Tina Cavén
Yle
Kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa. Se voi olla puhetta, laulua, loruilua, lukemista ja keskustelua, eli lapsen kanssa vietettyä laatuaikaa. Sitä voi vanhempien lisäksi antaa isovanhempi, kummi tai aikuisystävä.
1. Lukeminen auttaa lasta menestymään
Jokainen vanhempi haluaa taata lapselleen parhaat mahdolliset lähtökohdat. Tuleva menestys rakentuu hyvästä kielitaidosta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi ymmärtää itseään koskevia asiakirjoja ja pystyy tuomaan esiin oman näkemyksensä. Parhaimmillaan siinä on kyse oman potentiaalin esille pääsystä.
Lapselle lukemisella on merkittävä vaikutus tulevaan koulumenestykseen. Sanavarasto, vuorovaikutustaidot ja keskittymiskyky kehittyvät lukuhetkien seurauksena. Myös omanarvontunto kasvaa, kun lapsi saa nauttia vanhempansa jakamattomasta huomiosta.
2. Lukeminen lisää empatiaa ja suvaitsevaisuutta
Lapsen kieli ja puhe kehittyvät, kun lapsen kanssaan vietetään aikaa, hänen kanssaan jutellaan, häntä kuunnellaan ja hänelle vastataan. Lapselle lukeminen tukee puheen- ja kielenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta.
Tarinoiden kautta ihminen samaistuu erilaisten ihmisten kohtaloihin ja kyky tuntea myötätuntoa vahvistuu. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyy.
3. Lukeminen opettaa historiaa ja kulttuuria
Kirjojen kautta lapsi oppii erilaisista elämäntavoista ja kohtaloista. Uutiset ja elämäntapahtumat saavat mittakaavan ja perspektiivin. Yhteisten lukuhetkien aikana voidaan puhua arvoista ja käsitellä turvallisesti vaikeitakin asioita. Myös aikuinen oppii lapsestaan näiden hetkien aikana.
4. Suhde lapseen syvenee yhteisissä lukuhetkissä
Aikuisten antama esimerkki on tärkeä. Kiinnostus lukemiseen kasvaa, kun lapsi näkee aikuisten lukevan myös itsekseen. Lukemaan oppineen lapsen lukuintoa pitää yllä vanhempien kiinnostus lapsen lukemiin kirjoihin. Keskustelu ja lukukokemusten jakaminen kehittää ilmaisukykyä, avaa ajattelua ja antaa tilaa oivalluksille.
Lapsen kirjalistan sisältöä voi kevyesti ohjailla, mutta kannattaa kuunnella herkin korvin, mikä lasta kiinnostaa. Eikä saa vähätellä heidän mieltymyksiään! Lukemisen kautta lapsi toteuttaa omia tarpeitaan ja liittyy ikätoveriensa lukupiireihin.
5. Lukeminen karistaa arkihuolet myös aikuiselta
Lapselle lukemista ei kannata nähdä tylsänä velvollisuutena. Läheisyys ja lapsen huomio tekee aikuisellekin hyvää. Lukutuokio voi olla suorastaan meditatiivinen. Se on hetki, jolloin ajatukset ovat poissa omista arkisista huolista. Jollekin se voi olla tarpeellinen tauko tv:n äärestä tai sosiaalisesta mediasta. Ääneen lukeminen on hyvä tekosyy laistaa ikävistä kotitöistä. Jos valitsee kirjan viisaasti, siitä saa itselleenkin viihdykettä.
Aristoteleen kantapää kysyy, mitä lapselle kannattaa lukea iltaisin. Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola tietää, pitääkö mahdollisten painajaisten ja traumojen vuoksi välttää ikäviä ja julmia asioita, joita monissa perinteisissä saduissa tapahtuu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
