Hyppää pääsisältöön

Tutustu Viipurin musiikkikohteisiin kartalla tai paikan päällä – Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939

Viipurin keskustan kartta vuodelta 1935.
Viipurin keskusta vuonna 1935. Kävelyreitti ja musiikkikohteet on merkitty karttaan punaisella. Viipurin keskustan kartta vuodelta 1935. Viipuri

Lähde kiehtovalle nojatuolimatkalle 1920–1930-lukujen Viipuriin! Seuraa karttamme reittiopasta, löydä Viipurin musiikin menestystarinan 1918–1939 keskeiset tapahtumapaikat ja lue niihin liittyvät tarinat. Ellet jopa lähde karttamme kanssa kävelyretkelle paikan päälle nyky-Viipuriin!

Viipurin musiikkiruhtinaan Boris Sirpon perustama kuuluisa Viipurin Musiikkiopisto toimi vuodesta 1924 valkoisessa jugendlinnassa osoitteessa Kannaksenkatu 1. Siellä soitti viulua myös Sirpon kuuluisin oppilas ja kasvattipoika Heimo Haitto. Talo seisoo yhä paikallaan osoitteessa Ленинградское шоссе 1.

Tallella on myös hieno funkkistalo Karjalankadulla (Ленинградский пp.), jossa Karjala-lehden toimittaja Jaakko Leppo kirjoitti juttunsa musiikkiopistolaisten voittokulusta.

Löydä konserttipaikkoja, kirkkoja, kouluja, patsaita, taidemuseo ja kirjasto. Teatteritalo on tuhoutunut, mutta joissakin osoitteissa toimii yhä elokuvateattereita ja kahviloita. Reitin varrella näet myös monien tarinoista tuttujen viipurilaisten kotiosoitteet.

Seuraa karttaan punaisella merkittyä kävelyreittiä. Linkeistä pääset lukemaan tapahtumapaikkaan liittyviä tarinoita.

Jos päätät lähteä paikan päälle nyky-Viipuriin, tulosta tämä artikkeli mukaasi matkalle. Silloin olet vapaa kännykän verkko-ongelmista, virhehipaisuista ja uhkaavasti tyhjenevästä akusta. Tulostetun artikkelin laitaan on helppo tehdä omia muistiinpanoja! Etene omaan tahtiin ja muista myös levätä ja kahvitella välillä!

REPOLA

Kaupunkikartta Viipurin Repolan-kaupunginosasta.
1 Rautatieasema – 2 Boris Sirpon ensimmäinen asunto – 3 Hotelli Finlandia – 4 Viipurin Musiikkiopisto – 5 Kanttori Oskarin Tillin perheen viimeinen koti – 6 Massisen talo – 7 Repolan kansakoulu – 8 Elokuvateatteri Kinolinna – 9 Viipurin Työväenopisto – 10 Kulmahalli, purkamisen ja uudelleen rakentamisen jälkeen vuodesta 1938 PYPin talo, josta Boris ja Greta Sirpo ja 13-vuotias Heimo Haitto lähtivät sotaa pakoon 1939. Talossa sijaitsi myös elokuvateatteri Palatsi. Kaupunkikartta Viipurin Repolan-kaupunginosasta. Viipuri,kartat

1. Rautatieasema - Вокзал

Viipurin rautatieasema 1930-luvulla.Viipurin rautatieasema.
Viipurin nykyinen rautatieasema ja Herman Geselliuksen suunnittelema Viipurin rautatieasema 1913-1941. Kuva: Jalmari Lankinen / Lappeenrannan museot, Ville Tuominen / Resiina

Retkemme alkaa Viipurin rautatieasemalta. Nykyinen Neuvostoliiton aikana rakennettu asemarakennus on vuodelta 1951 ja edustaa tyyliltään niin kutsuttua Stalin-barokkia. Sitä edelsi Herman Geselliuksen suunnittelema asemarakennus, joka valmistui 1913 – neljä vuotta ennen Geselliuksen ja Eliel Saarisen yhdessä suunnittelemaa Helsingin rautatieasemaa. Geselliuksen asemarakennus tuhoutui jatkosodan pommituksissa 1941.

Kesällä 1914 Viipurin upouuden asemahallin läpi purjehti nuori armenialainen Boris Wolfson kapsäkki toisessa, viulukotelo toisessa kainalossaan. Lue lisää Muukalainen viuluniekka Boris Wolfson tulee kaupunkiin maailmanpalon syttyessä.
Jatka matkaasi Repolankadulle.

2. Repolankatu 9 – Вокзальная ул.

Repolankatu Viipurissa kesällä 2019.Boris Wolfsonin ilmoitus viulutunneista Karjalassa 1914.
Nuori armenialainen viuluniekka Boris Wolfson ja Repolankatu 9, josta hän vuokrasi ensimmäisen Viipurin kotinsa. Kuva: Tiina-Maija Lehtonen

Syksyllä 1914 Helsingistä Viipuriin siirtynyt nuori armenialainen viulisti Boris Wolfson vuokrasi huoneen Repolankatu 9:stä. Odotellessaan Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin konserttikauden alkua Boris laittoi lokakuun 16. päivän Karjala-lehteen ilmoituksen viulutunneista. Hän mainosti olevansa professori Auerin oppilas, mikä tieto ei aivan pitänyt paikkaansa. Lue lisää Muukalainen viuluniekka kotoutuu kaupunkiin.
Jatka matkaasi Punaisenlähteenkadulle, missä Boris kohtasi lastenvaunuja työntelevän vaalean kaunottaren.

3. Punaisenlähteenkatu 12 – Ул. Ушакова

Boris ja Greta Sirpon koti Viipurissa Hotelli Finlandian yksityisessä kerroksessa 1926.Hotelli Finlandia Viipurin Repolankadulla tuhoutui täysin talvisodassa.
Jouluna 1926 Boris ja Greta Sirpon koti sijaitsi Hotelli Finlandian yksityisessä kerroksessa. Koti oli tyylikkäästi ajan mukaan sisustettu ja seinillä oli lukuisia tauluja, joita Boris osti muun muassa venäläiseltä taidemaalari llja Repiniltä. Punaisenlähteenkatu 12:ssa sijainnut Hotelli Finlandia tuhoutui talvisodassa täysin. Nyt paikalla on puistikko. Kuva: Auli Aikion ja Päivi Karin perhearkisto, Lappeenrannan museot. Juha Lankisen kokoelma.

Ruotsalaissyntyinen piikatyttö, yksinhuoltaja Anna Ollberg oli synnynnäinen yrittäjä. Hän osti Hotellin Finlandian lainarahalla vuonna 1907 ja nosti sen menestykseen. Tyttäret Ellen ja Greta kävivät Viipurissa koulunsa ja perustivat perheensä. Greta Ollberg avioitui 1916 Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin ykkösviulistin Boris Sirobin kanssa. Viipuriin saavuttuaan Boris oli vaihtanut saksalaiselta kalskahtavan nimensä Wolfsonista Sirobiksi kääntämällä etunimensä kirjaimet takaperin. Avioitumisen yhteydessä Boris otti Gretan 2-vuotiaan pojan Willyn omakseen. Boris sullottiin usein Hotelli Finlandian kellarin kurkkutynnyriin, kun Anna-mummu piilotti hänet ensin sisällissodan aikaan punaisilta ja sodan jälkeen valkoisilta. Lue lisää Willy Sirobin traaginen kuolema.
Jatka matkaasi Kannaksenkadulle, missä sijaitsi kuuluisa Viipurin Musiikkiopisto.

4. Kannaksenkatu 1 – Ленинградское шоссе

Leningradskoje shosse 1 Viipurissa 2019.Kannaksenkatu 1 Viipurissa.
Viipurin Musiikkiopisto toimi vuodesta 1924 osoitteessa Kannaksenkatu 1. Kuva: Lahden konservatorion arkisto.

Työttömäksi jäänyt viulisti Boris Sirob perusti sisällissodan jälkeen syksyllä 1918 Viipuriin musiikkikoulun. Ensimmäiset vuodet toimittiin tilapäisissä osoitteissa, kunnes1924 Musiikkiopiston osoitteeksi vakiintui Kannaksenkatu 1. Emigranttivetoisen opiston huippuopettajat ja lahjakkaat oppilaat toivat Viipurille runsaasti myönteistä julkisuutta. Keväällä 1932 opiston kamariorkesteri teki Euroopan kiertueen yhdessä maailmankuulun viulutaiteilijan Bronislaw Hubermanin kanssa. Lue lisää Viulutaiteilija Bronislaw Huberman kutsuu Musiikkiopiston kamariorkesterin Eurooppaan.

Boris Sirob oivalsi ensimmäisten joukossa julkisuuden merkityksen. Hän ystävystyi läheisesti Karjala-lehden uuden nuoren toimittajan Jaakko Lepon kanssa ja kutsui lehtimiehen tutustumaan opistoonsa. Lue lisää Eliitti peukuttaa Mannerheimin johdolla Viipurille.
Jatka matkaasi Eliaankadulle, missä Oskari ja Ellin Tillin musiikkiperhe asui viimeiset Viipurin vuotensa.

5. Eliaankatu 3 – Ул. Акулова

Viipurilaisen kanttori Oskari Tillin lapset Tellervo, Kalevi ja Olavi vuonna 1928.
Oskari ja Elli Tillin perhetrio Tellervo, Kalevi ja Olavi. Viipurilaisen kanttori Oskari Tillin lapset Tellervo, Kalevi ja Olavi vuonna 1928. Kuva: Kalevi Tillin perhearkisto Viipuri

Eliaankatu 3:ssa sijainnut asuintalo on tuhoutunut ja paikalla on nykyisin puistikko. Sotien välisessä Viipurissa miltei joka kodissa harrastettiin musiikkia. Monet kävivät kanttori Tillin kotona pianotunneilla ja kerran perheen nuorimmainen Kalevi halusi, että isä opettaisi häntäkin. Oppitunnista tuli lopulta suurempi kommellusten ketju, kuin aluksi olisi voinut kuvitella. Lue lisää Mihin kanttori Oskari Tilli tarvitsee pullon Subrovkaa?
Jatka matkaasi kulman taakse Massisen talolle, missä Tillin perhe asui sisällissodan keväänä 1918.

