauskoja ja että näissä on vähän ihmisiä. Se oli siihen aikaan hyvin tärkeää, että oli vähän ihmisiä, ettei maksanut paljon.

Ranta luki tekstit ja tunsi, että tässä on nyt jotakin, mitä ei voi ohittaa. Tekstipinkka oli tullut Ruotsista mutta käsittelivät brittiministeriön virkailijoita.

- Soitin ohjaaja Lars Svedbergille. Lasse luki ja innostui, ja me niinkuin sytyttiin niille molemmat. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin että minä rupeaisin kääntämään niitä, koska me tarvittiin ne heti. Että jos ne olisi lähettänyt jonnekin käännettäväksi, se olisi kestänyt iät ja ajat.

Edward Taylorin sekä John Grahamin kirjoittama englantilainen hupailusarja The Men from the Ministry pääsi näin puolittain sattuman kautta suomalaisille radioaalloille kuuntelijoiden riemuksi ja kestosuosikiksi. Sarjan nimeksi tuli ruotsalaisen käännöksen mukaan Knalli ja sateenvarjo. Ranta käänsi itse ensimmäiset osat, minkä jälkeen tehtävään tarttui ammattilainen Kersti Juva. Huippusuositun sarjan ensimmäiset osat purkitettiin jo syksyllä 1979, ja sarjaa tehtiin peräti vuoteen 2008 saakka. Svedbergistä tuli sarjan toinen ohjaaja.



Rauni Ranta kollegoineen piti myös aktiivisesti yhteyttä ja vaali hyvää suhdetta niinikään käsikirjoittaja Edward Tayloriin, jonka luona käytiin vierailullakin.
Knallien lisäksi Rauni Ranta ohjasi kolmikymmenvuotisen radiouransa aikana satoja kuunnelmia ja liikkui sujuvasti lajityypistä toiseen, Knallien lisäksi Rannan ohjautöitä ovat muiden muassa scifi-seikkailusarja Maata etsimässä sekä jännärit Leivänmuruja pikkulinnuille, Lyöty tylpällä esineellä ja Hiekasta nousee lootuksen kukka. Tuotannossa oli paljon suomalaiskirjoittajien käsikirjoituksia, mutta Ranta etsi käsiinsä vielä 70-80-luvuilla myös käännösdekkareita.

Reippaasti menemään

Jännityskuunnelmien tuotannot muistaa myös Radioteatterin näyttelijä Erja Manto ja hänkin kertoo, että Ranta puhui rikosromaanien puolesta. Manto teki Rannan kanssa yhteistyötä muiden muassa jännityskuunnelmissa Cesium 137, Viiden miljoonan painajainen sekä Kova kuin kivi.

Tehokas, mutta myös tyyni - sellainen Rauni Ranta oli, Manto myös luonnehtii ohjaajakonkaria.

- Se työnteko Raunin kanssa oli aina valtavan tehokasta, siinä ei lässytelty eikä ihmetelty, eikä tehty ongelmia pikkuasioista, vaan pistettiin reippaasti menemään.

Näyttelijät Erja Manto ja Martti Järvinen
Erja Manto ja Martti Järvinen väkivallan pyörteissä Rannan ohjaamassa dekkarisarjassa Cesium 137 Näyttelijät Erja Manto ja Martti Järvinen Kuva: Ari-Pekka Keränen Rauni Ranta,kuunnelmat,Erja Manto,Martti Järvinen

Ranta oli myös aina hyvin elegantti, viimeisen päälle pukeutunut ja hyvän käytöksen ihminen.

- En voi kuvitella että Rauni olisi huutanut jollekin, tai ylipäänsä riidellyt, edes siis kiihkeimmissä ohjaustilanteissa, Manto kuvailee yhteistä studiotyöskentelyä.

Vaikka Rauni Rannalla oli näyttelijätausta, kuunnelmissa edettiin myös tekstilähtöisesti. Mantokin muistaa, että Ranta luki valtavasti, ja nimenomaan juuri rikosromaaneja.

Ja sitten on mainittava tietysti Knalli ja sateenvarjo, Manto lisää.
- On valtava onnenpotku, että hän löysi sen!

Knalli ja sateenvarjo osoitti, että ohjaaja, näyttelijä Rauni Rannalla taisi lopulta itselläänkin olla etsivän vaistot.

Lars sekä Aila Svedberg ja Edward Taylor Lontoossa vuonna 1983.Ohjaaja Rauni Ranta, käsikirjoittaja Edward Taylor ja näyttelijä Aila Svedberg poseeraavat käsinkynkässä Lontoossa.
Ohjaajat Lars Svedberg ja Rauni Ranta sekä "Mildred" Aila Svedberg Lontoossa käsikirjoittaja Edward Taylorin luona vuonna 1983 Kuva: Yle/Rauni Ranta, Lars Svedberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto