Hyppää pääsisältöön

Mistä uudet taudinaiheuttajat tulevat? Haastattelussa evoluutiobiologian tutkija Tuomas Aivelo

Nainen koronatarkastuksessa.
Nainen koronatarkastuksessa. Kuva: AFP / Lehtikuva Yle Puhe,koronavirus

Jos meidän sisällämme elävät bakteerit ja virukset kirjoittaisivat historiankirjoja, olisiko jokainen ripuli maailmansodan kaltainen mullistus? Mistä koronaviruksen kaltaiset uudet taudit tulevat? Miksi kaupunkirottaan laitetaan mikrosiru?

Haastattelu Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Tuomas Aivelon kanssa piti tehdä alunperin tammikuussa, mutta flunssavirus laittoi kalenterin uusiksi ja tapaaminen siirtyi maaliskuulle. Kun kohtasimme mm. taudinaiheuttajien leviämiseen perehtyneen Aivelon kanssa, Suomessa on todettu jo kymmeniä koronavirustartuntoja.

Mistä uudet taudit - kuten koronavirukset - tulevat?

Suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli ne leviävät eläimistä ihmisiin. Taudinaiheuttajat kehittyvät ja muuttavat muotoaan. Monet nykyään ihmisten riesoiksi mielletyt taudinaiheuttajat, kuten tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis ja HIV, ovat alunperin eläimistä. Kun puhutaan uusista, ihmisten terveyttä uhkaavista tartuntataudeista, jäljet johtavat useimmiten eläinkuntaan.

Mitä enemmän ihmiset ja eläimet kohtaavat toisiaan, sitä todennäköisemmin tapahtuu tartuntatautien siirtymistä eläimiltä ihmisille.― Ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Tuomas Aivelo

Keskustelimme Aivelon kanssa mm. tartuntatautien lisääntymisen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen yhteyksistä. Aivelo toi esille esimerkiksi sen, kuinka luonnossa elävien eläinten elinympäristöjen pirstoutuminen lisää todennäköisyyttä uusien tautien leviämiselle.

Erityisesti 2000-luvun alussa pandeemisesti leviävien virustautien ja niiden aiheuttaman uhan johdosta tutkijat, lääkärit ja eläinlääkärit alkoivat korostaa holistista käsitystä ihmisten, eläinten ja ekosysteemien välisestä hyvinvoinnista.

Aivelon haastattelussa esiin nostama "One Health" -konsepti kääntyy suomeksi “Yhteiseksi terveydeksi”. Eliöiden ja elinympäristöjen yhteisen hyvän ajatusta voidaan soveltaa niin taudinaiheuttajien siirtymiseen, kuin vaikkapa lääkeaineresistenssiin.

One Health laajentuu ympäristöterveyden ajatteluun - mitä paremmassa kunnossa esimerkiksi villieläimet ovat, sitä pienempi riski on, että meille ihmisillekään ei tule mitään.― Tuomas Aivelo

Ihmisen näkökulmasta bakteerien ja virusten kehittyminen tapahtuu hurjaa vauhtia. Siinä missä suomalainen elää keskimäärin noin 80 vuotta, bakteerin elinaika voidaan laskea esimerkiksi tunneissa tai päivissä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden ihmiselämän aikana bakteeri voi ehtiä kehittyä tuhansien ja taas tuhansien sukupolvien ajan.

Kuvassa rotta.
Kuvassa rotta. Kuva: Credit: David Chapman / Alamy Stock Photo Yle Puhe

Rotta = rutto?

Aivelo tunnetaan erityisesti kaupunkirottien tutkijana. Tämä tutkimus jatkuu Koneen-säätiön myöntämän apurahan turvin myös seuraavan neljän vuoden ajan. Tarkoitus olisi asentaa rottiin mikrosiruja ja seurata niiden liikkeitä.

Aivelo avaa haastattelussa myös rottien roolia tautien levittäjinä. Uusien tutkimusten valossa rotan syyllisyys ruton leviämiseen on osin virheellinen. Aivelon mukaan rotta on reviiritietoinen eläin, joka ei liiku helposti esimerkiksi kaupungista toiseen tauteja levittäen. Tehokkaimmin taudit kulkevat pitkiä matkoja meidän ihmisten mukana.

  • Hyvä taide resonoi aina ajassa

    Moni klassikko sisältää seksismiä, rasismia ja homofobiaa.

    Kiinnitin entistä enemmän huomiota teoskattauksen monipuolisuuteen suunnitellessani uutta kautta Kirja vs. Leffa -sarjalle. Realistisen pohdinnan lisäksi esimerkiksi sadut ja dystopiat auttavat hahmottamaan paikkaamme maailmassa. Kulttuuritapahtumat ovat olleet viime aikoina vähissä koronarajoitusten vuoksi. Kirjoista ja elokuvista puhuminen tuntuu nyt erityisen merkitykselliseltä.

  • Syömään! Yle Puhe kutsuu keskustelemaan ruoasta perjantaina 5.3.

    Ruokaperjantai 5.3. Aamussa, Aktissa ja Iltapäiväkerhossa

    Perjantaina 5.3. Yle Puheessa puhutaan ruoasta, jota ei vielä ole ja ruoasta, jota syömme nyt. Keskustelua ruoasta käydään Puheen Aamussa, Aktissa ja Puheen Iltapäiväkerhossa. Ota osaa Yle Puheen ruokaperjantaihin lähettämällä viesti tai soittamalla numeroon 040 163 8586.