Hyppää pääsisältöön

Laura Mikkolan Hundsnes-levyllä musiikit yhdistyvät syvätasolla

Svein Hundsnes on norjalainen, kohta seitsemänkymppinen säveltäjä, joka ei ole kimmahtanut kansainväliselle uralle. Mestaripianisti Laura Mikkolan uusi Hundsnes-levy kuitenkin esittelee omaäänisen, kiehtovan säveltäjän, jonka pikkukappaleissa populaarimusiikkisävyt integroituvat poikkeuksellisen saumattomasti taidemusiikin merkitysrikkauteen.

Svein Hundsnes / Laura Mikkola
Svein Hundsnes / Laura Mikkola Uudet levyt

Grand Piano -levymerkin julkaisua kehystää seitsemän Clavinataa, jotka ovat rytmisesti reippaita mutta tunteellisesti ambivalentteja karaktäärikappaleita. Levyn ytimestä löytyy pitkälinjaisempi ja painokkaampi ensimmäinen pianosonaatti, sekä pop-tyyleistä ammentava mutta mietteliäs tanssisarja Downtoned Beats, jonka etäisyys oikeaan tanssimusiikkiin on suurempi kuin barokin esikuvilla.

Hundsnesin säveltäjäesittelyissä mainitaan usein hänen jazz- ja pop-vaikutteensa, semminkin kun hänen sävelkynästään on peräisin pari Inga Sulinin hittiä ja yksi euroviisu. Omiin korviini Hundsnes kuitenkin kuulostaa pelkästään taidemusiikilta, koska vaikutteet ovat integroituneet ilmaisuun niin luontevasti ja niin syvälle. Pelkkä crossover ei tuottaisi näin omaäänistä sävelkieltä. Rytmisyys ja plastisuus, vapaatonaalisuus ja jazzharmoniat, selvät karaktäärit ja kaleidoskooppimaisesti muuttuva tunnepaletti - kaikki sellainen on hyvässä mutta oudossa tasapainotilassa.

Ranskalaistuneen Laura Mikkolan aristokraattinen, kristallinen ja eurooppalaisen perinteikäs pianismi tekee kunniaa Hundsnesin pyrinnöille ja omalta osaltaan liittää pikkukappaleet osaksi pianomusiikin jatkumoa. Äkkiväärempi tai jazzillisempi soitto ehkä tuottaisi pari irtohymyä, mutta tällaisena levy raivaa Hundsnesille paremmin tilaa pianorepertuaariin. Clavinatat sopisivat encoreiksi tai väliaforismeiksi melkein mihin tahansa resitaaliohjelmaan.

Svein Hundsnes: Clavinatas; Pianosonaatti nro 1; Downtoned Beats. - Laura Mikkola, piano. (Grand Piano, GP800)

Kuuntele Uudet levyt 10.3.2020, toimittajana Kare Eskola.

  • Huippuammattilaiset upeasti Ellington-amatööreinä

    Levyarvostelu

    Duke Ellington kokosi uransa lopulla kolme hengellisen musiikin konserttia, joissa hänen oma jazz-idiominsa yhdistyi gospeliin ja kirkkomusiikkiin. Sopraano Anu Komsi ja multi-instrumentalisti Marzi Nyman ovat vuosien mittaan esittäneet teoksesta omaa versiotaan, joka on nyt saatu myös Alba-yhtiön levylle. Komsi ja Nyman ovat rohkeita ja monialaisia, mutta joutuvat levyllä laajan mukavuusalueensa rajoille - ja tekevät äimistyttävän hienon levyn siitä huolimatta tai juuri siksi.

  • Peteris Vasks - lisää samaa mutta alttoviululla

    Levyarvostelu

    Jos tuntee Peteris Vasksin, Latvian lahjan mystiselle minimalismille, BIS-yhtiön uusi Vasks-levy ei yllätä, muttei myöskään petä. Paatokseen asti tunteellinen, selvälinjainen ja tukevasti tonaalinen musiikki virtailee jälleen kerran hiljaisuudesta tuttujen huippukohtien kautta kauniimpaan hiljaisuuteen. Mutta on sillä oma arvonsa, että alttoviulisti Maxim Rysanov ja Sinfonietta Riga toteuttavat Vasksin idiomin niin kuin pitää.

  • Vivaldi-projektin laaduntarkistus - priimaa pukkaa!

    Levyarvostelu

    Vuonna 2000 levy-yhtiö Naive alkoi levyttää Torinon kansalliskirjaston Vivaldi-kokoelmassa käsikirjoituksina säilyneitä teoksia. Maailmanluokan esittäjistöt ovat tähän mennessä taltioineet kuutisenkymmentä levyä, ja nyt projektissa debytoi ranskalainen barokkiorkesteri Le Concert de la Loge johtajansa, viulisti Julien Chauvinin kanssa - ja laatu pysyy.

  • Laulu antaa Lindbergille ryhtiä

    Levyarvostelu

    Magnus Lindbergin teokset ensilevyttää yleensä Radion sinfoniaorkesteri, ja niin nytkin, vaikka uutuuslevyn teokset Lindberg sävelsi hiljattain Lontoon filharmonisen orkesterin residenssisäveltäjänä. Alkusoiton tapainen Two episodes sekä pitkä vokaaliteos Accused eivät paljasta Lindbergin työkalupakista uutuuksia, mutta lauluteoksen ryhdikkyys saa odottamaan tulevaa oopperaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua