Hyppää pääsisältöön
Fukushima
Fukushima
14:46

Maanjäristys iskee Japanin suurimman saaren Honshūn koillisrannikolle. Se ravistelee Tyynenmeren pohjaa 9 magnitudin voimalla.

Maanjäristys kestää 2 minuuttia ja sitä seuraa lukuisia jälkijäristyksiä. Tōhokuksi nimetty järistys on yksi mittaushistorian voimakkaimmista maanjäristyksistä.

11 ydinreaktoria Japanissa sulkeutuu automaattisesti. Järistys laukaisee myös Fukushima Daiichin ydinvoimalan reaktorien 1, 2 ja 3 pikasulut. Reaktorit 4, 5 ja 6 ovat huoltotoimenpiteiden vuoksi poissa käytöstä.

14:47

Fukushiman voimalaitoksen yhteys Japanin sähköverkkoon katkeaa ja varavoimaa tuottavat dieselgeneraattorit käynnistyvät.

Ne tuottavat sähköä reaktorien jäähdytysjärjestelmille. Kiehutusvesireaktorit sammuvat sekunneissa, mutta niiden jäähdyttäminen vie aikaa.

Sammutettunakin reaktori on pitkään kuuma, korkeassa paineessa ja tuottaa lämpöä useiden megawattien teholla. Ilman viilentävää vettä reaktorin sydän vaurioituu ja lopulta sulaa.

n. 15:27

Ensimmäinen 4–5 metrin korkuinen tsunami iskee ydinvoimalaan. Suojavalli, joka on suunniteltu kestämään enintään 5,5 metrin korkuisia tsunameja, estää vauriot.

n. 15:37

Toinen hyökyaalto iskee. Rantautuessaan sillä on korkeutta 14–15 metriä. Fukushiman ydinvoimala-alue peittyy vedellä.

Kaikki dieselgeneraattorit pysähtyvät, paitsi yksi, joka on sijoitettu korkeammalla sijaitsevan kuutosreaktorin yhteyteen. Siitä pystytään johtamaan sähköä myös viitosreaktoriin. Näillä reaktoreilla vältytään onnettomuuksilta.

Yksi kerrallaan myös laitoksen sähköstä riippumattomat jäähdytysjärjestelmät pysähtyvät, kun akut ehtyvät ja lauhdutusaltaan vesi kuumenee. Ydinvoimala jää lopulta yli viikoksi ilman sähköä.

15:41

Fukushiman ydinvoimalaa hallinnoiva TEPCO ilmoittaa, että voimalan varajärjestelmät eivät toimi. Ykkösreaktoria ei saada vakaaksi.

n. 18:00

Vedenpinnan korkeus reaktorissa laskee polttoainesauvojen yläosan tasolle ja reaktorin sydän alkaa ylikuumentua.

19:00

Japanin pääministeri Naoto Kan julistaa ydinvoimahätätilan. Viranomaisten mukaan kyseessä on rutiinitoimenpide. Samalla ilmoitetaan, että radioaktiivisia päästöjä ei ole havaittu eli radioaktiivisia aineita ei ole päässyt ilmakehään.

19:30

Ykkösreaktorin polttoainesauvat paljastuvat, koska vedenpinta reaktorissa laskee liikaa. Polttoainesauvojen sulaminen alkaa.

21:00

TEPCO ilmoittaa, että ykkösreaktorin paine on noussut kaksinkertaiseksi normaalista tasosta. Paine kasvaa koko ajan. Pelätään, että se johtaa Tšernobylin kaltaiseen höyryräjähdykseen.

21:01

Ydinvoimalasta ilmoitetaan kakkosreaktorin olevan ilman jäähdytystä ja sen sydämen arvioidaan paljastuvan 40 minuutin sisällä.

21:23

Evakuoinnit aloitetaan: kolmen kilometrin säteellä asuvia kehotetaan poistumaan kodeistaan. Vajaan vuorokauden kuluttua evakuointialuetta laajennetaan 20 kilometriin.

21:51

Ykkösyksikön reaktorirakennuksessa mitataan korkeita säteilytasoja. Tämä osoittaa, että reaktorin sydän on vaurioitunut. Seuraavien päivien aikana kaikkien kolmen reaktorin sydämet sulavat.

RÄJÄHDYKSET
12.3.2011 klo 15:36

Ykkösyksikön reaktorirakennuksessa tapahtui vetyräjähdys, joka tuhosi rakennuksen ylimmän kerroksen. Reaktorin suojarakennus säilyi ehjänä. Työntekijöitä loukkaantui.