6. Massisen talo, Kullervonkatu 22 – Бульв. Kутузoвa

Massisen talo Viipurissa kesällä 2019.Punaisia vankeja kuljetetaan Viipurissa keskuskasarmille 1918.
Massisen talo osoitteessa Kullervonkatu 22. Toukokuun alussa 1918 punaisia vankeja kuljetettiin Viipurin keskuskasarmille. Kuva: Yle, Lappeenrannan museot

Agricolan kirkon kanttorin Oskari Tillin perhe asui keväällä 1918 Repolan kaupunginosassa Kullervonkadulla, niin kutsutussa Massisen talossa. Oskari-isän lisäksi perheeseen kuuluivat raskaana oleva puoliso Elli sekä 4-vuotiaat kaksoset Tellervo ja Olavi. Elettiin sisällissodan kolkkoa, ristiriitaista aikaa. Viipuri oli tammikuun lopusta huhtikuun loppuun punaisten hallussa. Kun julmuudestaan kuulu punakenraali Heikki Kaljunen tuli tekemään kotietsintää Massisen taloon, Oskari sai jalat alleen. Lue lisää Musiikin Ystäväin Orkesteri saa kuoliniskun.
Jatka matkaasi kulman taakse Myllyaukiolle.

7. Repolan kansakoulu, Myllyaukio – Школьная пл.

Entinen Repolan kansakoulu Viipurissa kesällä 2019.Oskari Tilli ja Viipurin Työväenopiston orkesteri 1930-luvulla.
Repolan kansakoulu. Viipurin Työväenopiston orkesteri harjoitteli Repolan kansakoululla Oskari Tillin johdolla 1939. Sellistinä keskellä Oskarin poika Kalevi Tilli. Kun huumaavat operetit saavuttivat Viipurin 1930-luvun alussa, ne saavuttivat myös Työväenopiston orkesterin. Kuva: Yle, Kalevi Tillin perhearkisto

Kanttorin palkka oli pieni, joten Agricolan kirkon kanttori Oskari Tilli toimi muun muassa Viipurin Työväenopistossa orkesterin- ja kuoronjohtajana. Vuoteen 1935 koko Työväenopiston toiminta oli keskittynyt Repolan kansakoululle. Kun Alvar Aallon suunnittelema uusi kirjastotalo valmistui Torkkelin puistoon 1934, Työväenopisto sai pääpaikakseen vanhan kirjastotalon, joka on yhä tallella ja sijaitsee Punaisenlähteentorin reunalla. Reittimme vie sinut tähän kohteeseen, mutta sitä ennen:
Jatka matkaasi Pellervonkadulle, missä sijaitsi elokuvateatteri Kinolinna.

8. Elokuvateatteri Kinolinna, Pellervonkatu 3 – Ул. Миpa

Pikku Pelimanni -elokuvan mainos.
Heimo Haiton tähdittämä Pikku pelimanni -elokuva nähtiin 12. marraskuuta 1939 yhtä aikaa kymmenessä kaupungissa. Heimo esitti elokuvassa itseään ja mukana olivat erittäin taitavat Viipurin Musiikkiopiston oppilaat. Viipurissa elokuvan näyttämönä oli Kinolinna. Pikku Pelimanni -elokuvan mainos. Viipuri,Heimo Haitto,Pikku pelimanni

Toivo Kuulan toukokuussa 1918 tapahtuneen traagisen kuoleman jälkeen Viipurissa työttömiksi jääneet orkesterimuusikot työllistyivät muun muassa elokuvateattereissa. Oskari Tillin nuorimmainen Kalevi Tilli sai 1930-luvun vaihteessa todellisen elokuvakylvyn sisarensa Tellervo romanssin vuoksi. Tellervo oli kehittyi lyhyessä ajassa hyväksi soittajaksi Sergei Kulangon oppilaana ja hän menestyi erinomaisesti Musiikkiopiston näytteissä. Kun isä-Oskarin kouluun saatiin Vaasasta uusi luonnontieteiden opettaja Kauko Mankonen, alkoi Mankosen ja Tillin perheen lähentyminen. Lue lisää Soittajaromanssi äityy vakavaksi.

Tellervo Tillin ja Kauko Mankosen kihlajaiset pidettiin Tillien kesäpaikassa Terijoella. Pianisti Cyril Szalkiewicz saattoi viipyä huvilalla viikkoja. Huvilan tšehovilainen ilmapiiri houkutteli myös muita muusikoita ja viipurilaisia säveltäjiä. Kesällä 1929 huvilalla piipahti yllättäen myös johtaja Boris Sirob. Lue lisää Ihanat Terijoen kesät!
Jatka matkaasi Viipurin yhdelle keskisimmistä paikoista Punaisenlähteentorille.

9. Viipurin Työväenopisto, Punaisenlähteenkatu 6 – Ул. Ушакова

Entisen Viipurin kirjaston ja sen jälkeen Työväenopiston rakennus Punaisenlähteentorin laidassa Viipurissa 2019.Viipurin Punaisenlähteentori kesällä 2019.
Punaisenlähteentorin vasemmalla laidalla seisoo vanha kirjastotalo, josta tuli 1935 Työväenopisto. Oikealla aukeaa Punaisenlähteentori. Kuva: Yle

Punaisenlähteentorin laidalla seisoo Viipurin vanha kirjastotalo. Kun kirjasto 1934 muutti Alvar Aallon suunnittelemaan uuteen kirjastotaloon Torkkelin puistossa, vanhassa kirjastotalossa alkoi toimia Viipurin Työväenopisto. Punaisenlähteentori on saanut nimensä sen etelänurkassa sijainneesta yleisestä kaivosta, niin kutsutusta punaisesta kaivosta. Väri ei liity politiikkaan vaan tuli kaivon puurakenteisesta suojasta, joka maalattiin määrävälein punamullalla. Sateiden jälkeen punamultamaali levisi lähiympäristöön. Kaivo sijaitsi suunnilleen Punaisenlähteentorin apteekin kohdalla. Apteekin talo seisoo yhä paikallaan toisella puolella toria kulmittain vastapäätä.
Jatka Punaisenlähteentorin reunaa kohti Torkkelin puistoa.

10. Kulmahalli, purkamisen ja uudelleen rakentamisen jälkeen Kiinteistö Oy Kulma, Punaisenlähteenkatu 2 – Ул. Ушакова

Sotilaita pommitetun Pohjoismaiden Yhdyspankin talon edessä. Kuvassa näkyvät elokuvateatteri Palatsin sekä ravintolan ja kahvilan nimikyltit.Julkisivuremontti. Viipuri kesällä 2019.
Sirpojen viimeisten Viipurin-vuosien kotitalo Pohjoismaiden Yhdyspankin talo eli PYPin talo sai osuman helmikuun pommituksissa 1940. Kesällä 2019 talossa oli meneillään julkisivuremontti. Kuva: Sotamuseo., Yle

Boris ja Greta Sirpo asuivat kasvattipoikansa Heimo Haiton kanssa syksyllä 1939 upouudessa, edellisen vuoden keväällä valmistuneessa talossa Kiinteistö Oy Kulmassa Punaisenlähteentorin reunalla. Boris oli "suomentanut" Sirob-nimensä vuoden 1935 suomennusbuumissa Sirpoksi. Greta Sirpo piti Palatsi-elokuvateatterin yhteydessä ollutta suurta kahvila-ravintolaa yhdessä sisarensa Ellen Karin kanssa. Aikaisemmin tontilla sijaitsi Kulmahalli-niminen rakennus myyntikojuineen ja elokuvateattereineen. Monet kuvauttivat itsensä vanhan Kulmahallin komean kaarisisäänkäynnin edustalla. Lue lisää Taivas Viipurin yllä repesi 30. marraskuuta 1939.
Jatka matkaasi Torkkelin puistoon.

TORKKELIN PUISTO

Kaupunkikartta Viipurin Torkkelinpuiston alueesta.
11 Viipurin kaupunginkirjasto ja Hirvi-patsas – 12 Tuomiokirkko – 13 Keskuskansakoulu – 14 Kahvila Aula – 15 Ravintola Espilä – 16 Pursiaisen kahvila – 17 Pietari-Paavalin ruotsalais-saksalainen kirkko. Kaupunkikartta Viipurin Torkkelinpuiston alueesta. Viipuri,kartat

11. Viipurin kaupunginkirjasto, Torkkelin puisto – Парк Ленина

Jussi Mäntysen Hirvi-veistos Torkkelinpuistossa kesällä 2019.Viipurin kaupunginkirjasto 1930-luvulla.
Arkkitehti Alvar Aallon Viipurin kaupunginkirjasto vuodelta 1934 ja kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Hirvi-patsas vuodelta 1928 Torkkelin puistossa. Kuva: Yle, Karjalan Liiton kokoelma / Museovirasto

Lokakuussa 1934 vihittiin käyttöön arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema moderni, valkoinen kirjastotalo. Aallon uusi, asiallinen, lasiseinäinen tyyli herätti ensin hämmästystä ja pahennusta. Kaupungissa kiersi listoja, jotta rakennusta ei pystytettäisi Tuomiokirkon lähelle eikä varsinkaan Aallon piirustusten mukaan. Lue lisää Eliitti peukuttaa Mannerheimin johdolla Viipurille.
Jatka matkaasi muutamalla askeleella paikalle, jossa sijaitsi Tuomiokirkko.

12. Tuomiokirkko – Новый кафедральный собор

Agricolan patsas Viipurin tuomiokirkon edustalla 1930-luvulla.Mikael Agricolan muistomerkki Viipurissa.
Mikael Agricolan muistomerkki. Kuva: Museovirasto. Karjalan liiton kokoelma. Kuvaaja Fredrik Georg Runeberg., Yle

Mikael Agricolan muistomerkki on kuvanveistäjä Emil Wikströmin työ. Muistomerkin tilasi Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja se paljastettiin Agricolan koulukaupungissa Viipurissa 1908 niin kutsutun uuden tuomiokirkon edessä. Alkuperäinen pronssivalos katosi talvisodan viimeisinä päivinä 1940 eikä sitä ole myöhemmistä etsinnöistä huolimatta löydetty. Patsaasta on tehty neljä uusintavalosta, joista yksi löytyy Viipurista Torkkelin puistosta Pietari–Paavalin kirkon vierestä.

Oskari Tilli toimi tuomiokirkon kanttorina talvisodan syttymiseen asti. Hänen lähin työtoverinsa ja kaksoslastensa kummi oli Viipurin vanha musiikkiruhtinas, Tuomiokirkon urkuri Emil Sivori. Sivori, joka toimi myös koulujen lauluopettajana, keräsi joka adventiksi monisatapäisen poikakuoron Reaalilyseosta ja Suomalaisesta kaksoislyseosta. Sivori tunsi poikien väliset vihollisuudet, ja sijoitti Hoosiannan laulajat adventti-iltana ovelasti niin, että Klassillisen lyseon laulupojat olivat Tuomiokirkon urkuparven toisella puolella ja Suomalaisen kaksoislyseon pojat ison pilarin takana toisella puolella. Näin Hoosiannasta selvittiin nahisteluitta.

