Jussi Nygren
Yle
Eurooppalaisten tuomat sairaudet aiheuttivat miljoonien kuoleman Amerikassa 1500-luvulla. Miksi eurooppalaiset valloittajat eivät saaneet alkuperäisasukkailta tauteja?
Kolumbuksen retkikunnan rantautuminen Karibian saarille vuonna 1492 tiesi Amerikan mantereen alkuperäiskansoille tuhoisien kulkutautien aikaa ja lopulta kokonaisten sivilisaatioiden romahdusta.
Meren takaa saapuvat laivat toivat mukanaan ainakin isorokon, influenssan, tuhkarokon, hinkuyskän, vesirokon, paiseruton, pilkkukuumeen, lavantaudin ja malarian. Epidemia toisensa jälkeen toi pyyhkäisi Uuden mantereen yli. Alkuperäiskansat olivat puolustuskyvyttömiä. Taudit tappoivat seuraavien 150 vuoden aikana arviolta 80 - 90 prosenttia Amerikan alkuperäisväestöstä.
Eurooppalaisille taudit eivät olleet yhtä vaarallisia. Niitä oli kotipuolessa sairastettu jo tuhansia vuosia. Ne olivat hengenvaarallisia enää lähinnä lapsille.
Mutta miksi Amerikan sairaudet eivät vastavuoroisesti tarttuneet eurooppalaisiin?
Lääketieteen historian dosentin Heikki Vuorisen mukaan Amerikassa vaarallisia tauteja oli vähemmän, koska kulttuurien synty ei siellä nojannut niin vahvasti eläinten kesytykseen.
- Prosessi joka johti korkeakulttuurien syntyyn Amerikassa oli hyvin erilainen kuin Euraasiassa. Siellä oli paljon vähemmän kotieläimiä, kertoo Vuorinen
Useimmat taudit ovat alunperin hypänneet ihmiseen toisesta eläinlajista, usein juuri kotieläimistä. Mitä läheisempää kontakti on, sen helpompi viruksen tai bakteerin on siirtyä uuteen isäntään.
Kolumbuksen esiäidit ja -isät Euraasiassa ja Afrikassa olivat eläneet rinnakkain kotieläinten kanssa jo 10 000 vuotta. Eläinperäiset taudit eli zoonoosit olivat tulleet tutuksi eurooppalaiselle immuunijärjestelmälle.
Etelä-Amerikan korkeakulttuureissa käytettiin verrattain vähän kotieläimiä. Ennen eurooppalaisten saapumista Amerikassa oli kesytetty vain alpakka, laama, myskisorsa ja marsu. Kotieläinperäisiin tauteihin ei oltu totuttu.
Amerikassa korkeakulttuurien synty ei nojannut niin vahvasti eläinten kesytykseen.
Etelä-Amerikka ei kuitenkaan ollut tauditon paratiisi ennen kotieläinten saastuttamien eurooppalaisten saapumista.
Hautalöydöistä paleopatologit ovat kyenneet selvittämään tautien esiintymistä ennen eurooppalaisten saapumista. Taudit jättävät tunnistettavia jälkiä luihin ja ihmisjäänteistä voidaan eristää bakteerien dna:ta satojen vuosien takaa.
Hautalöydöistä on selvinnyt, että Amerikassa on ennen eurooppalaisten saapumista kärsitty ainakin tuberkuloosista ja kuppaa aiheuttavasta Treponema pallidum-bakteerista.
Nämä taudit saattoivat tulla mukana, kun Homo sapiens ensimmäistä kertaa asutti Amerikkaa kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Mutta taudit ovat myös saattaneet hypätä ihmisiin saaliseläimistä.
Esimerkiksi tuberkuloosia aiheuttavan Mycobacterium tuberculosis -bakteerin arvellaan Etelä-Amerikassa hypänneen ihmisiin hylkeistä. Perun rannikolta löytyneistä 6000 vuotta vanhoista hylkeenpyytäjien luista tutkijat eristivät tuberkuloosin muotoa, joka on yleinen hylkeillä. 1600-luvun jälkeen globaali tuberkuloosin muoto on kuitenkin syrjäyttänyt etelä-amerikkalaisen tuberkuloosin.
Toivatko löytöretkeilijät kupan Eurooppaan?
Uuden maailman taudeista harvat levisivät maailmanlaajuisiksi. Yhden teorian mukaan on kuitenkin mahdollista, että löytöretkeilijät toivat kuppaa aiheuttavan Treponema pallidum-bakteerin mukanaan Eurooppaan.
Löytöretkeilijät saattoivat saada taudin sukupuoliyhteydessä paikallisten kanssa Karibian saarilla, mutta varmuutta asiasta ei ole.
- Tietäen pitkän aikaa merellä olleet miehistön ja aikakauden seksuaalikäyttäytymisen, niin halujaan Kolumbuksen miehistö taatusti tyydytti, joko väkisin tai muuten, Vuorinen arvelee
Palattuaan ensimmäiseltä Karibian matkalta Espanjaan osa Kolumbuksen miehistöstä liittyi Ranskan armeijaan, joka päätyi 1495 piirittämään Napolia. Tuon piirityksen aikana puhkesi Euroopan ensimmäinen kuppaepidemia. Tauti levisi ensin paikallisväestöön Pohjois-Italiassa ja muutamassa vuodessa sitä podettiin kaikkialla Euroopassa.
Nykyisin antibiooteilla hoidettava kuppa on kesy tauti verrattuna 1500-luvun kuppaan. Se aiheutti kivuliaita haavaumia sukupuolielimissä, dementiaa ja lopulta kuoleman.
- Se oli raju tauti silloin. Paljon rajumpi kuin nykyinen kuppa. Sekin puhuu sen puolesta, että se oli uusi tauti Euroopassa, Vuorinen pohtii
Toinen teoria on, että kuppa on ollut yleinen Euraasiassa jo tuhansia vuosia, mutta sitä on diagnosoitu väärin. Treponema pallidum voi aiheuttaa iho-oireita, jotka on saatettu keskiajalla sekoittaa esimerkiksi lepraan eli spitaaliin. Euroopasta ei ole kuitenkaan löydetty ainoatakaan ruumista ajalta ennen 1500-lukua, joissa olisi Treponeman aiheuttamia muutoksia.
On siis todennäköisintä, että kuppa tuli nimenomaan löytöretkeilijöiden mukana Karibian saarilta.
Kysy hyvä kysymys!
Mihin kysymykseen haluaisit kuulla vastauksen tutkijalta? Lähetä kysymyksesi meille, niin selvitämme vastauksen.
