Hyppää pääsisältöön

Tiedetoimittaja Marcus Rosenlundia kiusattiin raa'asti – hänestä olisi voinut tulla Suomen ensimmäinen kouluampuja

Kuvassa poika kävelee tunneliin. Varjokuvassa pojan kädessä on pistooli.
Marcus Rosenlundin muistoissa on aina talvi. Kuvassa poika kävelee tunneliin. Varjokuvassa pojan kädessä on pistooli. Kuva: Illustration: Veera Komulainen kiusaaminen,koulusurmat

Kiusaajat repivät vaatteesi ja kouluvihkosi. Sinua viskotaan kivillä, kun tulet kouluun. Joku on virtsannut kenkääsi. Marcus Rosenlund joutui kestämään lapsuudessaan monenlaisia julmuuksia, jotka saivat hänet hautomaan kostonhimoisia ajatuksia.

Nykyään Marcus Rosenlund työskentelee tiedetoimittajana Yleisradion ruotsinkielisessä toimituksessa. Hän on taitava ja pidetty kollega ja myös palkittu kirjailija.

Aina hänen elämänsä ei ole ollut yhtä tasapainoista. Hänen lapsuuttaan varjosti pelko. Marcus kertoo tarinansa Alltid vinter i Grankulla -dokumentissa (Kauniaisissa on ikuinen talvi).

Marcuksen muistoissa on aina talvi. Talvi on harmaa, kostea, kylmä ja pirullinen.

Marcus Rosenlund äitinsä Iiriksen kanssa.
Marcus äitinsä Iiriksen kanssa. Marcus Rosenlund äitinsä Iiriksen kanssa. Marcus Rosenlund,Utarepilvi

Kiusaaminen alkoi heti ensimmäisenä koulupäivänä

Miltä tuntuisi, jos sinua kiusattaisiin ensimmäisestä koulupäivästä lähtien? Vaatteesi ja vihkosi revittäisiin, reppusi sisältö heitettäisiin lumeen ja niskaasi tungettaisin lunta.

Kiusaajat olisivat kimpussasi koulussa, koulumatkalla ja vapaa-ajalla. Edes kotona et saisi olla rauhassa, sillä kiusaajasi tietäisivät, missä asut. Kyyneleesi saisivat kiusaajat vain innostumaan lisää.

Kiusaaminen jatkuisi vuosia.

Tällainen oli Marcus Rosenlundin lapsuus 70–80-luvuilla Kauniaisissa.

Isoisän ase herätti kostonhimoiset ajatukset

– Isoisälläni oli vanha sota-aikainen Mauser-pistooli. Löysin sen kaapista ja ajattelin, että nyt nauru ja iva loppuisivat, Marcus sanoo.

Ei ole ihme, että Marcus hautoi kostoa. Monella kouluampujalla on samanlainen tausta kuin Marcuksella: heitä on kiusattu pitkään, eivätkä he ole saaneet apua. Monet ovat kärsineet yksinäisyydestä.

Marcus Rosenlund nuorena.
Marcus nuorena. Marcus Rosenlund nuorena. Marcus Rosenlund

Isä oli kotona väkivaltainen

Marcus oli herkkä lapsi. Perheen isä oli väkivaltainen sekä Marcusta että hänen äitiään kohtaan.

Stig-isä oli työpaikallaan pidetty ja menestynyt, mutta kotona hänen aggressionsa nousivat pintaan.

– Myös isäni oli kokenut vaikeita asioita lapsuudessaan. Hän ei ollut saanut apua niiden käsittelemiseen, Marcus sanoo.

Marcus on pohtinut, miten hänen isänsä kokemukset ovat vaikuttaneet häneen ja onko hän siirtänyt omia traumojaan edelleen lapsilleen.

– Nämä asiat ovat kuin renkaita vedessä. En tiedä, miten tämän kierteen voisi katkaista, Marcus sanoo.

Kirjoittaminen on ollut terapiaa

Meissä kaikissa on pimeä puolemme, joka voi saada meidät vahingoittamaan itseämme tai muita ihmisiä. Marcus on tehnyt paljon työtä kokemustensa ja tuntemustensa ymmärtämiseksi.

Marcus ei ole käynyt terapiassa, mutta kirjoittaminen on ollut hänelle eräänlaista terapiaa. Hän on kertonut kiusaamisesta ja isästään muun muassa blogissaan ja sosiaalisessa mediassa.

– Kun ikävistä asioista puhuu ja niitä tarkastelee lähemmin, ne eivät ole enää niin pelottavia, Marcus sanoo.

Marcus on kirjoittanut kokemuksistaan myös näytelmän. Morfars Mauser -näytelmän ensi-ilta on Lilla Teaternissa 11.3.2020.

Marcus Rosenlund on alikäytävätunnelissa matkalla vanhaan kouluunsa, Granhultin kouluun
Marcus Rosenlund matkalla entiseen kouluunsa. Marcus Rosenlund on alikäytävätunnelissa matkalla vanhaan kouluunsa, Granhultin kouluun Kuva: Sixten Björkstrand / Yle Marcus Rosenlund

Miten vastoinkäymisten ja julmuuksien aiheuttamista traumoista voi päästä yli? Mistä Marcus sai voimia mennä kouluun joka päivä? Miten hän selvisi ikuisesta talvesta? Miksi Marcuksesta ei tullut kouluampujaa?

Kuuntele Alltid vinter i Grankulla -dokumentti Yle Areenasta.

Kommentit
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.