Emil Sivorin kuoleman jälkeen Tuomiokirkon urkuriksi nimitettiin taitava Venni Kuosma. Lue lisää Vanhan musiikkiruhtinaan kuolema.

Tuomiokirkko toimi lukuisten konserttien esityspaikkana. Muun muassa Toivo Saarenpään johtama Päivän Laulu piti siihenastisista parhaimman konserttinsa Marianpäivänä 1934. Lue lisää Oudot voimat sabotoivat sekakuoro Päivän Laulun laskiaisjuhlaa.
Jatka matkaasi Torkkelin puiston kulmaukseen Keskuskansakoululle.

13. Keskuskansakoulu, Koulukadun ja Tuomiokirkonkadun kulma – Советская ул.

Ilmakuvassa Viipurin Keskuskansakoulu.Viipurin vanha Keskuskansakoulu, nykyinen Kunnallinen Kulttuuripalatsi.
Konsertit pidettiin juhlasalissa, joka sijaitsi Keskuskansakoulun siipirakennuksessa. Kuva: VirtuaaliViipuri-verkkosivusto, Yle

Torkkelinpuiston laidalla sijaitseva vuosina 1868 ja 1886 rakennettu Keskuskansakoulu oli yksi keskeisistä konserttipaikoista. Paikalla sijaitsee nyt Kunnallinen Kulttuuripalatsi. Konsertit pidettiin suuressa juhlasalissa, joka sijaitsi Tuomiokirkkokadun puoleisessa siipiosassa. Muun muassa Jean Sibeliuksen vierailu huhtikuun lopussa 1923 sai kaupungin tolaltaan. Sibelius johti Boris Sirpon perustamaa ja harjoituttamaa Musiikkiopiston orkesteria, jota oli tilaisuutta varten vahvistettu lisäsoittajilla. Lue lisää Kaupunki huumaantuu Sibeliuksen vierailusta.

Lue säveltäjä Toivo Saarenpään purkaus siitä, miten Keskuskansakoulu toimi konserttisalina Toivo Saarenpään Konsertti-Orkesterin tuskien taival.

Lue kuinka Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesteri loppiaisena 1929 aloitti kymmenen vuoden tauon jälkeen Keskuskansakoululla säännöllisen konserttitoiminnan Musiikin Ystäväin Orkesteri nousee kymmenen vuoden jälkeen siivilleen.

Lue Viipurin konserttisaliongelman ratkaisusta, joka häämötti jo näköpiirissä vuonna 1938 Musiikkiopiston opettajat nousevat kapinaan johtajaansa Boris Sirpoa vastaan.
Jatka matkaasi torin toiselle laidalle, missä sijaitsi tyylikäs Kahvila Aula.

14. Kahvila Aula, Torkkelinkatu 16 – Пp. Ленина

Kahvila Aulan mainos Karjala-lehdessä.
Torkkelilla sijainnut Kahvila-Ravintola Aula oli ensiluokkainen paikka ruokineen, leivoksineen ja musiikkeineen. Aulassa kuuli joka iltapäivä kahvikonsertin, jossa esiintyivät muun muassa triona viulistit Sulo Aro ja Onni Suhonen sekä sellisti Väinö Raitamaa. Kahvila Aulan mainos Karjala-lehdessä. Kuva: Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot. sanomalehdet,ilmoitukset,Viipuri

Torkkelilla sijainnut Kahvila-Ravintola Aula oli tyylikäs paikka. Koululaisia sinne ei päästetty, mutta Kanneljärven kansanopiston johtajan Erkki Paavolaisen tytär Katri Paavolainen, sittemmin kulttuuritoimittaja Katri Veltheim muistaa kuinka hänen äitinsä kävi siellä. Veltheim muistaa myös 1930-luvun alun, jolloin hän jäi kuuntelemaan epämääräistä mölinää IKL:n ravintolaksi Kultaiseksi Karhuksi muuttuneesta Aulasta. Lue lisää Oudot voimat sabotoivat sekakuoro Päivän Laulun laskiaisjuhlaa.
Jatka matkaasi kohti ravintola Espilää.

15. Espilä, Torkkelin puisto – Эспиля, Парк Эспланада

Ravintola Espilä Viipurissa kesällä 2019.Espilän soittolava Viipurin Torkkelin puistossa.
Vuonnna 2016 avattu Ravintola Espilä jäljittelee entistä, sodassa tuhoutunutta Espilää. Kesällä pääsystä Espilän soittolavalle taistelivat sekä salonkiorkesterit että torvisoittokunnat. Kuva: Yle, Mauno Oksala / Lappeenrannan museot

Kun tunnettu näyttelijä ilmestyi viipurilaiseen ravintolaan, mesenaatit kerääntyivät hänen ympärilleen haluten tarjota hänelle illan. Ravintola Espilän omistajapariskunta Pekka ja Anna Toropainen kutsui jokaisen ensi-illan jälkeen kaikki näyttelijät ilmaiselle illalliselle. Lähipöytiin ahtautui ravintolayleisöä katselemaan juhlivia näyttelijöitä. Lue lisää Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin.

Vuonna 1926 nuori taiteilijapari, modernistisäveltäjä Sulho Ranta ja puolisonsa laulajatar ja näyttelijätär Elli Ranta perustivat ensimmäisen kotinsa Viipuriin. Elli lauloi lukuisissa konserteissa, ja esiintyi teatterissa näyttämöllä operetti- ja oopperarooleissa. Kun ravintola Espilässä järjestettiin teetanssiaiset teatterin merkeissä, Elli Ranta valmisti kollegansa Arvo Lehesmaan kanssa tilaisuuteen oman esityksensä. Lue lisää "Pitää lähteä Viipuriin kuullakseen uutta musiikkia".
Jatka matkaasi Torkkelinkadulle ja lähde kulkemaan kohti kadun päässä häämöttävää kauppahallia.

16. Pursiaisen kahvila, Torkkelinkatu 4 – Пp. Ленина

Kuuluisa Pursiaisen kahvila Viipurissa sijaitsi Torkkelinkatu 4:ssä. Kuva nyky-Viipurista.Viipurilaisia teatterilaisia ja leipomoyrittäjä Alfred Pursiainen.
Torkkelinkatu 4 nyky-Viipurissa. Toisessa kuvassa iloiset teatterilaiset johtokunnan jäsen M.A. Vilska, näyttelijät Arvi Tuomi (tupakka), Kerttu Salmi, Tuovi Hirvisuo, Aina Osa, Aino-Inkeri Notkola ja vakava mesenaatti, leipomoyrittäjä Alfred Pursiainen. Kuva: Yle, Jaakko Lepon teoksesta Viipurilaisia

Pursiaisen kahvila Torkkelinkadulla oli erityisesti koululaisten suosiossa. Kun 9-vuotias Heimo Haitto tuotiin Torniosta Viipuriin ja jätettiin Boris Sirpon oppilaaksi ja kasvatiksi, Musiikkiopistossa harjoiteltiin paraikaa Joachim Popelkan lastenoopperaa Matka maailman ympäri. Edellisenä vuonna Boris oli harjoituttanut Paul Hindemithin lastenoopperan Me rakennamme kaupungin. Esityspäivänä kaupunginteatterin katsomo oli täynnä lapsia ja suosio oli suuri. Lopuksi kaikki esittäjät riensivät itsensä leipurimestari Pursiaisen johdolla tämän kahvilaan syömään leivoksia ja juomaan virvokkeita. Esittäjiä oli noin 100. Lue lisää Viulun ihmelapsi Heimo Haitto tuodaan kaupunkiin.

Viipurilainen kauppaneuvos Juho Lallukka jätti paikallisille liikemiehille velvoittavan perinnön, rakkauden teatteriin. Liikemiehet toimivat mesenaatteina, lahjoittivat lempinäyttelijöilleen koruja ja arvoesineitä. Varsinkin viipurinjuutalaiset kauppiaat olivat teatterin asiantuntijoita ja avokätisiä lahjoittajia. Pienipalkkaisten näyttelijöiden arjessa arvokkaat lahjat vaihtuivat pian käteiseksi rahaksi. Lue lisää Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin.
Jatka matkaasi Torkkelin puiston poikki kohti keltaista Pietari-Paavalin kirkkoa.

17. Pietari-Paavalin ruotsalais-saksalainen kirkko, Torkkelin puisto – Парк Ленина

Pietari-Paavalin saksalais-ruotsalainen kirkko Viipurissa kesällä 2019.Viipurin vanha Teatteritalo ja Pietari-Paavalin kirkko.
Vanha Teatteritalo sijatsi Teatterikujan varrella. Kujan päässä häämöttää Pietari-Paavalin ruotsalais-saksalainen kirkko, joka seisoo yhä paikallaan Torkkelinpuistossa. Kuva: Yle, Mauno Oksala / Lappeenrannan museot

Torkkelin puistossa Linnankadun varrella seisoo Pietari-Paavalin ruotsalais-saksalainen kirkko. Kirkon urkuri Theodor Björklund ehti olla 1920-1930-luvuilla Viipurin musiikkielämässä monessa mukana. Urkurin työnsä ohella hän toimi Karjala-lehden musiikkiarvostelijana, johti ensin Karjalan Laulua ja sitten Viipurin Lauluveikkoja ja opetti musiikin teoriaa sekä Kirkkomusiikkiopistossa että Musiikkiopistossa. Musiikkiopistossa opiskelevalla kansakoulunopettaja Aino Siukosella oli Theodor Björklundiin likeiset välit. Lue lisää Kansakoulunopettaja Aino Siukosen lauluääni soi kuin kukkopilli.
Jatka matkaasi Raatihuoneentorille.

RAATIHUONEENTORI

Kaupunkikartta Viipurin Raatihuoneentorin alueesta.
18 Raatihuoneentori - 19 Suomalainen kaksoislyseo - 20 Taidemuseo. Kaupunkikartta Viipurin Raatihuoneentorin alueesta. Viipuri,kartat

18. Raatihuoneentori – Cоборная пл.

Viipurin Raatihuone kesällä 2019.Viipurin Raatihuone vuonna 1934.
Viipurin Raatihuoneentori ja Teatteri, Seurahuone ja Raatihuone vuonna 1934. Kuva: Yle, Museoviraston historian kuvakokoelma

Viipurilaiset rakastivat varsinkin teatteria. Vanhassa, 1832 rakennetussa Teatteritalossa esitettiin näytelmien lisäksi myös operetteja ja oopperaa. Teatteritalo tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta samassa korttelissa sijaitsevat Seurahuone ja Raatihuone ovat säilyneet. Raatihuone oli Keskuskansakoulun ohella kaupungin toinen tärkeä konserttisali. Siellä järjestetiin kamarikonsertteja.

