Hyppää pääsisältöön

Koetko olevasi ujo? Miten ujous vaikuttaa elämääsi?

Miten ujouteen mielestäsi suhtaudutaan?
Miten ujouteen mielestäsi suhtaudutaan? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle luonteenpiirteet

Koetko olevasi ujo? Miten oma tai läheisen ujous vaikuttaa elämääsi? Mitkä tavat tai keinot auttavat sinua uusissa sosiaalisissa tilanteissa? Miten ujouteen sinun mielestäsi suhtaudutaan yhteiskunnassa, yhteisöissä ja ihmissuhteissa?

Ujouden merkit täyttää noin neljännes länsimaisesta väestöstä. Ujoudella on sekä sosiaalinen että fysiologinen perusmääritelmä:

“Sosiaalinen määritelmä tarkoittaa sitä, että ujo ihminen hetkeksi salpautuu uusissa sosiaalisissa tilanteissa. Hän ei heti tiedä mitä sanoa tai miten toimia. Ujo ihminen myös tarkkailee itseään kriittisesti”, kertoo kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Tutkimusten mukaan ujojen mantelitumake reagoi voimakkaammin kuin ei ujoilla. Mantelitumake on yhteydessä pelkoihin. Stressihormoni kortisolin nousu on uusissa tilanteissa korkeampi ujoilla kuin ei ujoilla.

“Tietyllä joukolla ihmisistä on synnyinlahjanaan sellainen fysiologia, joka valmistaa heidät välttämisreaktioon. Kun tulee uusi ja yllättävä tilanne, heidän ensimmäinen reaktionsa on askel taaksepäin eikä ryntäys kohti uutta”, sanoo Keltikangas-Järvinen.

Ujon reaktiot ovat voimakkaampia kuin ei ujon

Ujouteen liittyy korostunut itsetarkkailu ja itsekriittisyys. Tutkimuksissa on havaittu, että tarkkailun kohdistaminen itseen johtaa helpommin negatiivisiin tunteisiin.

Kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvinen kehottaa ujoja ottamaan pieniä askeleita kohti uusia sosiaalisia tilanteita.

“Mennään sosiaalisiin tilanteisiin, joihin kutsu tulee. Mukaan voi ottaa ystävän tai etukäteen voi miettiä millaisista asioista voi tilaisuudessa keskustella”, vinkkaa Keltikangas-Järvinen.

Monenlaisia tarvitaan

Länsimaisessa kulttuurissa arvostetaan ulospäinsuuntautuneisuutta sekä vuorovaikutuksen hallitsemista.

Temperamenttipiirteet ja osittain myös persoonallisuuden piirteet pohjaavat synnynnäisiin biologisiin eroihin. Selitys erilaisuudelle juontaa juurensa evoluutiosta.

“Tarvitaan heitä, jotka miettivät asioita sekä heitä, jotka ottavat valmiita ottamaan riskejä. Monenlaisia tarvitaan”, sanoo kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Koetko olevasi ujo? Miten oma tai läheisen ujous vaikuttaa elämääsi? Mitkä tavata tai keinot auttavat sinua uusissa sosiaalisissa tilanteissa? Miten ujouteen sinun mielestäsi suhtaudutaan yhteiskunnassa, yhteisöissä ja ihmissuhteissa?

Vastaa kyselyyn maanantaihin 9.3. 2020 mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelman. Voit kertoa kokemuksestasi myös nimimerkillä. Valitse nimimerkiksi jokin erisnimi.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa käsitellään ujoutta Yle Radio 1:ssä torstaina 26.3. kello 12.10. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Millaisia kokemuksia sinulla on kärsimyksestä?

    Miten kärsimys on vaikuttanut sinuun?

    Miten kärsimys on vaikuttanut sinuun? Millaisia tunteita kärsimys on herättänyt sinussa? Kohtaatko kärsimyksen herättämät tunteet vai pyritkö välttelemään niitä? Miten olet selviytynyt kärsimyksestä? Oletko oppinut jotain niistä? Mitä? Millä tavoin kokemukseesi kärsimyksestä on suhtauduttu? Millaista tukea olet saanut tai toivot muilta? Kärsimys on osa elämää.

  • Musiikkitoiveista totta! Mitä haluaisit kuulla ja jakaa muiden kanssa?

    Toiveista totta Yle Radio 1:ssä lauantaisin klo 11.

    Mikä musiikki antaa sinulle voimaa, valoa ja lohtua? Minkä sävelmän haluaisit kuulla ja jakaa muiden kuuntelijoiden kanssa? Yle Radio 1 kerää suomalaisten mielimusiikkia soitettavaksi. Toiveita kuullaan lauantaisin klo 11. Lähetä toiveesi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen toiveista.totta@yle.fi. Halutessasi voit perustella toiveesi.

  • Keskustele tässä perintöasioista

    Suomalainen perintö: Yhä enemmän yhä harvemmille

    Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen näkyy myös perinnöissä - siinä missä yksi perii arvokkaan kaupunkiasunnon, toinen saattaa saada vaivoikseen autiotalon syrjäseudulta. Miten perinnönjakoa voi suunnitella? Milloin on syytä tehdä testamentti? Vieraina emeritusprofessori Urpo Kangas ja verolakimies Tuomo Lindholm Veronmaksajat ry:stä.