14.3.2011 klo 11:01

Kolmosyksikön reaktorirakennuksessa tapahtui vetyräjähdys. Rakennuksen yläosa tuhoutui pahoin. Työntekijöitä loukkaantui.

15.3.2011 klo 06:14

Nelosyksikössä tapahtui vetyräjähdys. Vety oli vuotanut kolmosyksiköstä yhteisen ilmanvaihtojärjestelmän kautta.

15.3.2011

Kakkosyksikössä vetyräjähdykseltä vältyttiin, mutta reaktorin suojarakennus vaurioitui ja aiheutti onnettomuuden pahimmat päästöt. Suojarakennuksen tehtävänä on estää radioaktiivisten aineiden leviäminen ympäristöön.

Vetyräjähdykset vaurioittivat voimalarakennuksia. Reaktorien suojarakennukset säilyivät ehjinä.

Vetyä syntyi kemiallisten reaktioiden seurauksena. *

Fukushiman onnettomuus luokiteltiin kansainvälisellä 7-portaisella asteikolla vakavimmalle tasolle.

Se oli maailman toiseksi pahin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin onnettomuuden jälkeen. Radioaktiivisen vuodon arvioitiin olevan noin 10 prosenttia Tšernobylin määristä.

Suurin osa laskeumasta päätyi merelle. Tiettävästi kukaan ei ole kuollut säteilyyn.

Maanjäristyksen ja tsunamin seurauksena yli 15 000 ihmistä kuoli, useimmat hukkumalla. Noin 2 500 ihmistä on yhä kadoksissa. Lähes 130 000 rakennusta tuhoutui ja yli miljoona vahingoittui. Veden alle jäi yli 560 neliökilometriä maata.

170 000 ihmistä evakuoitiin ydinvoimalaonnettomuuden takia.

Joskus herään enkä heti ymmärrä, missä olen.
Hiromi Tachibana

Kaipuu ja suru ovat täyttäneet Hiromi Tachibanan mielen.

Koti jäi Fukushimaan. Yhdeksän vuoden aikana Hiromi Tachibanalla on ollut seitsemän eri osoitetta.

“Minulla on jatkuvasti tunne, että joku ajaa minua takaa. En oikein voi olla paikoillani. Muutoin raskaat ajatukset valtaavat mieleni.”

Fukushima Daiichin ydinvoimala on viiden kilometrin päässä kotitalosta. Hiromi Tachibana pakkoevakuoitiin miehensä ja kuopuksensa kanssa Ōkumasta.

Viimeiset kolme vuotta Hiromi Tachibana on asunut Aizu-Wakamatsussa evakuoiduille rakennetulla asuinalueella.

30 talon evakkoyhteisössä asuu paljon Ōkumasta paenneita. Heistä kaikki eivät paljasta alkuperäänsä sitä kysyville, sillä evakkoja pidettiin onnettomuuden jälkimainingeissa likaisina, saastuneita – radioaktiivisina.

Ōkuma on Hiromi Tachibanan oikea koti.

“Tämä paikka tulee aina olemaan väliaikainen. Jos voisin niin palaisin omaan kotiini.”

Viranomaiset ovat poistaneet rajoituksia ja osaan Ōkumaa voi jo muuttaa. Mutta Hiromi Tachibanan koti on asuinkelvoton lähes kymmenen vuoden tyhjillään olon jälkeen.

Radioaktiivinen pöly on myös tehnyt tehtävänsä.

Pian talo puretaan. Ajatus tuntuu Hiromi Tachibanasta sietämättömältä. Kun taloa ei enää ole, Hiromi Tachibana on lopullisesti “koditon”. Jäljelle jää vain kaipuu.

Sanoimme kaikki: 'Huomiseen'. Siitä on nyt 9 vuotta.
Ryo Munakata

Ryo Munakata pelasi jalkapalloa koulun pihalla, kun maa alkoi täristä. Kuudesluokkalaisten liikuntatunti oli juuri päättynyt. Poika päätti jäädä vielä hetkeksi potkimaan palloa.

Maanjäristyksen iskiessä on hakeuduttava avaralle paikalle.

Koulun oppilaat koottiin pihalle, jossa odotettiin järistyksen päättymistä. Maanjäristyksen jälkeen kaikki lähtivät koteihinsa. Satoi lunta.

Pahimman oletettiin olevan jo ohi, mutta sitten iski tsunami, jonka seurauksena Fukushima Daiichin ydinvoimalan kolmen reaktorin sydämet sulivat. Illalla Tomiokan kaupunki määrättiin evakuoitavaksi.