Syyskuussa 1927 maakunnan valtalehti Karjala sai uuden virkeän toimittajan, kun Jaakko Leppo tuli kaupunkiin, heittäytyi mukaan kulttuuririentoihin ja sukelsi seurapiireihin. Lue lisää Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin.
Jatka matkaasi Raatihuoneentorin poikki Suomalaiselle lyseolle.

19. Suomalainen lyseo eli Suomalainen kaksoislyseo, Hovioikeudenkatu 3 – Ул. П.ф. Лaдaнoвa

Viipurin Suomalainen lyseo vuonna 1908.Entinen Suomalainen lyseo Hovioikeudenkadulla nyky-Viipurissa.
Suomalainen lyseo vuonna 1908 ja vuonna 2019. Kuva: Museovirasto - Musketti. M. L. Carstensin kokoelma., Yle

Oskari Tillin nuorin poika Kalevi Tilli muistaa, kuinka Tuomiokirkon urkuri ja laulunopettaja Emil Sivori oli "meidän kaikkien ihailema huumorin ystävä Emppu. Hänen aikanaan koulumme oppilaat olivat mukana varsin suurissakin tehtävissä."

Agricolan päivinä 4. huhtikuuta Sivorin kokoama suuri koulupoikakuoro kävi soihtuineen Tuomiokirkon edessä olevalla Agricolan patsaalla laulamassa "Nouse, riennä suomen kieli korkealle kaikumaan". Lue lisää Vanhan musiikkiruhtinaan kuolema.
Jatka matkaasi kohti Pantsarlahden bastionilla seisovaa maisemaa hallitsevaa Taidemuseota.

20. Taidemuseo, Pantsarlahden bastioni – Бacтиoн Пaнцepлaкc

Viipurin taidemuseo kesällä 2019.Viipurin taidemuseo 1930-luvulla.
Viipurin taidemuseo. Kuva: Yle, Helios / Lappeenrannan museot

Viipurin Taiteenystävien ylläpitämän taidemuseon ja piirustuskoulun uusi rakennus vihittiin käyttöön 12. lokakuuta 1930. Arkkitehti oli paljasjalkaisen viipurilainen Uno Ullberg. "Viipurilaiset vetivät syvään henkeä, kun he näkivät Ullbergin taidemuseon ja taidekoulun valkean funkkisrakennuksen valmiina taiten kohdilleen asetettuna Pantsarlahden bastionilla vanhojen harmaakivimuurien päällä", viipurilainen koulutyttö, myöhempi kulttuuritoimittaja Katri Veltheim on muistellut. Karjala-lehden toimittajan Jaakko Lepon aloitteesta Taidemuseossa järjestettiin keväällä 1931 yksityiskokoelmien näyttely. Mukana olivat sellaiset keräilijät kuin Boris Sirob ja Felix Krohn. Lue lisää Johtaja Boris Sirob kutsuu lehtimies Lepon lounaalle.
Jatka matkaasi kohti Linnoituksen kaupunginosaa. Seuraavaan kohteeseen on hiukan matkaa, joten nyt jos koska kannattaa istahtaa kahvittelemaan.

LINNOITUS

Kaupunkikartta Viipurin Linnoituksen alueesta.
21 Vahtitorninkatu - 22 Kirjailija Lempi Jääskeläisen kotitalo - 23 Kauppaneuvos Harry Wahlin kotitalo - 24 Hotelli Andréa - 25 Wolffin talo - 26 Torkkeli Knuutinpojan patsas ja Vanha Raatihuoneentori - 27 Viipurin linna - 28 Viipurin kirkkomusiikkiopisto - 29 Professori Andrej Rudnevin kotitalo - 30 Mokka-kahvila - 31 Pyöreä torni. Kaupunkikartta Viipurin Linnoituksen alueesta. Viipuri,kartat

21. Vahtitorninkatu – Ул. сторотжевой башни

Vahtitorninkatu Viipurissa kesällä 2019.Vahtitorni Viipurissa.
Vahtitorninkatu ja Viipurin vanhan tuomiokirkon vahtikellotorni. Kuva: Yle, Jouko Vikstedt / Lahden kaupunginmuseo

Syksyllä 1927 Viipuriin Karjala-lehteen toimittajaksi tullut Jaakko Leppo säilyi poikamiehenä neljä vuotta, kunnes menetti sydämensä viipurilaiselle Liisi Hyväriselle. Talvella 1936 kirjailija Lempi Jääskeläinen törmäsi kadulla entiseen luokkatoveriinsa Liisiin ja sai tältä kutsun Leppojen ”improvisoiduille kalakukkoillallisille”. Lepot asuivat Lempin naapurissa Krohnien eli viipurilaisittain Ruonien talossa Vahtitorninkadulla, jota sanotaan Viipurin kauneimmaksi kaduksi. Lue lisää Johtaja Boris Sirob kutsuu lehtimies Lepon lounaalle.
Jatka matkaasi vain muutaman askeleen päähän Linnankadulle.

22. Kirjailija Lempi Jääskeläisen kotitalo, Linnankatu 11 as 16 – Kрепостная ул.

Viipurin entinen Linnankatu kesällä 2019.Kirjailija Lempi Jääskeläinen vierailulla viipurilaisessa kodissa.
Linnankatu oli kirjailija Lempi Jääskeläisen kotikatu. Jääskeläinen (keskellä), joka on kuvassa vierailulla viipurilaisessa kulttuurikodissa, tunnetaan erityisesti Viipuriin sijoittuvista historiallisista romaaneistaan. Kuva: Yle, Lappeenrannan museot

Kirjailija Lempi Jääskeläinen tutustui Viipurin Musiikkiopiston johtajaan ja Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin kapellimestariin Boris Sirpoon yhteisen kuvataideharrastuksen kautta. Vuoden 1939 maaliskuussa, kun Lempi ja Boris palasivat yhtä matkaa kävellen Viipurin Taidekerhon illallisilta Sorvalista, Boris avautui yllättäen itsestään ja tunteistaan. Lue lisää Pikku pelimanni Heimo Haiton kansainvälinen tähti syttyy.
Ota muutama askel alas Linnankatua, niin näet Katariina II aikaisen kivitalon ja taidokkaasti taotut parvekkeet.

23. Kauppaneuvos Harry Wahlin talo, Linnankatu 8 – Kрепостная ул.

Kauppaneuvos Harry Wahlin entinen kotitalo Viipurin Linnankadulla kesällä 2019.Kauppaneuvos Harry Wahlin kotitalo Viipurin Linnankadulla.
Wahlin talo. Kuva: Yle, Jalmari Lankinen / Lappeenrannan museot

Karjala-lehden uudella toimittajalla Jaakko Lepolla oli tapana käydä iltakävelyllä Viipuriin vanhassa Linnoituksen kaupunginosassa. Linnankadun ja Vesiportinkadun risteyksessä Leppo pysähtyi usein tiirailemaan, näkyisikö kulmatalon toisen kerroksen ikkunoista viuluja. Kaksikerroksinen kulmatalo oli keisarinna Katariina II ajalta, ja sitä oli jo pitkään isännöinyt Wahlin suku. Salaperäisestä kauppaneuvos Harry Wahlista tiedettiin, että hän harrasti arvoviulujen keräilyä. Lue lisää Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin.

Lue mitä Wahlin viuluille tapahtui talvisodan pommitusten keskellä Jäähyväiset Viipurille.
Jatka matkaasi katua alas ja käänny seuraavasta risteyksestä Piispankatua vasemmalle.

24. Hotelli Andréa, Piispankatu 6 – Подгорная ул.

Lehti-ilmoitus, jossa kerrotaan Sibeliuksen kunniaksi järjestettävästä illanvietosta Hotelli Andréassa Viipurissa. Huhtikuu 1923.Hotelli Andréa sijaitsi Piispankadulla.
Kuva: Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot., Yle

Viipurin Lauluveikot perustettiin 1897 alkujaan Wiborgs Sångarbröder -nimisenä. Kun Jean Sibelius saapui Viipuriin huhtikuussa 1923, Lauluveikot kajautti tervetuliaislaulun asemalla ja järjesti suuren illanvieton Hotelli Andréassa. Lue lisää Kaupunki huumaantuu Sibeliuksen vierailusta.
Jatka matkaasi alas Linnankatua.

25. Wolffin talo, Linnankatu 1 – Kрепостная ул.

Julkisivuremontissa oleva konsuli Wolffin talo Viipurissa kesällä 2019.Ilmakuvassa Viipurin Linnankatu.
Kesällä 2019 Linnankatu 1:ssä sijaitsevassa konsuli E. Wolffin talossa oli meneillään julkisivuremontti. Ilmakuvassa Wolffin talon edessä näkyvä matala, vanha päävartio on peräisin 1760-luvulta. Kuva: Yle, Lappeenrannan museot. Juha Lankisen kokoelma. Kuvaaja Puolustusvoimat.

Viipurin Lauluveikolla oli tilat konsuli E. Wolffin talossa.
Seistessäsi Wolffin talon kulmalla, näet jo Torkkeli Knuutinpojan patsaan, joka seisoo Vanhalla Raatihuoneentorilla.

26. Torkkeli Knuutinpojan patsas, Vanhan Raatihuoneentori – Старой Ратуши пл.

Torkkeli Knuutinpojan patsas vanhan Raatihuoneen torilla Viipurissa kesällä 2019.Torkkeli Knuutinpojan patsas katsoo Viipurin linnaa.
Torkkeli Knuutinpojan patsas vanhalla Raatihuoneen torilla. Kuva: Yle, Huugo Turunen / Lappeenrannan museot

Maaliskuun yönä 1939 Taidekerhon illallisilta palaavat kirjailija Lempi Jääskeläinen ja maestro Boris Sirpo saapuivat Vanhan Raatihuoneen torille. He pysähtyivät ihailemaan kuunvalossa kylpevää Torkkeli Knuutinpojan patsasta. "Kun silloin tornikello ylhäällä Vahtitornista ilmoitti ensimmäistä aamutuntia, Sirpo alkoi äkkiä katsoa kädestä kohtaloani ja sanoi: “Teiden elemen ili kulkea risti. Mite se on?” Lue lisää Pikku pelimanni Heimo Haiton kansainvälinen tähti syttyy.
Tältä paikalta voit myös ihailla Viipurin linnaa.

