Hyppää pääsisältöön

Miten epävarmuus vaikuttaa sinuun?

Miten reagoit kriiseihin ja yllättäviin muutoksiin?
Miten reagoit kriiseihin ja yllättäviin muutoksiin? Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle Kriisi

Millaisia tunteita yllättävät muutokset, kriisit tai jatkuvat epävarmuudet herättävät? Millainen on tyypillinen tapasi reagoida muutoksiin tai epävarmuuteen? Mitkä asiat aiheuttavat epävarmuutta? Millä keinoin pyrit pitämään huolta mielen hyvinvoinnistasi? Mitä teet silloin, kun haluat rauhoittua? Millaisista asioista saat iloa ja toivoa? Miten tuet muita? Millaista tukea itse toivot toisilta? Millaisten asioiden tekeminen vahvistaa toimijuuttasi? Millaisista muutoksista olet selviytynyt? Mitä hyvää muutokset ovat tuoneet mukanaan?

Epävarmuus, kriisit ja muutokset rikkovat mielemme illuusion jatkuvuudesta ja kaiken hallitsemisesta. Epävarmuus aiheuttaa jonkinasteista stressiä ihan jokaiselle ja kuluttaa mielen energiataloutta. Etenkin yllättävissä muutoksissa tarvitsemme psykologista kestävyyttä, joka auttaa meitä sopeutumaan eli mukauttamaan toimintaamme uudessa tilanteessa.

"Meitä ihmisiä yhdistää poikkeustiloissa se, että tietyt inhimilliset selviytymismekanismit laukeavat aluksi. Esimerkiksi aivojen alkeellisimmista osista lähtee 'pakene, taistele tai jähmety' -ilmiö. Sitten yksilöissä on isojakin eroja muutosvalmiustaitojen suhteen eli sen suhteen, miten kriisissä toimii tämän 'selkärankareaktion' jälkeen", kertoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki.

Pään sisällä tapahtuu päivityksiä

Ihmislajille on luontaista pyrkiä minimoimaan epävarmuutta kontrolloimalla. Tästä syystä meillä on arjessamme kosolti myönteisiäkin rutiineja ja vakiintuneita toimintatapoja. Saatamme huristella päivästä toiseen ikään kuin autopilotilla. Tavat säästävät rajallisia tahdonvoimaan liittyviä resurssejamme, mutta uudet tilanteet haastavat meidät uudelleen arvioimaan ja muuttamaan toimintaamme.

"Isommissa muutoksissa mielen energiataloutta rasittaa se, että pään sisällä tapahtuu vielä laajempia 'päivityksiä', kun mieli yrittää sopeuttaa omia odotuksiaan muuttuviin olosuhteisiin", sanoo Luomajoki.

Aina voi miettiä, mitkä ovat ne asiat, joihin itse voin vaikuttaa

Toisilla psykologista kestävyyttä ja mielen joustavuutta voi olla luonnostaan enemmän kuin toisilla, mutta jokainen meistä voi onneksi kehittää "psykologisia lihaksiaan".

"Aina voi miettiä, mitkä ovat ne asiat, joihin itse voin vaikuttaa. Jo itsessään pyrkimys vaikuttaa tilanteeseen tuo kokemusta toimijuudesta verrattuna siihen, että jäisi vain omassa mielessään toisten toimenpiteiden kohteeksi tai tilanteen uhriksi. Jos on esimerkiksi 30 minuuttia aikaa: menenkö metsään ulos haukkaamaan happea vai käytänkö sen ajan sellaisista asioista murehtimiseen, joihin en ylipäätään voi vaikuttaa", kertoo psykologi Hanne-Leona Luomajoki.

On tärkeää empaattisesti huomioida ja kunnioittaa toistemme yksilöllisiä tilanteita

Ihminen on kuitenkin hyvin sopeutuvainen otus. Kriisin keskellä olemme parhaimmillamme jopa vastaanottavaisempia uuden omaksumiselle ja voimme siksi onnistua yhdistämään voimamme ihan uusienkin selviytymisen tapojen rakentamiseksi. Myönteisen vastavuoroisen tukeutumisen avulla ihmiset saavat enemmän aikaan kuin yksin pelkällä sisulla sinnitellen. Myönteinen vastavuoroinen tukeutuminen on yksi psykologisen kestävyyden ulottuvuus, joka auttaa sopeutumisessa epävarmuuden ja muutoksen keskellä.

"Yhteisen tilanteen rinnalla on lisäksi tärkeää empaattisesti huomioida toistemme yksilöllisiä olosuhteita. Ja kunnioittaa toistemme erilaisia tapoja kohdata ja käsitellä haastavaa tilannetta", sanoo Hanne-Leona Luomajoki.

Vastaa kyselyyn maanantaihin 23.3.2020 mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaan. Voit kertoa kokemuksestasi myös nimimerkillä. Valitse nimimerkiksi jokin erisnimi.

Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa käsitellään epävarmuuden vaikutusta ihmiseen sekä keinoja, joiden avulla voi vahvistaa mielen hyvinvointia epävarmuuden ja muutoksen keskellä Yle Radio 1:ssä torstaina 2.4. kello 12.10. Ohjelma on kuunneltavissa myös Yle Areenassa.

Täytä lomake.
  • Millaisia kokemuksia sinulla on kärsimyksestä?

    Miten kärsimys on vaikuttanut sinuun?

    Miten kärsimys on vaikuttanut sinuun? Millaisia tunteita kärsimys on herättänyt sinussa? Kohtaatko kärsimyksen herättämät tunteet vai pyritkö välttelemään niitä? Miten olet selviytynyt kärsimyksestä? Oletko oppinut jotain niistä? Mitä? Millä tavoin kokemukseesi kärsimyksestä on suhtauduttu? Millaista tukea olet saanut tai toivot muilta? Kärsimys on osa elämää.

  • Musiikkitoiveista totta! Mitä haluaisit kuulla ja jakaa muiden kanssa?

    Toiveista totta Yle Radio 1:ssä lauantaisin klo 11.

    Mikä musiikki antaa sinulle voimaa, valoa ja lohtua? Minkä sävelmän haluaisit kuulla ja jakaa muiden kuuntelijoiden kanssa? Yle Radio 1 kerää suomalaisten mielimusiikkia soitettavaksi. Toiveita kuullaan lauantaisin klo 11. Lähetä toiveesi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen toiveista.totta@yle.fi. Halutessasi voit perustella toiveesi.

  • Keskustele tässä perintöasioista

    Suomalainen perintö: Yhä enemmän yhä harvemmille

    Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen näkyy myös perinnöissä - siinä missä yksi perii arvokkaan kaupunkiasunnon, toinen saattaa saada vaivoikseen autiotalon syrjäseudulta. Miten perinnönjakoa voi suunnitella? Milloin on syytä tehdä testamentti? Vieraina emeritusprofessori Urpo Kangas ja verolakimies Tuomo Lindholm Veronmaksajat ry:stä.