Ryo Munakata palaa onnettomuuden jälkeen ensimmäistä kertaa koulun pihamaalle. Siellä odottavat edelleen koriin kerätyt jalkapallot.

“Kurkistin ikkunasta opettajainhuoneeseen, käytävään ja luokkiin. Kaikki on paikoillaan: kengät, jopa maitopurkit.”

20-vuotias Ryo Munakata on poikkeus.

Hän on yksi niistä harvoista nuorista, jotka ovat palanneet Tomiokaan. Säteily ei ole enää ihmiselle vaarallisella tasolla, mutta mitään Tomiokan maaperässä kasvatettua ei voi vielä syödä.

Kymmenen kilometrin päässä Fukushiman ydinvoimalasta sijaitseva Tomioka täyttyy vanhuksista. Kun asumisrajoitukset poistuvat, koulusta rakennetaan vanhusten palvelukeskus. Ennen ydinvoimalaonnettomuutta oppilaita oli 1500.

Kukapa haluaisi palata aavekaupunkiin?

Harvat alueelle palanneet nuoret purkavat keikkatyönä vahingoittuneita taloja tai puhdistavat saastunutta maaperää. Urakan loputtua he jatkavat matkaa. Tomiokan 6000 talosta puolet on purettu.

Ryo Munakatan kotitalo on yhä pystyssä, mutta se on kielletyllä alueella: “Asuimme kaikki ydinvoimalan vieressä ja uskoimme, että se on täysin turvallista. Kukaan ei edes kuvitellut, että jotain tällaista voisi tapahtua.”

Munakata elättää itsensä ydinvoimaturismilla. Bussikierroksilla kerrotaan, minkälainen katastrofi sai alkunsa 11.3.2011. “Muistamme, jotta emme unohtaisi”.

Olen sidottu tähän maahan, sillä siellä lepää sukulaisiani.
Yuji Onuma

Yuji Onuma ajoi rantatietä pitkin. Hän oli palaamassa työmatkalta kotikaupunkiinsa Futabaan, kun maanjäristys iski.

Tsunami vyöryi Fukushiman yli.

Yuji Onuma näki lähestyvän vesimassan. Hän oli vankina autossaan, joka seisoi sillalla pakenevien ihmisten ruuhkassa. Yuji Onuma rukoili, että autot ajaisivat eteenpäin. Jono liikahti, ja nuori mies pelastui.

Oli kiire.

Yuji Onuman raskaana olevan vaimon olinpaikasta ei ollut tietoa. Kännykät eivät toimineet, sillä sähkö- ja tietoliikenneverkot olivat alhaalla.

Yuji Onuma istui pimeässä ja odotti vaimoa. Lattioilla oli särkynyttä lasia ja tavaroita. Mies raivasi itselleen pienen polun, jotta pystyisi edes hieman liikkumaan. Viemäreistä tulvi vettä, pian vettä oli kaikkialla.

Vaimo löytyi.

Nuoripari keräsi vain välttämättömimmät tavarat. He hyvästelivät kotinsa Futaban kaupungin palaessa.

Nyt kotona Futabassa saa käydä vain pari tuntia kerrallaan erityisluvalla. Talossa on kaikki kuten onnettomuushetkellä.

Aika on pysähtynyt.

Kalenterin sivua ei ole käännetty: se näyttää maalis–huhtikuuta 2011. Vihreä matkalaukku oli mukana häämatkalla. Se hajosi onnettomuuspäivänä ja jäi keskelle keittiön lattiaa.

“Kun tulen tänne, palaan takaisin onnettomuuspäivään. Joka kerta tajuan, kuinka paljon arvostan sitä, mitä meillä nyt on – rauhallista elämää.”

Olen cowboy, vastarinta, kamikaze, lehmäterroristi, lehmä-Godzilla.
Masami Yoshizawa

Masami Yoshizawan seisoi kotipihallaan ja katsoi kiikarilla tuhoutuvaa ydinvoimalaa.

Vuorokausi Fukushiman maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen Masami Yoshizawan kotikaupunki Namien kaikki 20 000 asukasta pakkoevakuoitiin.

Masami Yoshizawa kieltäytyi lähtemästä. Yli 30 vuotta maatilaa pitänyt Yoshizawa ei halunnut hylätä lehmiään, sillä se olisi tarkoittanut eläinten kivuliasta kuolemaa. Kun muut olivat lähteneet, Yoshizawa hoiti lehmiä viikon ilman sähköä. 14.3. maatilalle kantautui ydinvoimalan räjähdyksen ääni. Kiikareillaan Yoshizawa näki savuavan reaktorirakennuksen.