27. Viipurin linna – Выборгский замок

Viipurin linna kesällä 2019.Viipurin linna.
Viipurin linna on perustettu vuonna 1293. Kuva: Yle, Lappeenrannan museot

Nuori armenialainen viulisti Boris Wolfson saapui Viipuriin 1914, samaan aikaan, kun maailmalla syttyi suursota. Venäjä oli sodassa, eikä Boris ollut suorittanut vielä asepalvelustaan. Uuden viipurilaisen muusikkoystävänsä Ukko-Aron neuvosta Boris ilmoittautui kiireesti palvelukseen, sillä vapaaehtoiset saivat esittää toivomuksen palveluspaikastaan. Boris sai komennuksen venäläisen divisioonan esikuntaan Viipurin linnaan. Palvelusaikanaan hän joutui puhaltamaan välillä messinkitorveen, mutta onnistui pitämään ykkösviulistin paikkansa Musiikin Ystäväin Orkesterissa. Lue lisää Muukalainen viuluniekka Boris Wolfson tulee kaupunkiin maailmanpalon syttyessä.
Jatka matkaasi Vanhan Raatihuoneentorilta rantakatua Salakkalahden suuntaan.

28. Viipurin kirkkomusiikkiopisto, Piispankatu 17 – Подгорная ул.

Emil Sivorin muistokirjoitus Karjala-lehdessä 10.4.1929.
Hellin Sivori jäi kahden lapsen yksinhuoltajaksi 33-vuotiaana. Emil Sivoria jäi suremaan myös kaksi lasta ensimmäisestä avioliitosta. Sivori ehti johtaa Viipurin kirkkomusiikkiopistoa kunnioitettavat kolmekymmentäkuusi vuotta. Emil Sivorin muistokirjoitus Karjala-lehdessä 10.4.1929. Kuva: Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot. Viipuri,hellin sivori

Viipurin vanhan musiikkiruhtinaan Emil Sivorin leski Hellin Sivori jatkoi ansiokkaasti miehensä perustaman Kirkkomusiikkiopiston toimintaa. Opisto sijaitsi vuosien varrella eri osoitteissa. Viimeisenä syksynä 1939 Hellin Sivori asui lapsineen osoitteessa Piispankatu 17. Lue lisää Vanhan musiikkiruhtinaan kuolema.
Jatka matkaasi Harmaidenveljestenkadulle, missä asui Pietarista emigroitunut professori Andrej Rudnev.

29. Professori Andrej Rudnevin kotitalo, Harmaidenveljestenkatu 5 B 10 – Краснофлотская ул.

Harmaidenveljestenkatu Viipurissa kesällä 2019.Andrej Rudenev säestää Frida Sergejeffiä noin 1935.
Emigrantti Andrej Rudnevin kotitalo Viipurin Harmaidenveljeskadulla. Kuvassa Rudnev säestää laulajatar Frida Sergejeffiä, jota kutsuttiin Viipurin satakieleksi. Kuva: Yle

Pietarin keisarillisen yliopiston aasialaisten ja mongolialaisten kielten professorista Andrej Rudnevista tuli vuoden 1918 lopulla yllättäen viipurilainen. Yli toistakymmentä kieltä hallitseva kielinero Rudnev tienasi leipänsä jatkossa opettamalla latinaa Viipurin lyseoissa. Vielä tärkeämmäksi leipäpuuksi Rudneville tuli hänen rakkain harrastuksensa musiikki. Lue lisää Ystävykset kielinero Andrej Rudnev ja säveltäjä Ernest Pingoud pakenevat kaupunkiin.
Jatka matkaasi fransiskaanimunkkien kadulta dominikaanimunkkien kadulle, jossa sijaitsi kieltolain aikaan salakuljettajien suosima kahvila.

30. Mokka-kahvila, Mustainveljestenkatu 14 – Красноармейская ул.

Kahvila Mokan mainos Nuorten toivo -lehdessä Viipurissa 1926.
Kahvila Mokan mainos Nuorten toivo -lehdessä 1926. Kahvila Mokan mainos Nuorten toivo -lehdessä Viipurissa 1926. Kuva: Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot. Viipuri

Säveltäjä Felix Krohn oli opiskellut myös kansantaloutta ja solmittuaan 1919 avioliiton viipurilaisen kauppaneuvos Juho Hallenbergin tyttären Merin kanssa, hän ryhtyi työskentelemään appensa yrityksen Tammisuon tehtaiden konttorissa. Viipurin Lauluveikkoja 1927–1932 johtanut ja Viipurin Musiikkikoulussa teoriaa opettanut Krohn omisti Mokka-nimisen kahvilan Mustainveljestenkadulla. Lue lisää Toivo Saarenpään konserttiorkesterin tuskien taival.
Jatka matkaasi Kauppatorille ja Pyöreälle tornille.

31. Pyöreä torni, kauppatori – Рыночная пл.

Viipurin Pyöreä torni kesällä 2019.Viipurin Pyöreä torni.
Pyöreä torni Viipurin kauppatorin laidassa. Kuva: Yle

Kotiutuessaan myöhään illalla Karjalan toimituksesta ja ohittaessaan Pyöreän tornin lehtimies Jaakko Lepon korviin kantautui rytmikästä musiikkia. Kauppatorin laidalla seisova 1500-luvun tykkitorni oli saanut ensin rapistua pitkään varastona, kunnes 1923 arkkitehti Uno Ullbergin aloitteesta siitä remontoitiin ravintola. Vuosikymmenen loppuun mennessä Pyöreästä tornista oli tullut jazzravintola, jossa esiintyivät tunnetut orkesterit, muun muassa helsinkiläinen Flapper’s Dance Band laulusolistinaan Eugen Malmsten. Lue lisää Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin.
Jatka matkaasi kauppatorin poikki Torkkelinkadulle.

SALAKKALAHTI

Kaupunkikartta Viipurin Salakkalahden alueesta.
32 Karjalatalo - 33 Salakkalahti - 34 Linja-autoasema. Kaupunkikartta Viipurin Salakkalahden alueesta. Viipuri,kartat

32. Karjalatalo, Karjalankatu 19 – Ленинградский проспект

Karjalatalo Viipurissa kesällä 2019.Karjalatalo Viipurissa.
Uno Ullbergin suunnittelema Karjalatalo valmistui 1929. Kuva: Yle, Jalmari Lankinen / Lappeenrannan museot

Keisari Aleksanteri II:n mukaan nimetty Aleksanterinkatu muutti 1929 nimensä Karjalankaduksi. Saman vuoden syksyllä Karjalankadulle valmistui arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema Karjala-talo, jossa toimivat sanomalehti Karjala, Karjalan Kirjapaino Oy, hotelli Knut Posse, Colombia-kahvila ja Eino Partasen valokuvausliike Helios. Vuonna 1942 Karjalankatu muutti nimensä Mannerheiminkaduksi.

Kevättalvella 1934 Toivo Saarenpään johtama sekakuoro Päivän Laulu järjesti ravintola Knut Possessa suuret laskiaisjuhlat. Juhlien tunnelma oli erittäin jännittynyt, mikä johtui maassa vallitsevasta poliittisesta ilmapiiristä. Lue lisää Oudot voimat sabotoivat sekakuoro Päivän Laulun laskiaisjuhlaa.

Lue myös mitä Karjala-lehden toimittaja Jaakko Leppo kertoo kollegoistaan kuten kulttuuritoimittaja Viljo Kojosta Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin.
Jatka matkaasi kohti Salakkalahtea.

33. Salakkalahti – Залив Cалаккa-Лaxти

Viipurin salakkalahti 1930-luvulla.Viipurin Salakkalahti kesällä 2019.
Salakkalahti 1930-luvulla ja vuonna 2019. Kuva: Lappeenrannan museot. Wiipuri-museon kokoelma. Kuvaaja Eino Partanen., Yle

Vilkas ja iloinen viulistipoika Heimo Haitto oli pidetty koulutovereiden kesken. Jo alaluokkalaisena hänet otettiin viulistiksi koulun yhtyeisiin. Heimo ei kuitenkaan aina malttanut pysyä mukana harjoituksissa. Kesken kaiken hän saattoi alkaa tehdä lähtöä sanoen: "Miu pittää nyt männä ku tytöt jo uottaa minnuu siell Salakkalahe jääll!" Tytöt pitivät kovasti hauskannäköisestä, virkeästä ja vilkkaasta viulunsoittajasta, eikä hänellä tuntunut olevan mitään sitä vastaan. Heimon ja tyttöjen välisen kiinnostuksen pani merkille myös Sirpojen taloudenhoitaja Anna Teronen: "Välist hää toi paljo tyttölöi kyllää, ku Sirpot ei olleet koton ja siin sit leikkii piisas." Lue lisää Viulun ihmelapsi Heimo Haitto tuodaan kaupunkiin.
Jatka matkaasi linja-autoasemalle.

34. Linja-autoasema – Aвтовокзал

Viipurin linja-autoaseman kahvila-ravintolan työntekijöitä 1930-luvulla. Omistaja Ellen Kari istuu keskellä.Viipurin linja-autoaseman kahvila kesällä 2019.
Viipurin linja-autoasema 1930-luvulla ja kesällä 2019. Kuva: Auli Aikion ja Päivi Karin perhearkisto., Yle

Talvisodan syttyessä Greta Sirpon sisarella Ellen Karilla oli hoidossaan Hotelli Finlandian ravintolan lisäksi Viipurin, Lappeenrannan ja Koiviston linja-autoasemien kahvilat sekä aivan talvisodan kynnyksellä vielä Viipurin uusin ja suurin kahvila-ravintola Palatsi yhdessä Gretan kanssa. Kuvassa Ellen Kari istuu linja-autoaseman kahvila-ravintolan henkilökunnan keskellä. Lue lisää Willy Sirobin traaginen kuolema.
Kävelyretki Viipurin musiikkielämän tapahtumapaikoille on tullut päätepisteeseensä, olet jälleen rautatieaseman kulmilla. Kun vielä katsot Salakkalahden yli linnan suuntaan, niin siellä muutaman kilometrin päässä on Sorvalin kaupunginosa.

