Timo Kirves teki varsinaisen työuransa muoti- reportaasi- ja lehtikuvaajana. Nykyään hän tituleeraa itseään vaatimattomasti katukuvauksen harrastajaksi. Näytelmäkohtauksia muistuttavia katukuvia hän on ottanut neljällä Havannan reissullaan.

Kuusi kuvaa valokuvaaja Timo Kirveksen elämästä

Katukuvaajana Kirves odottaa ja tarkkailee kuvaustilanteita. Kuvan hän ottaa vasta silloin, kun ihmiset ovat sopivissa paikoissa.

– Istuin baarissa odottamassa kuvauksen oikeaa hetkeä. Siinä yksi vetää paukkua, toinen hieroo kauppoja, kolmas kulkee kaukana ohitse ja yksi keskittyy elämisen ihanuuteen, kuvailee Kirves.

Kirves tykkää Havannan väreistä, interiööreistä ja luonnonvalon suunnasta ja kulmasta.

– Varsinkin Havannan kaduilla kulkeminen on minulle kuin jatkuvan näytelmän katsomista, josta poimin toimivan kohtauksen kuvaksi. Vallitsevassa valossa kuvaaminen on ihan parasta, hehkuttaa Kirves.

Valokuvaus vai musiikki?

Timo Kirves valitsi 1960-luvulla ammatikseen valokuvauksen, vaikka musikaalisesti lahjakkaan nuoren miehen soittoharrastus oli niin vahva, että hänestä olisi voinut tulla muusikko.

Jean Sibeliuksen jälkeläisenä Timo Kirves hankki ensimmäiset kameransa soittamalla klarinettia kapakassa.

– Nuoruudessani jazz oli kova juttu ainakin kaupungeissa. Me soitettiin koulubändissä, jota veti Heikki Sarmanto. Samaan aikaan olin kameraseurassa ja menestyin kuvillani aika hyvin kilpailuissa, muistelee Kirves.

Pian hän tajusi, että hänen täytyy valita kahden rakkaan lajin väliltä.

– Valitsin valokuvauksen, joka oli uudempi asia. Se mahdollisti myös kurkistamisen sellaisiin paikkoihin, joihin muutoin ei päässyt.

Valokuvauksen vahvat ja hyvät opettajat

Timon mummi järjesti lapsenlapselleen paikan alansa huipulla toimivan valokuvaaja Claire Ahon oppilaaksi. Näin Timo saattoi harjoitella kuvantekoa.

– Onnenpotkuni oli se, että ensimmäinen kuvani julkaistiin Elokuva-Aitta-lehdessä. Lehden päätoimittaja Kirsti Jaantila antoi minulle palikat siihen, mitä lehtityö on.

Ihan ensimmäisen kameransa Timo Kirves sai enoltaan vuonna 1950, kun hän pääsi 10-vuotiaana oppikouluun. Kamera oli Kodak Brownien laatikkokamera.

– Enoni oli amatöörikuvaaja, ja ihailin hänen kuviaan.

Timon valokuvat kehitettiin töölöläiskodin alakerrassa olevassa kemikaalikaupassa.

Vuonna 1963 Timo Kirves aloitti juuri perustetussa Anna-lehdessä. Tuolloin toimituspäällikkönä toimi Juha Tanttu, joka oli mestarillinen neuvoja.

– Myöhemmin esimieheksi tuli Kirsti Lyytikäinen, joka oli myös loistava opastaja.

Timo Kirves toimi uransa aikana muotikuvaajana, reportaasikuvaajana sekä lehtikuvaajana tehden töitä mm. Me naisille, Avulle, Annalle, Kotiliedelle, Helsingin Sanomille sekä Suomen Kuvalehdelle.

Esikuvana valokuvaaja Bruce Davidsonin tyyli

Nuoreen Timoon teki niin suuren vaikutuksen amerikkalaisen valokuvaaja Bruce Davidsonin mustavalkoinen valokuva vuodelta 1959, että hän itsekin halusi valokuvaajaksi.

– Kuvan viehätystä on vaikea selittää, mutta kuvassa on sellaisia elementtejä, joita yritän edelleen opetella, sanoo Timo Kirves vaatimattomasti.

Davidsonin valokuva on otettu New Yorkin Coney Islandilla.

