Hyppää pääsisältöön

Komeetta lähestyy Maata – ja se saattaa olla kaunein komeetta pitkään aikaan

Komeetta C/2019 Y4 kuvattuna 1. maaliskuuta 2020.
Komeetta C/2019 Y4 kuvattuna 1. maaliskuuta 2020. Komeetta C/2019 Y4 kuvattuna 1. maaliskuuta 2020. Kuva: Hisayoshi Kato komeetat

Ammoisina aikoina uskottiin, että musta surma on komeetan tuomaa. Mutta nyt tulossa oleva pyrstötähti tuo ruton sijaan toivottavasti iloa koronakriisin keskelle.

Planeettainvälisessä avaruudessa on kaikenlaisia kappaleita kivisistä asteroideista kosteisiin komeettoihin, ja aina välillä sellaisia tulee lähelle meitäkin.

Juuri nyt taivaalla on kaksi komeettaa, jotka mahdollisesti molemmat kirkastuvat vähitellen niin paljon, että ne voisi nähdä jopa paljain silmin. Erityisen kiinnostava on komeetta nimeltä C/2019 Y4, joka saattaa olla varsin kaunis näky taivaalla toukokuussa.

Edellisen kerran taivaalla oli kirkas ja komea pyrstötähti näkyvissä vuonna 2011, kun komeetta Lovejoy ihastutti ennen kaikkea eteläistä pallonpuolta. Aivan niin kirkas tästä tämänkeväisestä komeetasta tuskin tulee.

Komeetta Lovejoy kuvattuna Paranalin observatorion taivaalla Chilessä jouluna 2011.
Komeetta Lovejoy kuvattuna Paranalin observatorion taivaalla Chilessä jouluna 2011. Komeetta Lovejoy kuvattuna Paranalin observatorion taivaalla Chilessä jouluna 2011. Kuva: ESO / Guillaume Blanchard komeetat,Paranalin observatorio

Toukokuussa lisäksi jo varsin lyhyet ja valoisat yöt haittaavat tähtitaivaan katselua Suomessa, mutta komeetan rata kulkee mukavasti pohjoisella taivaalla ja siten se on periaatteessa havaittavissa myös täällä Härmän perukoilla.

Tällä hetkellä komeetta on Ison Karhun tähdistössä, toukokuussa se on Perseuksessa.

Pyrstötähden tulevan pyrstön koosta ja kirkkaudesta ei tässä vaiheessa osata sanoa mitään, ja on myös mahdollista, että komeetasta tulee suutari: toisinaan lupaavasti kirkastunut komeetta lässähtää yllättäen.

Halleyn komeetta kuvattuna 29. toukokuuta 1910.
Legendaarinen Halleyn komeetta kuvattuna 29. toukokuuta 1910. Halleyn komeetta kuvattuna 29. toukokuuta 1910. Kuva: Yerkes Observatory / Edward Emerson Barnard komeetat,Halleyn komeetta

Villejä salaliittoteorioita liikkeellä

Sosiaalisessa mediassa kiertää tällä hetkellä huhujamyös Maahan muka törmäämässä olevasta asteroidista. Nasa kuulemma varoittaa tappaja-asteroidista. Ei varoita.

Valtavaksi luonnehdittu (mutta oikeasti halkaisijaltaan vain pari kilometriä oleva) asteroidi 1998 OR2 on huhupuheiden mukaan "tulossa kohti" ja ehkä törmäämässä maapalloon 29. huhtikuuta. Todellisuudessa se ohittaa meidät tuolloin yli 16 Maa-Kuu-etäisyyden päästä. Valtavaksi luonnehdittu (mutta oikeasti halkaisijaltaan vain pari kilometriä oleva) asteroidi 1998 OR2 on huhupuheiden mukaan "tulossa kohti" ja ehkä törmäämässä maapalloon 29. huhtikuuta. Todellisuudessa se ohittaa meidät tuolloin yli 16 Maa-Kuu-etäisyyden päästä. Tästä kappaleesta mainittiin Maapallon "uudesta kuusta” kertovassa jutussamme.

Kuinka kaukana on Kuu? Jos havainnollistamme tilannetta siten, että Maa olisi tavallinen 30-senttinen karttapallo, Kuu olisi pienen appelsiinin kokoinen (8 cm) ja kiertäisi Maata 9 metrin päässä.

Tämä huhuttu törmääjä ohittaa siis 30-senttisen karttapallomme 144 metrin etäisyydeltä. Avaruudellisessa skaalassa lähietäisyydeltä, kyllä, mutta ehdottomasti turvallisen matkan päästä.

Mitä komeetat ovat?