SORVALI

Kaupunkikartta Viipurin Sorvalin, Neitsytniemen ja Saunalahden alueista vuodelta 1935..
35 Sorvalin hautausmaa. Kaupunkikartta Viipurin Sorvalin, Neitsytniemen ja Saunalahden alueista vuodelta 1935.. Viipuri,kartat

35. Sorvali ja Sorvalin hautausmaa – Гвардейский

Omaiset Willy Sirobin haudalla Sorvalin hautausmaalla Viipurissa 1931.Sorvalin hautausmaa Viipurissa kesällä 2019.
Omaiset Willy Sirobin haudalla 1931 ja Sorvalin hautausmaa kesällä 2019. Kuva: Auli Aikion ja Päivi Karin perhearkisto., Yle

Gretan ainokainen Willy Sirob oli iloinen ja eloisa poika, josta kaikki pitivät. Hän kävi Musiikkiopistoa ja soitti sekä viulua että pianoa, mutta erityisesti häntä kiinnosti meri. Viipurin satama koitui teini-ikäisen Willyn traagiseksi kohtaloksi. Lue lisää Willy Sirobin traaginen kuolema.

Sorvalin saarelta hiihti talvisin jään yli Anton Hyökki viulutunneille Musiikkiopistolle. Pietarin konservatoriossa prof. Leopold Auerin assistenttina toiminut ja vallankumouksen jaloissa Viipuriin emigroitunut ankara Tatjana von Rippas oli sitä mieltä, ettei lahjakkaastakaan lapsesta tule mitään, ellei tätä pakoteta harjoittelemaan. Lue lisää nahkurin pojan tiestä ammattiviulistiksi Kanttori Tillin lapset saavat venäläiset soitonopettajat.

Kuvitusta Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939.
Kuvitusta Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939. kuvitus

Lähteet

Suulliset lähteet
Aikio, Auli: Muistoja isovanhemmista Ellen ja Elias Karista, isotädistä Greta Sirposta ja hänen miehestään Boris Sirposta, Sirpon toisesta vaimosta Gretchenistä ja isästä Leo Karista. Tietoja isoisovanhemmista Anna ja Gustaf Ollbergistä, isän serkusta Willy Sirobista ja viulutaiteilija Heimo Haitosta. Auli Aikion puhelinhaastattelu 13.11.2019.
Hyökki, Matti: Muistoja isästä, viipurilaisesta viulutaiteilijasta Anton Hyökistä. Kuoronjohtaja, professori emeritus Matti Hyökin haastattelu Helsingissä 21.2.2019.
Kari, Päivi: Muistoja isovanhemmista Ellen ja Elias Karista, isotädistä Greta Sirposta ja hänen miehestään Boris Sirposta, Sirpon toisesta vaimosta Gretchenistä ja isästä Leo Karista. Tietoja isoisovanhemmista Anna ja Gustaf Ollbergistä, isän serkusta Willy Sirobista ja viulutaiteilija Heimo Haitosta. Päivi Karin haastattelu Orivedellä 21.11.2019.
Ohela, Kyllikki: Muistoja isästä, säveltäjästä ja Viipurin Musiikkiopiston johtajasta Felix Krohnista. Lääketieteen tohtori Kyllikki Ohelan (o.s. Krohn) haastattelu Lappeenrannassa 25.1.2019.
Rauhala, Matti: Oppilaan muistoja Viipurin Musiikkiopistosta. Kanttori Matti Rauhala haastattelussa Lahdessa 11.9.2019.
Saarnilahti-Becker, Meri: Muistoja äidinisän veljestä, viipurinvenäläisesta pianotaiteilijasta ja pianopedagogista Sergei Kulangosta. Kouluttaja Meri Saarnilahti-Beckerin haastattelu Helsingissä 19.2.2019.
Saraste, Jukka-Pekka: Muistoja Viipurin Musiikkiopiston viulunsoitonopettajasta, viulutaiteilija Naum Levinistä. Kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen haastattelu Helsingissä 3.10.2019.
Suurpää, Matti: Muistoja äidistä, viipurilaisesta viulutaiteilijasta ja viulupedagogista Irma Salmela-Suurpäästä. Kustantaja Matti Suurpään haastattelu Helsingissä 2.5.2019.
Sipilä, Aila: Muistoja vanhemmista rehtori Kauko ja rouva Tellervo Mankosesta, o.s. Tillistä. Rouva Aila Sipilän o.s. Mankosen puhelinhaastattelut 5. & 7.11.2019.
Taipale, Auli: Muistoja isovanhemmista, viipurilaisesta kanttori Oskari ja rouva Elli Tillistä sekä vanhemmista, rehtori Kauko ja rouva Tellervo Mankosesta o.s. Tillistä. Rouva Auli Taipaleen o.s. Mankosen haastattelu Helsingissä 6.11.2019.

Painetut lähteet
Aikalaiskirja 1934
Aho, Kalevi: Ernest Pingoud - Taiteen edistys. Esipuhe teokseen. Gaudeamus. Jyväskylä 1995.
Bergroth, Kersti & Jääskeläinen, Lempi & Kojo, Viljo: Rakas kaupunki. Otava. Helsinki 1951.
Bodalew, Orest: Artikkeli Orest Bodalew kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia (toim. Maire Pulkkinen). Oy Fazerin musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Dahlström, Fabian: Jean Sibelius - Päiväkirja 1909-1944. Svenska litteratursällskapet i Finland. Porvoo 2015.
Elmgren-Heinonen, Tuomi: Toivo Kuula, elämäkerta. WSOY. Porvoo 1938.
Garam, Lajos: Viulun mestareita. Hellasedition. Rajamäki 1985.
Hagelberg-Raekallio, Dagmar: Kaiu Suomen laulu. Laulajattaren muistelmia. Otava. Helsinki 1934.
Haitto, Heimo: Maailmalla. Kirjayhtymä. Helsinki 1976.
Haitto, Heimo – Vastari, Eva: Viuluniekka kulkurina. Heimo Haiton vaellusvuodet Yhdysvalloissa 1965-76. Tammi. Jyväskylä 1994.
Heikkilä, Ritva (toim.): Kultaisten rantojen Kannas. Kuvauksia Terijoen maisemista ja ihmisistä. Karisto. Hämeenlinna 1986.
Heiskanen, Outi: Elohuvia. Elokuvateatterien kotimainen kulta-aika. Otava. Keuruu 2009.
Hirn, Sven & Lankinen, Juha: Viipuri. Suomalainen kaupunki. WSOY. Porvoo 2000.
Häyrynen, Antti: Viipurin perintö elää. Rondo-lehti 11/2018.
Ilanko, Jori: Viipurin musiikkiopisto 1918-1928. Viipuri Kauppakirjapaino 1928.
Jokinen, Esko (toim. Antti Jokinen): Eväät. Kansan sivistysrahaston tuella. Tampere 2003.
Junkkari, Olli: Laulun laaja kotimaa. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Helsinki 1997.
Jussila, Osmo & Hentilä, Seppo & Nevakivi, Jukka: Suomen poliittinen historia 1809–1995. WSOY. Juva 1995.
Järvinen, Maria: Optimistit rakentavat maailmaa. Olavi Kajala Lahden kaupunginjohtajana 1942-1967. Historian pro gradu -tutkielma. Treen yliopisto. Huhtikuu 2012.
Jääskeläinen, Lempi: Idästä saapuu myrsky. Otava. Helsinki 1942.
Jääskeläinen, Lempi: Kevät vanhassa kaupungissa. Otava. Keuruu 1957.
Kajanus-Blenner, Lilly: Artikkeli Lilly Kajanus-Blenner kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia. Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja. Toim. Maire Pulkkinen. Oy Fazerin Musiikkikauppa. Helsinki 1958.
Kari, Leo: Papan pakinat. Tekstinkäsittely Päivi Kari. Oriveden kirjapaino 2013.
Karppanen, Eka: Nuorukaisena Knut Possen jäljillä. Piirroksellinen muistelmisto 30-luvun Viipurista. Karjalan Kirjapaino Oy. Lappeenranta 1987.
Keskisarja, Teemu: Viipuri 1918. Siltala. Latvia 2018.
Koivisto, Juhani: Tuijotin tulehen kauan. Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY. Juva 2008.
Kolari, Pertti: Viipurin autotietoa - Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry. Viipurin läänin autoja ja autoilijoita. Luettelo-osa 2016.
Kortelainen, Anna: Ei kenenkään maassa. Romaani. Tammi. Juva 2012.
Kujala, Antti: Viipurin työväenliike vuosina 1899–1907 kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21. Kirjaksi.Net 2019.
Kuula, Pentti: Viipurin Musiikin Ystävien orkesteri suomalaisen musiikin ja kansallisen identiteetin edistäjänä 1894-1918. Studia Musica 28, Sibelius-Akatemia, Kirkkomusiikin osasto. Helsinki 2006.
Kuujo, Erkki: Viipuri. Karjala. Osa 3. Arvi A. Karisto Oy.
Laine, Eine: Pitkä päivä paistetta ja pilviä. Muistelmia. Helsinki 1967.
Lankinen, Juha: Kaupan ja teollisuuden Viipuri. Karjalan Kirjapaino Oy, Lappeenranta. Jyväskylä 2000.
Lampila, Raija: Ralf Gothónin soiva elämä. Teos. Juva 2016.
Leppo, Jaakko: Viipurilaisia. Kustannusosakeyhtiö Kivi. Lahti 1946.
Liski, Tuure: Lakkarinpalle. Elämää Valkjärven Mannilassa. Pohja 1982.
Louhivuori, Anna-Maija: Artikkeli Cyril Szalkiewicz kirjassa Suomalaisia musiikin taitajia – Esittävien säveltaiteilijoiden elämäkertoja, toim. Maire Pulkkinen. Fazer. 1958.
Mainio, Aleksi: Vakoilijoita ja pomminheittäjiä. Viipurin venäläiset taistelujärjestöt ja virkavalta 1917–1939 kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21. Kirjaksi.Net 2019.
Malmberg, Ilkka: Kaiken nähnyt kaunotar. HS Kuukausiliite. Tammikuu 2005.
Moisio, Erkki: Lempi Jääskeläinen – Viipurin kuvaaja. Otava. Keuruu 1983.
Mäkinen, Kirsi-Marja: Viipurin konserttielämä 1920- ja 1930-luvulla. Musiikkitieteen Pro gradu -tutkielma. Kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitos. Turun yliopisto 1978.
Neuvonen, Petri (toim.): Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa. Eino Partasen valokuvia. SKS. Hämeenlinna 2010.
Niskanen, Riitta: "Kruuni sen tekköö" Lahden konserttitalon rakennushistoria. Musiikkiopiston omakotisäätiö & Lahden kaupunginmuseo. Markprint Oy 2004.
Paavolainen, Jaakko: Lapsuus Kanneljärvellä. Tammi. Helsinki 1982.
Pajamo, Reijo: Musiikin juhlaa Viipuris. Repale-kustannus. Helsinki 2018.
Pakkanen, Outi: Rakas Emmi. Otava. Keuruu 1984.
Pelto, Hanna: Lukkarin lapset. Herman Siukosen perheen vaiheita kirjeenvaihdon kertomina. Omakustanne. Vammala 2011.
Pärnänen, Väinö: Viipurilaista teatterielämää. Viipurin Työväen teatteri - Viipurin Kaupunginteatteri 1898-1945. Tammi. Lahti 1950.
Rasilainen, Toivo & Pullinen, Erkki: Viipurin musiikkiopisto – Lahden musiikkiopisto. 50 vuotta musiikin opetusta. Lahden musiikkiopisto Oy. 1968.
Roine, Maija-Stiina: Harry Wahlin viulut. Helsinki 2007.
Reijonen, Tuuli: Kannaksen mosaiikkimaailma. Otava. Keuruu 1968.
Roselius, Aapo: Valkoinen Viipuri. Artikkeli kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Toim. Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21, 2019.
Rousi, Arne: Ystäväni musiikin maestrot. Atena. Jyväskylä 2006.
Saarenpää, Mandi: Toivo Saarenpää. Kirjavälitys Oy. Tampere 1952.
Saarenpää, Toivo: Viipurin musiikkioloista. Suomen musiikkilehti nro 8. 1.12.1923.
Saarenpää Toivo: Artikkeli Toivo Saarenpää kirjassa Suomen säveltäjiä I (toim. Einari Marvia). WSOY. Porvoo 1965.
Salmenhaara, Erkki: Leevi Madetoja. Helsinki 1987, Painokaari Oy. Tammi.
Salmenhaara, Erkki: Ernest Pingoud – Taiteen edistys. Jälkilause teoksessa. Gaudeamus. Jyväskylä 1995.
Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos: Aamulehti – Kotka Nyheter. Kustannuskiila. Kuopio 1988.
Suomen lehdistön historia 2: Sanomalehdistö suurlakosta talvisotaan. Kustannuskiila. Kuopio 1987.
Tilli, Kalevi: Karjalainen rapsodia. Vanha viipurilainen kertoo. Juva 1992. WSOY.
Tilli, Kalevi: Viipuri. Muistoja kaipuuni kaupungista. Juva 1985. WSOY.
Tuomi, Liisa: Elämäni kiikkulauta. Apulehti. Helsinki 1972.
Tuulio, Tyyni: Nuoruuden maa. WSOY. Porvoo 1967.
Vares, Vesa: Porvarillinen ja demokraattinen maakunta. Luovutetun Karjalan porvarilliset puolueet 1900-luvun alusta vuoteen 1939 kirjassa Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 21. Kirjaksi.Net 2019.
Veltheim, Katri: Kultainen rinkeli. Tammi. Helsinki 1984.
Veltheim, Katri: Kävelyllä Viipurissa. Tammi. Helsinki 1985.
Ypyä, Ragnar: Viipurin kaupungin rakennuskonttorin huonerakennustöitä. Arkkitehtilehti nro 2, 1942.