Kuvan taustalla on paljon liikettä ja hahmoja. Kuvan etualalla nuori nainen peilaa itseään tupakka-automaatin peilin edessä ja nuori mies esittelee hauistaan.

Davidson on kiinnittänyt huomiota tilanteen havainnointiin ja siihen, että kuvan taka-ala on toiminnallinen.

– Yleensä sanotaan, että kuvan taustan tulisi olla ehjä, mutta itse haluan, että taustalla tapahtuu kuten Bruce Davidsonin kuvissa. Se vahvistaa tunnelmaa.

Käänteentekevät potkut

Tehtyään muotikuvausta lukuisille lehdille ja vaateyrityksille Timo Kirves palkattiin 1970-luvulla mainostoimistoon juuri hienojen kuviensa ansiosta.

Siellä hän ei pitänyt art directorin määräämistä kuvatilauksista ja spekseistä, vaan kieltäytyi ottamasta käskettyjä kuvia.

– Minusta tuli yhteistyökyvytön ja sain potkut mainostoimistosta, mikä oli hyvä juttu minulle!

Kirves sai uuden pestin vuonna 1979 Suomen Kuvalehdestä. Ensin kuitenkin päätoimittaja antoi hänelle koetehtäväksi lähteä Inariin kuvaamaan legendaarisen kullankaivaja Pellervo Kankaisen hautajaiset.

–Tällä kuvalla sain freelance-sopimuksen ja työpaikan, iloitsee Timo Kirves.

Valokuvaaja kunnioittaa ihmisiä

Timo Kirveksen ottamat henkilökuvat eivät ole poseerauskuvia, vaan ne ovat sellaisia, joissa hän on seurannut kuvauksen kohdetta jonkin aikaa.

– Puutun mahdollisimman vähän kuvauskohteeseeni, en ohjaa mallia. Henkilökuvissani on jotakin siitä rekvisiitasta, joka on jo olemassa mallin ympärillä.

Tyypillistä Timon monille kuville on kuvaajan näkymättömyys ja aito tunnelma. Silti kuvissa on sommittelu, värit ja sävyt kohdillaan.

Timo Kirves sanoo olleensa leimallisesti mustavalkoisten kuvien kuvaaja 1960-luvulta aina 1980-luvulle asti.

– Värifilmit eivät oikein sopineet siihen hektiseen työhön, jota teimme 1960- ja 1970 -luvuilla. Valot vaihtelivat koko ajan ja valolähteiden kontrollikin oli vaikeaa.

Valokuvahistorian suurin tekninen murros oli digikuvan tulo. Timo Kirves oli ensimmäisiä freelancereita, jotka opettelivat uuden tekniikan. Hän on myös kouluttanut monia kuvankäsittelyssä.

Sibelius oli ystävällinen pappa

Aino ja Jean Sibeliuksen vanhin tyttärentyttärenpoika Timo Kirves muistaa Ainolasta varsinkin hyvän sikarin tuoksun, mutta myös keskustelu- ja kävelyhetket Ainon eli vanhamummin kanssa.

Kirjoittamaton sääntö oli se, että Sibeliuksen pianoon ei saanut koskea.

– Kuuluisa henkilökuvaaja Yousuf Karsh kuvasi Jean Sibeliuksen veljeni kanssa, muistelee Timo.

– Kun rupesin soittamaan jazzia, osa vanhoillisemmasta suvusta ei pitänyt siitä musiikista, mutta nurina loppui siihen, kun pappa Sibelius kommentoi asiaa näin: ”Ei ole mitään väliä, mitä lajia soittaa, kunhan sen tekee tosissaan.”

Ainolan hengettärinä toimivat keittäjä Helmi ”Hellu” Vainikainen sekä sisäkkö-hovimestarina Aino Kari.

– Kalastimme katiskoilla suutareita, joita kiikutimme Ainolan hyville hengettärille. Palkinnoksi saimme herkkuja tai vielä parempaa – papan tyhjiä sikarilaatikoita, joita meille luovutettiin ankarasti säännöstellen, muistelee Kirves.

– Tulevaisuudessa haluan opetella lisää valokuvausta, sanoo juuri 80 vuotta täyttänyt Timo Kirves vaatimattomasti.

Tammikuussa 2020 ilmestynyt kirja Arjen valo on läpileikkaus monipuolisena valokuvaajana toimivan Timo Kirveksen töistä.