Yleensä komeettoja kutsutaan likaisiksi lumipalloiksi, koska niissä on paljon jäätä, jonka seassa on hiekkaa ja kiveä. Kun Aurinko lämmittää tällaista kappaletta, alkaa siitä irrota pölyä, hitusia ja kaasua, joka muodostaa lopulta pyrstötähden pyrstön.

Pyrstön kirkkauteen vaikuttaa komeetan etäisyys Auringosta ja Maasta, ja luonnollisesti myös se kuinka paljon kaasua komeettaydin suihkuttaa ympärilleen.

67P/Churyumov–Gerasimenko
Komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenko Rosetta-luotaimen kuvaamana. Rosetta seurasi komeetan toimintaa vuosina 2014-2015 ja siksi "Chury" on parhaiten nyt tuntemamme pyrstötähti. Sen ydin on muodostunut kahdesta löyhästi toisiinsa kiinnittyneestä osasta. 67P/Churyumov–Gerasimenko Kuva: ESA komeetat,67P/Churyumov-Gerasimenko,Rosetta
Lähikuva komeetan ytimen pinnasta
Lähikuva 67P/Churyumov-Gerasimenkon pinnasta. Pinta on oikeasti hyvin tumma Lähikuva komeetan ytimen pinnasta Kuva: ESA Rosetta,67P/Churyumov-Gerasimenko

Aivan ytimen ympärillä on kaasukehä, koma, ja siitä irtoaa pyrstö, jonka Auringosta tuleva hiukkasvirta puhaltaa Auringosta poispäin olevaan suuntaan. Osa pyrstöstä jää myös komeetan radalle, eli toisinaan komeetoilla voi olla näkyvissä joskus kaksi pyrstöä.

Komeetat kiertävät varsin usein Aurinkoa hyvin soikeilla radoilla siten, että ne viettävät pitkiä aikoja kylmässä avaruudessa. Kun ne tulevat sisempään Aurinkokuntaan, alkaa Aurinko lämmittää komeetan ydintä, jolloin vähitellen ydin alkaa herätä henkiin: siitä alkaa irrota kaasua ja pölyä.

Komeettojen tutkiminen on vauvaikäisen Aurinkokunnan salaisuuksien selvittämistä.

Mitä lähemmäksi komeetta tulee Aurinkoa, sitä enemmän ydin lämpenee ja siitä irtoaa ainetta. Komeettoja on havaittu jo niin paljon, että niiden käyttäytymiselle on olemassa hyviä ennusteita. Niinpä niiden kirkkauttakin voidaan laskea etukäteen.

Joskus tulee kuitenkin yllätyksiä. Komeettaytimet ovat usein varsin hauraita, ja siksi ne saattavat rikkoontua osiin. Silloin irtoavan kaasun määrä lisääntyy voimakkaasti, koska monessa palasessa on enemmän pinta-alaa kuin yhdessä isossa, ja samalla tulee näkyviin tuoretta ainetta komeetan sisältä.

Joskus komeetassa on lyhytaikainen purkaus, jolloin sen kirkkaus nousee vähäksi aikaa. Toisinaan ne hiipuvat yllättäen; kenties ytimessä tulee esiin tiukempaa ainetta, joka ei päästäkään paljoa kaasua ja pölyä irti.

Komeetta Hale-Bopp ja sen kaksi pyrstöä
Vuonna 1997 näkyneellä komeetta Hale-Boppilla oli selvästi kaksi pyrstöä. Sinertävä on aurinkotuulen puhaltama ns. ionipyrstö, joka osoittaa suoraan poispäin Auringosta. Toinen, kirkkaampi on pölypyrstö, joka koostuu komeetasta irronneesta, sen radalle jääneestä aineesta. Komeetta Hale-Bopp ja sen kaksi pyrstöä Kuva: ESO/E. Slawik komeetat,Hale-Bopp

Komeetat ovat paitsi kauniita, niin myös erittäin kiinnostavia. Koska monet niistä viettävät suurimman osan ajastaan syväjäädytettyinä, on niissä oleva aine säilynyt hyvin vähän muuttuneena aina Aurinkokunnan alkuajoista alkaen. Komeettojen tutkiminen on siksi vauvaikäisen Aurinkokunnan salaisuuksien selvittämistä.

Kun Aurinkokunta alkoi tiivistyä tähtienvälisestä kaasupilvestä viitisen miljardia vuotta sitten, muodotui siihen keskellä olleen Auringon ja planeettojen itujen lisäksi paljon kaikenlaisia kerääntymiä. Ne, jotka olivat lähempänä ja suhteellisen pyöreillä radoilla, menettivät kaiken jäämaisen aineensa ja tunnetaan nyt asteroideina. Osa kappaleista oli puolestaan soikeammilla radoilla, joilla ne olivat suuren osan ajasta hyvin kaukana Auringosta – siksi niiden pinnalla ollut jää ja muu aines säilyi ja siksi niissä on edellen ainetta, joka tekee niistä komeettoja.