Masami Yoshizawa taisteli.

Hän lähti Tokioon osoittamaan mieltään TEPCOn pääkonttorin eteen. TEPCO omistaa Fukushima Daiichin ydinvoimalan. Masami Yoshizawa oli ensimmäinen fukushimalainen, joka protestoi enegiajättiläistä vastaan. Yoshizawa oli menettänyt kaiken ydinvoimalaonnettomuuden takia.

Lehmä-Godzilla oli syntynyt.

Poliisi kielsi toistuvasti Masami Yoshizawaa tulemasta sulkuvyöhykkeelle, mutta hän rikkoi tiesulkuja, jotta pääsi ruokkimaan lehmiään. Masami Yoshizawa joutui useampaan otteeseen allekirjoittamaan kirjallisen sitoumuksen, missä hän lupautui noudattamaan virkavallan sääntöjä. “Jatkoin alueella käymistä ja lehmien ruokkimista.”

Pian lehmät määrättiin teurastettavaksi.

Tilan portille nousi lehmien tappamista vastustavat kyltit. “Päätin että nämä lehmät elävät ja minä elän lopun elämääni niiden kanssa.”

Masami Yoshizawa sai poikkeusluvan pitää lehmänsä. Useat Namien maanviljelijät pyysivät apua. “Otin yhteensä noin 100 lehmää hoidettavakseni. Enimmillään lehmiä oli 400.”

Namien kuusi vuotta kestänyt asumiskielto päättyi kolme vuotta sitten, mutta vain viisi prosenttia asukkaista palasi. Kaupunki ei ole entisensä.

Nyt Masami Yoshizawalla on 260 lehmää.

Lehmät ovat elävä todiste Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta. Niitä ei saa myydä tai siirtää muualle, eikä teurastettua lihaa saa myydä. Eikä niillä saa teettää jälkeläisiä.

Lehmät ovat Masami Yoshizawan tilalla kunnes kuolevat vanhuuteen. Näin on Masami Yoshizawakin ajatellut tehdä. Miehen ja lehmien eliniänodote on suurinpiirtein sama. Tilalla ystävykset saavat elää vapaasti ja vanhenta.

Tavoilleen uskollisena Masami Yoshizawa katsoo kiikarilla ydinvoimalaa. Onneton näky se on vieläkin, vaaraton se on vasta vuosikymmenien päästä.

11.3.2020

Reaktoreihin pumpataan jatkuvasti jäähdytysvettä, sillä niistä syntyy edelleen jälkilämpöä. Ydinvoimala on turvallinen vasta sen jälkeen, kun sulanut polttoaine ja muut radioaktiiviset osat on poistettu.

Radioaktiivista jäähdytysvettä on ydinvoimalan alueella 1,2 miljoonaa tonnia, yhteensä 1003 säiliötä. Säilytystila loppuu vuonna 2022. Veden lisäksi saastunut maa-aines ja romu ovat ratkaisemattomia ongelmia.

Fukushiman voimalan käytöstä poistaminen ja siivoaminen vie vielä vuosikymmeniä.

Japanin energiasta noin 2 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla, ennen Fukushiman tapahtumia vastaava luku oli noin 30 prosenttia.

Kellonajat ovat paikallista aikaa

* Jäähdytysveden laskiessa ja polttoainesauvojen paljastuessa vesi alkoi kiehua ja syntyi höyryä. Vetyä muodostui, kun polttoaineen suojakuorissa oleva zirkonium kuumeni ja hapettui. Hapettuessaan se kaappasi vesihöyrystä happiatomeita ja näin vapautunut vety räjähti suojarakennuksen ulkopuolelle päästyään. Sopivina pitoisuuksina vety syttyy itsestään ja palaa räjähdysmäisesti päästessään tekemisiin ilmassa olevan hapen kanssa.

Lähteet:
ANS, American Nuclear Society
IAEA, International Atomic Energy Agency
NEA, Nuclear Energy Agency
Prime Minister of Japan and His Cabinet
STUK, Säteilyturvakeskus / Tarkastaja Jukka Mettälä
TEPCO, Tokyo Electric Power Company Holdings / Tiedottaja Joji Hara


TYÖRYHMÄ

Kuvaaja: Ghadi Boustani
Leikkaaja + värimäärittelijä: Elina Ojanotko
Konseptisuunnittelija + koodaaja: Tapio Kantele
Art director: Annukka Palmén-Väisänen
Toimittaja: Viivi Berghem
Apulaistuottaja: Marikki Oras
Tuottaja + henkilöhaastattelut Fukushimassa: Marko Lönnqvist