Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Algoritmi, tekoäly ja ne muut

Piirikytkentälevy
Piirikytkentälevy Piirikytkentä

Koneoppiminen. Neuroverkko. Konenäkö. Hahmontunnistus. Puheentunnistus. Syväoppiminen. Algoritmi. Tekoäly.

Näihin sanoihin törmää tavan takaa kun nykyään liikkuu netissä tai silmäilee sanomalehtiä. Algoritmi. Tekoäly. Ja ne muut.

"Tekoäly viittaa yksinkertaisimmillaan sellaisiin tietokoneen toimintoihin, joihin normaalisti tarvitaan ihmisälyä", sanovat Timo Siukonen ja Pekka Neittaanmäki kirjassa Mitä tulisi tietää tekoälystä. "Hyviä esimerkkejä ovat kuvan- ja puheentunnistus tai kyky pelata shakkia", he jatkavat ja sanovat tekoälyn ilmentyvän myös prosesseissa, joissa ihmistä ei kannata tai voi käyttää, kuten robotiikassa tai automatisoiduissa prosesseissa.

"Tekoälyn avulla osataan jo tehdä monenlaisia tehtäviä", he sanovat, ja muistuttavat, että osa on vasta kehitysasteella. Tekoäly ei ole vielä valmis.

Puhutaan sekä heikosta että vahvasta tekoälystä. Heikkoon tekoälyyn me törmäämme jatkuvasti kun käytämme esimerkiksi netin hakukoneita tai ajamme parkkihalliin, jossa on rekisterintunnistusjärjestelmä. Myös esimerkiksi sähköpostin roskapostisuodatin käyttää heikkoa tekoälyä, tai vaikkapa lattialla pörräävä robotti-imuri tai älypuhelin, jolle annetaan äänikomentoja.

Tällä hetkellä heikkoa tekoälyä sovelletaan kaikkein ahkerimmin juuri puheen, kasvojen ja hahmojen tunnistukseen. Vahvan tekoälyn kanssa me ainakin toistaiseksi pääsemme harvemmin tekemisiin. Vahva tekoäly on jotakin, joka toimii täysin itsenäisesti, täysin irrallaan ihmisälystä. Sitä ei vielä ole, mutta sitä kehitellään jatkuvasti.

Timo Siukonen kirjoittaa kirjassa Mitä tulisi tietää tekoälystä, että vahvan tekoälyn tutkijoiden tavoitteena on ohjelmoida tietokoneeseen "jotain ihmisviisauden kaltaista tietoisuutta olemassaolosta, niin että koneet ja laitteistot oppisivat ensin matkimaan ihmisen aivotoimintaa ja sitten ylittämään sen älylliset ja toiminnalliset kyvyt". Hän puhuu järjestelmien yhteisestä sähköisestä tietoisuudesta.

Vahvaa tekoälyä ei siis vielä ole. Kun yhdysvaltalaisilta tekoälyn tutkijoilta kysyttiin, milloin vahva tekoäly voisi heidän mielestään olla todellisuutta, lähes puolet eli 42 prosenttia vastaajista arvioi vahvan tekoälyn olevan olemassa vuoteen 2030 mennessä. Ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei vahva tekoäly ole totta milloinkaan. Eli meillä on hyvä syy uskoa, että vahva tekoäly on tulossa ja valmistuu joskus.

Mutta siihen asti meillä on vain kysymyksiä ja arveluita. Voiko kone olla milloinkaan tietoinen omasta tilastaan? Voiko se tuntea niin kutsutun reaalimaailman, joka meitä ympäröi? Voiko kone määrittää itse omat pyrkimyksensä ja tavoitteensa? Voiko kone tahtoa jotakin?

Kirjassa Mitä tulisi tietää tekoälystä Timo Siukonen esittää erään perimmäisistä kysymyksistä: voivatko henki ja materia yhtyä? Jos vastaamme jostakin tekoälyn ulkopuolelta, sen tavoittamattomista, voidaan sanoa, että voivat hyvin yhtyä. Tässä eräs vastaus: Ville Herrala ja kontrabasso.

Kuuntelemme Moskovaa alkaa kännyäänitteellä Tolstoi-junan kolkkeesta viime kesältä, siitä kohti ambienttia ja hienoista improvisaatiota. Näin kirjoittaa yhtye nimeltä Sompasaari, joka esiintyi helmikuussa keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Meillä on myös agenda, yhtye sanoo. Vähemmän on enemmän. Epäonnistumme siinä usein, koska se on niin vaikeaa, sanoo Sompasaari, ja toteaa että matka jatkuu.