Raja asteroidin ja komeetan välillä on tietystikin kaikkea muuta kuin selvä: osassa asteroideista on paljon vettä/jäätä, ja osassa komeetoista paljon kiviainetta.

Joka tapauksessa Aurinkokunnan ympärillä on suuri, miljardeja komeettoja sisältävä alue, mistä niitä tulee aina silloin tällöin tänne alemmas meitä ilahduttamaan … tai kauhistuttamaan, sillä historia tuntee ajanjaksoja, jolloin yllättäen sisempään Aurinkokuntaan on tullut ryöpsäys uusia komeettoja.

Komeetta C/2019 Y4:n rata
C/2019 Y4 -komeetan rata simulaatio-ohjelmalla piirrettynä. Komeetta on tulossa kohti sisempää Aurinkokuntaa varsin soikealla radalla. Komeetta C/2019 Y4:n rata komeetat

C/2019 Y4 (ATLAS) voi näkyä yhtä kirkkaana kuin Kuun sirppi

Tämän nyt kohti meitä tulevan komeetan löysi Aurinkokunnan pienkappaleita etsivä ATLAS-systeemi viime joulukuun 28. päivänä. ATLAS tulee sanoista Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System, ja se etsii nimensä mukaisesti mahdollisesti Maahan osuvia kappaleita Havaijilla olevilla kahdella kaukoputkella.

Systeemi skannaa taivasta automaattisesti ja sen avulla pyritään löytämään Maan suuntaan tulevia pieniä asteroideja, jotka ovat jääneet huomaamatta aikaisemmin.

Nyt se äkkäsi siis komeetan, joka on hyvin samankaltaisella radalla vuonna 1844 olleen kirkkaan komeetan kanssa. Onkin mahdollista, että C/2019 Y4 on ollut osa tuota komeettaa. Komeetat ovat selvästi varsin höttöisää ainetta ja hajoavat usein osiin etenkin ollessan lähellä Aurinkoa.

Komeetat ovat sanansaattajia Aurinkokunnan alusta – ajalta, jolloin edes viruksia ei ollut ainakaan näillä maailmankaikkeuden kulmilla.

C/2019 Y4 on erittäin soikealla radalla. Se etääntyy jopa 621 AU:n (Maan ja Auringon välisen etäisyyden) päähän Auringosta ja sen yksi kierros kestää peräti 5476 vuotta. Komeetta on lähimpänä Aurinkoa radallaan 31. toukokuuta 2020, ja juuri sitä ennen toukokuussa se on myös parhaiten näkyvissä. Nyt sitä on turha kuikuilla ilman kaukoputkea ja tarkkoja koordinaatteja.

Silloin sillä on todennäköisesti 300 000 kilometriä pitkä pyrstö ja se olisi näkyvissä myös paljain silmin. Sen kirkkauden arvellaan olevan jotakuinkin kuunsirpin luokkaa. Nämä tosin ovat arvioita; siitä saattaa tulla kirkkaampi tai sitten ei. Muutamat tuoreet arviot ovat varsin lupaavia, sillä jotkut niistä ennustavat komeetasta jopa erästä kirkkaimmista vuosikymmeniin. Tästä tulee jännää!

Joka tapauksessa C/2019 Y4 on lähimmillään 94 miljoonan kilometrin päässä maapallosta. Se ei siis voi missään nimessä osua Maahan. Kosmisessa mittakaavassa tämä on aivan iholla, mutta meidän kannaltamme todella turvallisen kaukana.

Myös toinen tällä hetkellä taivaalla oleva komeetta saattaa yllättää. Nyt Kassiopeian tähdistössä oleva C/2017 T2 PANSTARRS on kirkastunut nopeasti, ja se saattaa olla myös pian juuri ja juuri paljain silmin näkyvissä.

Todennäköisesti saammekin kevättaivaalle peräti kaksi komeettaa tuomaan iloa koronan aiheuttamaan kaaokseen. Tarkkaillessa voi pitää mielessään, että komeetat ovat sanansaattajia Aurinkokunnan alusta – ajalta, jolloin edes viruksia ei ollut ainakaan näillä maailmankaikkeuden kulmilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Ylen tiedekirje

Ylen kiinnostavimmat tiedejutut sähköpostiisi joka sunnuntai!

Tilaa

Uusimmat sisällöt - Tiede