Arkistolähteet
Helsingin Sanomat HS Aikakone
Kansalliskirjasto.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot digi.kansalliskirjasto.fi
Lahden konservatorion arkisto.

Nettilähteet
Airola, Tuomas: Onni Suhonen ja Viipurin perintö. Keski-Pohjanmaa 14.2.2004.
Bodalew, Pippe: Nummelan kylähistoria. Muistoja Huhrammäestä. Vaahteristo. 16.10.2008.
Floman, Per Erik: Glimtar från musiklivet i Wiborg. Wiborgs Nyheter, Lördagen den 7 januari 2012.
Hakala, Esa: Avainsijoitus.blogspot.com. Toista oli Viipurissa 7.8.2018 | Boris Osipovitš Sirpo 31.10.2018 | Heimo Haitto 30.6.2019.
Jalkanen, Pekka: 1930-luku: Katse taaksepäin. Populaarimusiikin museo Pomus.
Karjalainen, Katariina: Tällainen on Putinin hulppea luksushuvila Viipurissa. Ilta-Sanomat 27.9.2017.
Lappalainen, Seija: Ranta Sulho (1901–1960). Kansallisbiografia 9.10.2006.
Mäkelä-Alitalo, Anneli: Sirpo, Boris (1893–1967). Kansallisbiografia 14.11.2007. Päivitetty 25.9.2008.
Numminen, Pekka: Tällainen on Putinin huvila Viipurissa - maku kuin Trumpilla. Iltalehti 26.09.2017.
Salmenhaara, Erkki: Raitio, Väinö (1891–1945). Kansallisbiografia 20.8.1999. Päivitetty 26.7.2016.
Sariola, Petri: Orest Bodalew - suomalaisen pianotaiteen outsider. Nettiartikkeli. Amfion 17.8.2016.
OP Ryhmän Taidesäätiö
Schönberg, Kalle: Venäläismedia: Putinin uusi datsha on vanha suomalainen jugend-kartano Viipurin lähellä. Yle Uutiset 24.8.2017.
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK): VirtuaaliViipuri
Teatterimuseo: Tunteita ja eleganssia. Eino Partasen teatterivalokuvia 1930-luvun Viipurista. Työryhmä Pentti Paavolainen, Aila Teräväinen, Irina Fialkina, Sirpa Nygren.

Radio-ohjelmat
Tämä on semmoinen ammatti, ettei sitä täysin opi. Syksyn taiteilija Heimo Haitto soittaa kertoo työstään. Haastattelijana Eeva Hirvensalo. Yle 1979.
Vaito Haitto muistelee veljeään Heimo Haittoa. Toimittajana Outi Paananen. Narrin aamulaulu, Yle 2018.

Kirjallisuutta
Porvali, Mikko: Sinisen kuoleman kuva. Karelia Noir I. Atena Kustannus Oy. Nörhaven, Tanska 2015.
Porvali, Mikko: Veri ei vaikene. Karelia Noir II. Atena Kustannus Oy. Nörhaven, Tanska 2016.
Porvali, Mikko: Kadonneen kaupungin varjo. Karelia Noir III. Atena Kustannus Oy. Nörhaven, Tanska 2018.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Viipurin musiikin menestystarina 1918-1939

  • Muukalaisella maestro Boris Sirpolla riitti ihailijoita ja vihamiehiä

    Johdanto Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939.

    Lue johdanto Viipurin musiikin menestystarinaan 1918-1939 ja lähde kiehtovalle aikamatkalle 1920-1930-lukujen vilkkaaseen, kosmopoliittiin Viipuriin! Jatkokertomuksessa seikkailevat armenialainen viuluniekka Boris Sirpo ihailijoineen ja vihamiehineen, Pietarista paenneet emigranttimuusikot, operettidiivat ja teatterilaiset, salaperäinen soitinkeräilijä Viulu-Wahl, viulun ihmelapsi Heimo Haitto ja monet muut viipurilaiset kulttuuripersoonat. - Kuuntele Areenassa toimittaja Outi Paanasen ja musiikin tutkija Reijo Pajamon radiosarja Musiikkielämää vanhas Wiipuris.

  • Muukalainen viuluniekka Boris Wolfson tulee kaupunkiin maailmanpalon syttyessä

    Osa 1 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 1: Kun armenialainen viuluniekka Boris Wolfson astui Helsingin yöpikajunasta Viipurin uudelle rautatieasemalle 1914, hän tuli kosmopoliittiin karjalaisten kaupunkiin. Viipurissa puhuttiin sekaisin suomea, ruotsia, venäjää ja saksaa, joskus ranskaakin. Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin uusi viulisti vaihtoi saksalaisen Wolfson-nimensä pian toiseksi, sillä Saksasta ja Venäjästä oli tullut vihollisia. Heinäkuun viimeisenä päivänä oli syttynyt maailmansota. Kääntämällä etunimensä nurin Boriksesta tuli Boris Sirob.

  • Muukalainen viuluniekka kotoutuu kaupunkiin

    Osa 2 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 2: Syksystä 1914 armenialainen viulisti Boris Sirob tienasi leipänsä soittamalla Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterissa Leevi Madetojan johdolla. Syksyllä 1916 orkesterin kapellimestariksi vaihtui Toivo Kuula. Boris hankki voita leivän päälle antamalla viulutunteja. Hänen oppilaitaan olivat muun muassa kolme huippulahjakasta viipurilaispoikaa, Sulo Aro, Onni Suhonen ja Naum Levin. Kun Boris kohtasi kauniin ja rikkaan Gretan, Viipurista tuli lopullisesti hänen kotikaupunkinsa.

  • Musiikin Ystäväin Orkesteri saa kuoliniskun

    Osa 3 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 3: Vallankumous Venäjällä maaliskuussa 1917 herätti suomalaisissa toivon, että uusi vapaa Venäjä antaisi Suomellekin vapauden. Toivo Kuulan johtamalla Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterilla oli tuulta purjeissa. Kaupunki myönsi reilun avustuksen, soittajat voitiin kiinnittää hyvissä ajoin ja orkesterikouluun ilmoittautui ennätysmäärä oppilaita. Tammikuussa 1918 kaikki muuttui, kun Suomi ajautui veriseen sisällissotaan.

  • Ystävykset kielinero Andrej Rudnev ja säveltäjä Ernest Pingoud pakenevat kaupunkiin

    Osa 4 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 4: Bolshevikkivallankumouksen jälkeen lokakuussa 1917 kymmenet tuhannet venäläiset lähtivät pakoon Neuvosto-Venäjältä. Monen pakoreitti kulki pitkin Karjalankannasta Viipurin kautta. Jotkut emigranteista kuten kielitieteilijä ja pianisti Andrej Rudnev ja ystävänsä säveltäjä Ernest Pingoud jäivät Viipuriin asumaan.

  • Kanttori Tillin lapset saavat venäläiset soitonopettajat

    Osa 5 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 5: Viipurin tuomiokirkon kanttorin Oskari Tillin ja puolisonsa Ellin lapset Tellervo, Kalevi ja Olavi saivat tottua siihen, että kotona laulettiin ja soitettiin koko ajan. Kaikki lapset laitettiin Boris Sirobin syksyllä 1918 perustamaan uuteen Viipurin Musiikkikouluun, missä he saivat venäläiset soitonopettajat. Kun Tellervo pääsi nuorelle herrasmiehelle, pianotaiteilija Sergei Kulangolle, pojat joutuivat ankaralle viulupedagogi Tatjana von Rippakselle.