"Olen harrastanut vuosikymmeniä enimmäkseen akustisen kitaran soittamista", kirjoittaa Mauri Konttinen Ristijärveltä Kainuusta, ja jatkaa että "sitä mukaa kun tekniikan kehittyminen on helpottanut kitaran ja syntikan yhtaikaista käsittelyä, on innostukseni kasvanut kokeilevan elektronisen musiikin tekemiseen."

"Vähän vahingossa innostuin Garagebandista ja olen pikkuhiljaa tajunnut, että taskussani on mitä mainioin instrumentti sekä stressilelu". Näin kirjoittaa Jouni Viljakainen suhteestaan älypuhelimeensa, josta on siis tullut musiikin tekemisen väline. Teos nimeltä Lasten huone syntyi nimensä mukaisesti lastenhuoneen äänistä. "Kappale on melko suora presentaatio kotimme äänimaisemasta", kirjoittaa Jouni kertoo lasten mikrofoni/kaiutincombosta, jonka eräs ominaisuus on enkelikuoromainen harmoniaefekti.

New Sincerity on Eero Pulkkisen alias W:n sekä Viktor Kaliman yhteinen projekti. Albumi on nimeltään Fiberglass Pools ja musiikki on outo yhdistelmä monia sähköisiä asioita.

Map and the Territory on Eero Pulkkisen ja Sunny Sepän alias Sansibarin yhteisprojekti. Tässä musiikkia julkaisulta World:Model:

Sitten Eero Pulkkinen melkein soolona, nyt nimellä Breakup, muutaman kollegan avustamana. Ja tähän Breakup-nimeen liittyy hauska ja toimiva ajatus siitä, että tämän taiteilijanimen taakse voi tulla muitakin tekijöitä. Breakupin on tarkoitus olla avoin yhteistyökenttä erilaisille musiikintekijöille ja projekteille. Ja ikään kuin lähtölaukauksena tai kipinänä ajatukselle on albumi nimeltä Tole.

"Albumi Theory of on saanut temaattisen inspiraationsa kiistellystä multiversumihypoteesista", kirjoittaa Jori Larres. Ja aihe on kiinnostava: rinnakkaiset maailmankaikkeudet tai rinnakkaistodellisuudet ovat jo pitkään pohdituttaneet kosmologeja ympäri maailman. "Teema ruokkii mielenkiintoisia ajatuksia, visualisointeja sekä musiikillisia ideoita", kirjoittaa Jori Larres. Singlejulkaisu albumilta on Multi.

Miltä kuulostaa jousella soitettu sikarilaatikkokitara-ambient yhdistettynä modulaarisyntesoijan kanssa? Musiikin tekijä @discophone_ kertoo inspiraation musiikkiin syntyneen Scavenger Hunt -kuvahaasteen seurauksena. Ja tiedoksi kaikille meille, jotka emme asiaa tunne, että Scavenger Hunt on verkossa käynnissä oleva erikoinen valokuvahaastekisa tai -peli.

Liettualainen Julius Aglinskas levytti albuminsa Daydreamer brittiläisen Apartment House -orkesterin kanssa. Kyseessä on pitkä teos, joka jakaantuu kahteentoista osaan. Tämä on musiikkia, jota ei oikeastaan tarvitse selittää tai kommentoida tämän enempää. Kiistattoman kaunista, herkkää, hallittua ja hillittyä.

AVARUUSROMUA 22.3.2020 - OHJELMAN MUSIIKKI:
JULIUS AGLINSKAS - APARTMENT HOUSE: Daydreamer Part I - osa - (Daydreamer)
VILLE HERRALA: PU:3 (PU:)
SOMPASAARI: Kuuntelemme Moskovaa (Liveäänitys, Oodi, Helsinki)
OKEI: Kiinni (Periferia)
MAURI KONTTINEN: Wandering (nettijulkaisu)
JOUNI VILJAKAINEN: Lasten huone (nettijulkaisu)
NEW SINCERITY: Honey (Fiberglass Pools)
MAP AND THE TERRITORY: SOS (World:Model)
BREAKUP: Haze (Tole)
JORI LARRES: Multi (Theory of)
@discophone_: Dystopian Ruins (nettijulkaisu)
JULIUS AGLINSKAS - APARTMENT HOUSE: Daydreamer Part VI (Daydreamer)
JULIUS AGLINSKAS - APARTMENT HOUSE: Daydreamer Part XII (Daydreamer)

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri