Hyppää pääsisältöön

Jotaarkka Pennasen yhteiskunnallisesti aktiivisessa lapsuudenperheessä käytettiin sanan säilää

Kulttuurisuvun vesa ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasella riittää kuvia ja tarinoita! Kuuden kuvan kautta selviää esimerkiksi se, miksi Pennanen puhuu sujuvaa venäjää. Kiehtovan taustan omaavalla Pennasella lienee vastaus myös kysymykseen, mitä sivistys on!

Ohjaaja-tietokirjailija Jotaarkka Pennanen on värikkään kulttuurisuvun kasvatti. Hänen kohuakin aiheuttaneet isovanhempansa olivat näyttelijä ja teatterinjohtaja Aarne Orjatsalo (1883–1941) ja omapäinen kirjailija Ain´Elisabet Pennanen (1881–1945).

Heidän poikansa – Jotaarkka Pennasen isä – oli poliittisesti aktiivinen toimittaja ja kirjailija Jarno Pennanen (1906–1969).

Jotaarkan äiti puolestaan oli runoilija ja kirjailija Anja Vammelvuo (1921–1988), jonka isä, Jotaarkalle tärkeä Pappa, oli alkuaan Venäjältä.

Jotaarkka Pennanen syntyi Helsingissä vuonna 1946, kirjoitti laudaturin ylioppilaaksi vuonna 1965 ja opiskeli Suomen teatterikoulun korkeakouluosastossa vuosina 1965–68.

Sen jälkeinen aika Yleisradion televisioteatterissa yhdessä samanhenkisten nuorten kollegoitten kanssa osoittautui hedelmälliseksi avaten myös väylän eteenpäin teatterimaailmassa.

Jotaarkka Pennanen työkavereineen.
Jotaarkka Pennanen (edessä oik.) ja kollegat Yleisradion televisioteatterin ajoilta 1970-luvulla. Vasemmalla edessä Kari Franck vieressään Veli-Matti Saikkonen, takana oikealla Reima Kekäläinen. Jotaarkka Pennanen työkavereineen. Kuva: Jootarkka Pennasen kotiarkisto Jotaarkka Pennanen,Kuusi kuvaa

Jotaarkka Pennanen on vieraillut ohjaajana sekä useissa suomalaisteattereissa että Neuvostoliitossa asti, Moskovan keskustelevisiossa. Teatterinjohtajana hän on toiminut Lahdessa, Jyväskylässä ja Helsingissä.

Hän on myös kirjoittanut elämäkerrat sekä omista vaiheistaan että isänisästään Aarne Orjatsalosta.

Jotaarkka Pennasen vanhojen valokuvien joukosta löytyy myös hauska yllätys: näyttelijä Orjatsalo on rustannut teatterikuvansa taakse runon ystävälleen Eino Leinolle

Jotaarkka Pennasen isänisä.Käsin kirjoitettua tekstiä
Aikansa näyttelijäkuuluisuus Aarne Orjatsalo omisti ihailijakuvansa ystävälleen, runoilija Eino Leinolle. Kuva: Jootarkka Pennasen kotiarkisto, Jotaarkka Pennasen kotialbumi

Jotaarkka Pennasen äidinpuoleinen suku muodostui pienelle pojalle tärkeäksi, koska isänpuoleiset sukulaiset olivat ehtineet kuolla. Äidinisä eli Pappa sekä äidinäiti Mamma toivat Jotaarkan elämään iloa ja turvaa, mutta venäläissyntyisen Papan suvun vaiheisiin liittyi myös tummia säikeitä, jotka askarruttavat Jotaarkka Pennasta yhä. On asioita, jotka olisivat vaatineet hyvittämistä, mutta nyt lienee liian myöhäistä, arvelee Pennanen.

Vanha studiovalokuva kahdesta pariskunnasta.
Vanha studiovalokuva kahdesta pariskunnasta. Kuva: Jotaarkka Pennasen kotialbumi Kuusi kuvaa,Jotaarkka Pennanen

Jotaarkka Pennasen lapsuuskodissa luettiin ja kirjoitettiin paljon, olihan äiti sekä runoilija että kirjailija ja isä toimittajan ammattinsa lisäksi niin ikään kirjailija. Sukuun kuului myös tunnettu tamperelaiskirjailija Eila Pennanen sekä ystäväpiiriin lukuisa joukko arvostettuja kirjailijoita ja muuta kulttuuriväkeä Marja-Liisa Vartiosta Bertolt Brechtiin.

Nyt Jotaarkka Pennanen suree sitä, että ennen niin rakkaista kirjoista on muodostumassa taakka: lasten lennettyä pesästä Pispalan koti on käynyt kahdelle aikuiselle liian suureksi, mutta kaikille elämän mittaan kertyneille kirjoille on alkanut tulla ahdasta!

Yhteiskunnallisesti aktiivisessa perheessä osattiin käyttää sanan säilää. Isä jopa opetti poikaansa väittelemään ja perustelemaan mielipiteensä; myös keskenään vastakkaisia näkemyksiä tuli osata tarpeen vaatiessa sekä puolustaa että vastustaa, olipa niistä itse mitä mieltä tahansa.

Jotaarkka Pennanen sanoo, että isä ja hän olivat mitä parhaimmat ystävät keskenään.

Jotaarkan ollessa 11-vuotias koulupoika Jarno Pennasen toimittajantyö vei perheen Moskovaan. Tuota aikaa Jotaarkka muistelee lämmöllä, mutta hänen isälleen siitä muodostui painajainen. Nähtyään Neuvostoliiton todelliset, mutta salassa pidetyt epäkohdat, suomukset alkoivat pudota hänen silmiltään.

Kapinatori
Kapinatori Kuva: Jootarkka Pennasen kotiarkisto Kuusi kuvaa,Jotaarkka Pennanen

Oman maailmankuvansa Jotaarkka Pennanen määrittelee jotakuinkin niin, että suvaitsemattomuus ja ennakkoluulot ovat ihmisen tuhoisimpia ominaisuuksia.

Hän korostaa, että hän itse on aina pitänyt ystävyyden ja politiikan erillään. Hän ei myöskään sano suoraan Karl Marxin tavoin, että uskonto olisi oopiumia kansalle, vaan hän suosittelee ihmisiä perehtymään eri uskontojen historiaan. Silloin paljastuisi, että niissä on paljon sellaista yhteistä, jonka varaan voisi rakentaa repimisen sijasta. Viha syntyy tietämättömyydestä.

Niin teatterin kyllästämä kuin Jotaarkka Pennanen onkin, kyllästynyt hän ei siihen ole. Ja vaikka maailmassa totisesti teatteria riittää, Pennasen mielestä Shakespearen Hamlet on oivaltavuudessaan ylittämätön näytelmä. Pennanen on ohjannut urallaan Hamletista kolme erilaista versiota, jotka ovat aina osuneet johonkin murrosvaiheeseen hänen elämässään.

Ehkä ohjaaja Pennasen motto voisi ollakin sama kuin Hamletin vetoomus: "Horatio, kerro maailmalle tarinani oikein!"

Taiteen perusolemus on kertoa ihmisestä, ja meidän tulee oppia toinen toisiltamme, sanoo Pennanen.

Teksti: Ritva Alpola