  • Kansakoulunopettaja Aino Siukosen lauluääni soi kuin kukkopilli

    Osa 6 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 6: Kansakoulunopettaja Aino Siukonen kävi keväällä 1920 Viipurin uudessa Musiikkikoulussa laulu- ja pianotunneilla sekä musiikin teoriassa. Kirjeissään kotiväelle Aino ihmetteli, miten hänen lauluäänensä soi joskus kuin kukkopilli ja toisinaan taas kuin vanhoilla kirkkomummoilla.

  • Vakava säveltäjä Toivo Saarenpää tappelee viihdettä vastaan

    Osa 7 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 7: Syksyllä 1920 säveltäjä Toivo Saarenpää toteutti Viipurissa suuren unelmansa, hän tuli ja perusti kaupunkiin jälleen sinfoniaorkesterin. Saarenpään oli viipurilaisten vanha tuttu vuosilta 1911–1916, Musiikin Ystäväin orkesterikoulun teoriaopettaja ja sanomalehti Karjalan musiikkiarvostelija. Arvostelijana vakavamielinen Saarenpää oli periaatteen mies, joka ei voinut sietää huonoa ja halpa-arvoista musiikkia.

  • Toivo Saarenpään Konsertti-Orkesterin tuskien taival

    Osa 8 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 8: Toukokuuhun 1921 mennessä Toivo Saarenpää oli pitänyt kannattajilleen antamansa lupauksen. Suomalainen Konsertti-Orkesteri soittanut kaikki kymmenen konserttia, joihin orkesterin kannattajajäsenet olivat ostaneet kausikortin. Saarenpää oli saanut kiusanteosta tarpeekseen. Hän lopetti, vaikka kilpailijat lähettivät terveisiä, etteivät enää vastustaisi hänen orkesteriaan. Ketkä tekivät kiusaa Toivo Saarenpäälle?

  • Kaupunki huumaantuu Sibeliuksen vierailusta

    Osa 9 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 9: Säveltäjä Toivo Kuulan kuoleman jälkeen Viipurissa oli jouduttu elämään ilman orkesteria jo viisi vuotta. Joitakin kokeiluja oli tehty, ja Boris Sirobkin tarttui asiaan perustamalla Viipurin Musiikkiopistoon orkesterin. Tätä saapui huhtikuun lopussa 1923 johtamaan itse säveltäjämestari Jean Sibelius. Kyseessä oli suuri kunnia Musiikkiopistolle ja koko Viipuri oli vierailusta tohkeissaan.

  • Mihin kanttori Oskari Tilli tarvitsee pullon Subrovkaa?

    Osa 10 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 10: Sotien välisessä Viipurissa miltei joka kodissa harrastettiin musiikkia. Monet kävivät kanttori Tillin kotona pianotunneilla ja perheen nuorimmainen Kalevi halusi, että isä opettaisi häntäkin. Oppitunnista tuli lopulta suurempi kommellusten ketju, kuin aluksi olisi voinut kuvitella. Musiikkiopistossakin sattui monia kommelluksia ja laulunopettajaksi kiinnitetty Dagmar Hagelberg-Raekallio teki huomioita johtaja Sirobin toimintatavoista.

  • Johtaja Boris Sirob kutsuu lehtimies Lepon lounaalle

    Osa 12 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 12: Talvella 1928 Karjala-lehden uusi nuori toimittaja Jaakko Leppo esiteltiin Viipurin keskeisimmälle muusikolle, Musiikkiopiston johtajalle Boris Sirobille. Pian tapaamisen jälkeen Sirob kutsui Lepon kotiinsa lounaalle – ja lehtimies sai oppia, ettei ilmaisia lounaita ole.

  • "Pitää lähteä Viipuriin kuullakseen uutta musiikkia"

    Osa 13 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 13: Viipurissa asui 1920-luvun puolivälissä pieni kourallinen suomalaisia eturivin modernisteja. Kun Boris Sirobin jousikvartetin konsertissa helmikuussa 1927 esitettiin vain Väinö Raition ja Sulho Rannan musiikkia, saatiin konsertti suuren suosion vuoksi uusia. Helsingissä asunut säveltäjä Uuno Klami joutui toteamaan, että "kuullakseen uutta musiikkia, on matkustettava Viipuriin".

  • Vanhan musiikkiruhtinaan kuolema

    Osa 14 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 14: Emil Sivori oli todellinen musiikkiruhtinas 1900-luvun alun Viipurissa. Tämä tulisieluinen herättäjä ja taistelujen mies, joka oli johtanut perustamaansa Viipurin Kirkkomusiikkiopistoa vuodesta 1893, sai kaksikymmentäviisi vuotta myöhemmin haastajan nuoresta viulistista Boris Sirobista.

  • Musiikin Ystäväin Orkesteri nousee kymmenen vuoden jälkeen siivilleen

    Osa 15 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 15: Loppiaisena 1929 Viipurin musiikkiväen harras toive toteutui, kun Musiikin Ystäväin Orkesteri konsertoi jälleen kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen. Alkoi säännöllinen konserttitoiminta, joka kesti aina marraskuuhun 1939. Kapellimestariksi ei valittu kuitenkaan viipurilaista Boris Sirobia vaan Eino Raitio Helsingistä.

  • Ihanat Terijoen kesät!

    Osa 16 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 16: Maallemuutto oli 1920- ja 30-luvuilla suuri operaatio, sillä tavaraa pakattiin mukaan kolmeksi kuukaudeksi. Viipurista muutettiin ennen kaikkea Terijoelle. Pianisti Cyril Szalkiewicz saattoi viipyä kanttorin Oskari Tillin huvilalla viikkoja. Huvilan tšehovilainen ilmapiiri houkutteli myös muita muusikoita ja viipurilaisia säveltäjiä. Kesällä 1929 huvilalla piipahti yllättäen myös johtaja Boris Sirob.

  • Soittajaromanssi äityy vakavaksi

    Osa 17 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 17: Toivo Kuulan kuoleman jälkeen Viipurissa työttömiksi jääneet orkesterimuusikot työllistyivät muun muassa elokuvateattereissa. Agricolan kirkon kanttorin Oskari Tillin nuorimmainen Kalevi Tilli sai 1930-luvun vaihteessa todellisen elokuvakylvyn sisarensa, pianonsoittoa Viipurin Musiikkiopistossa opiskelleen Tellervo Tillin romanssin vuoksi.

  • Oudot voimat sabotoivat sekakuoro Päivän Laulun laskiaisjuhlaa

    Osa 18 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 18: Viipurissa oli kymmenittäin kuoroja, mutta 1930 mukaan mahtui vielä uusi sekakuoro Päivän Laulu. Samaan aikaan politiikassa kuohui, kun muun muassa radikaalit oikeistolaiset harrastivat väkivaltaisia muilutuksia. Isänmaallinen kansanrintama IKL menestyi parhaiten rajakunnissa ja julkaisi Viipurissa Karjalan Suunta -nimistä lehteä.

  • Willy Sirobin traaginen kuolema

    Osa 19 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 19: Boris ja Greta Sirobia kohtasi veret seisauttava tragedia keväällä 1931 kun heidän poikansa, vasta 17-vuotias lyseolainen Willy Sirob kuoli onnettomuudessa Viipurin satamassa.

  • Viulutaiteilija Bronislaw Huberman kutsuu Musiikkiopiston kamariorkesterin Eurooppaan

    Osa 20 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 20: Keväällä 1932 maailmankuulu viulutaiteilija Bronislaw Hubermanin kutsui Viipurin Musiikkiopiston kamariorkesterin kanssaan Euroopan kiertueelle. Orkesteri konsertoi Boris Sirobin johdolla Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa, minkä jälkeen Musiikkiopistosta tuli koko kaupungin ylpeys ja tulisieluisesta johtajasta viipurilaisten suuri suosikki.

  • Eliitti peukuttaa Mannerheimin johdolla Viipurille

    Osa 21 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 21: Helsingissä järjestettiin helmikuussa 1934 Viipurin Taideviikko. Kaupunginteatterin vierailunäytäntöä ja Taiteilijaseuran näyttelyä lukuunottamatta Taideviikko oli ennen kaikkea Viipurin korkeatasoisen musiikkielämän esittely. Musiikkiopiston johtaja, kapellimestari Boris Sirob tuuletti: "Parikymmentä vuotta sitten Viipurin 24-miehisessä orkesterissa oli vain yksi kotimainen soittaja. Nyt meillä on 48 soittajaa, joista vain yksi on muukalainen."

  • Viulun ihmelapsi Heimo Haitto tuodaan kaupunkiin

    Osa 22 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 22: Talvella 1935 veturinkuljettaja Aaro Haitto toi 9-vuotiaan poikansa Heimon Viipuriin koesoittoon kuuluisan viulupedagogin Boris Sirpon luokse. Miehet tekivät sopimuksen, jonka mukaan Heimo Haitto jäi Sirpon kasvattipojaksi. Sopimukseen kuului, ettei poika saanut tavata vanhempiaan eikä sisaruksiaan ennen kuin on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.

  • Pikku pelimanni Heimo Haiton kansainvälinen tähti syttyy

    Osa 24 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 24: Keväällä 1939 viipurilainen viulun ihmepoika, 13-vuotias Heimo Haitto murtautui kansainväliseen kuuluisuuteen. Ensikonserttia Helsingissä helmikuussa seurasi voitto Lontoon kansainvälisessä viulukilpailussa huhtikuussa. Kesällä Heimo esitti itseään Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa Pikku pelimanni.

  • Taivas kaupungin yllä repeää 30. marraskuuta 1939

    Osa 25 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 25: Syksyllä 1939 sodan uhka leijui ilmassa. Tummat varjot hiipivät pimeillä kujilla, mutta Viipurin Musiikkiopisto aloitti toimintansa entiseen tapaan. Myös Viipurin Musiikin Ystäväin Orkesterin soitantokausi oli suunniteltu ja konserttikausi saattoi alkaa. Marraskuun viimeisenä päivänä kaikki kuitenkin repesi.

  • Jäähyväiset Viipurille

    Osa 26 sarjasta Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939.

    Osa 26: Ennen kuin vihollisen pommitukset ajoivat viimeiset siviilit pois Viipurista, kaupunkiin jääneiden oli aika tehdä sankaritekoja. Pakoon lähteneet Musiikkiopiston johtaja Boris Sirpo ja 14-vuotias Heimo Haitto jatkoivat matkaa edelleen Yhdysvaltoihin. Seurasivatko arvokkaat Repinin maalaukset mukana? Oliko juutalaisuus Sirpon suuri salaisuus?