Hyppää pääsisältöön

Siilit heräävät – saako auttaa? Asiantuntija vastaa

Rene-siili
Auta siiliä, jos sen henki on vaarassa. Rene-siili Kuva: Johanna Talasterä / Yle siilit

Kun siili herää horroksestaan, se on nälkäinen ja lähtee etsimään ruokaa. Eteläisessä Suomessa luonnosta saattaa jo löytyä ravintoa, mutta jos maa on jäässä, siili on pulassa. Lain mukaan luonnonvaraisiin eläimiin saa kuitenkin puuttua vain, jos niiden henki on vaarassa.

Siilit ovat monin paikoin jo liikkeellä – havaintoja on tehty jopa Oulun korkeudelta. Mutta onko vielä liian aikaista, kun yöpakkasiakin on vielä suurimmassa osassa maata?

– Valtaosa siileistä heräilee vasta huhtikuussa ja pohjoisessa vasta toukokuussa. Maaliskuussa liikkuva siili on vielä aikainen, toteaa Luontoillan asiantuntija, eläintieteen tohtori Heidi Kinnunen.

– Ihmiset ovat huolissaan, mutta eteläisemmässä Suomessa tilanne näyttää tänä vuonna aika kivalta. En usko, että siilien ravintotilanne on yhtään sen huonompi nyt kuin huhtikuussa. Ruokaa kyllä löytyy, kun ei ole lunta eikä maa ole jäässä.

Siili lumihangella syömässä.
Paras ruoka-apu siilille on märkä kissanruoka. Siili lumihangella syömässä. Kuva: Riikka Luontoilta,siilit

Siilit heräävät nälkäisinä, ja proteiinipitoinen ruoka on arvokasta. Pientä ruoka-apua saatetaan tarvita myös etelämmässä.

– Jos mun pihalle tulisi nyt siili, niin kyllä minä harkitsisin lihaisan kissanruuan esille ottamista, Heidi Kinnunen pohtii. Ei kuivamuonaa, koska se turpoaa vatsassa nopeasti. Märkä kissanruoka on parasta, koska se on proteiinipitoisempaa kuin koiranruoka.

Huonosti suoritetulla ja epähygieenisellä ruokinnalla voi kuitenkin myös onnistua aiheuttamaan siilin kuoleman, Kinnunen muistuttaa.

Siilit voivat palata horrokseen tai vaihtaa pesäpaikkaa

Siili pihalla
Urokset lähtevät liikkeelle naaraita aiemmin. Siili pihalla Kuva: Yle/Hannamari Vallila siili

Horroksesta heränneet siilit saattavat vielä palata unilleen, jos sisäisiä rasvavarastoja ei ole poltettu loppuun. Toisaalta uroksien hormonitoiminta käynnistyy nopeasti, ja ne lähtevät etsimään naarasta. Kumppani saattaa kuitenkin olla vielä untenmailla, sillä naaraat lähtevät hitaammin liikkeelle.

Siilien liikkeitä on seurattu piikkeihin kiinnitetyillä radiolähettimillä, ja sen perusteella tiedetään, että siilit voivat myös vaihtaa huonon pesäpaikkansa parempaan.

– Suojaamaton pesäpaikka saattaa esimerkiksi täyttyä vedellä. Pihasta pitäisi löytyä se toinen tai kolmaskin piilopaikka eli hallitusti hoitamaton piha on siilille iso apu.

Luonnonvaraisiin eläimiin saa puuttua vain, jos niiden henki on vaarassa

Kuvassa siili vaa'alla.
Tämä pikkusiili toipui siilihoitolassa. Kuvassa siili vaa'alla. Kuva: Yle / Ida-Liina Huurtela siili

Jos siili on aivan liian laiha tai se on hirvittävän pieni, se tarvitsee apua. Luonnonsuojelulain puitteissa siilin voi varovasti punnita sen löytöpaikalla. Alle 300 grammaa painava siili kaipaa ihan varmasti ruokaa. Hanskat käteen, ja siili varovasti puntariin!

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että luonnonvaraisiin eläimiin ei puututa eikä rauhoitettuja eläimiä napata. Mutta, jos eläimen henki on vaarassa, niin ehkä lievä kansalaistottelemattomuus voi olla sen eläimen pelastus. Itse ehkä siirtäisin avuntarpeisen siilin viereisen pensaan alle ja ruokkisin siellä.

– Jos siili painaa keväällä yli 500 grammaa, niin sillä ei ole hätää.

Jos horros lyhenee, niin vähempikin rasva riittää

Siili ihmisen käsissä.
Tanskassa siilit ovat tehneet myös syyspoikaset. Ehkä tulevaisuudessa myös meillä. Siili ihmisen käsissä. Kuva: Timo Nykyri /Yle siili,eläin

Ilmastonmuutos ja lämpenevät talvet ovat esimerkiksi Tanskassa aiheuttaneet sen, että jotkut siilit ovat tehneet myös syyspoikaset eli kaksi poikuetta vuodessa.

– Tämä ehkä kuvaa siilin kapasiteettia sopeutua vallitseviin oloihin, Kinnunen selvittää. Syyspoikaset voivat toki jäädä niin pieniksi, että talvehtiminen on vaikeaa, kun ravintoa ei ole.

Mutta siili siis sopeutuu. Jos talvet ovat lyhyitä, niin horros lyhenee, ja rasvaa kuluu vähemmän. Siilit pärjäävät, vaikka ihan täyteen ei ehtisikään itseään tankata. Ja jos syksy on lämmin, niin siilit ovat pidempään hereillä. Isompi ongelma lämpenevissä talvissa on Heidi Kinnusen mukaan taudit, ja erityisesti salmonella.

Auta siiliä oikein!

Kuvassa pyyhkeen päällä nukkuva siili.
Siilejä uhkaavat liikenne ja talvipesien puute. Kuvassa pyyhkeen päällä nukkuva siili. Kuva: Puoli seitsemän / Niina Mattus siili

Eläinsuojelulain mukaan avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä täytyy auttaa. Ota siili väliaikaiseen hoitoon lämpimään, ja etsi sille apua. Lemmikiksi sitä ei saa ottaa!

Talveksi siilille voi nikkaroida pihaan suojaisan pesän.

Loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä hoidetaan esimerkiksi Korkeasaaren Villieläinsairaalassa. Ulos Luontoon -sarjassa päästiin vapauttamaan talven ajan hyvässä hoidossa pulskistunut piikkipallero takaisin luontoon.

Asiantuntija:
Heidi Kinnunen
eläintieteen tohtori, Helsingin yliopisto

Lähteet:
Pelastuslaitos: Miten toimia, kun näet vahingoittuneen eläimen?
Korkeasaari Zoo: Siilin hoito-ohjeet
Tuula Nyström: www.siilikiikarissa.fi

Heidi Kinnunen lähti toimittaja Juha Laaksosen kanssa siiliretkelle katsomaan näkyisikö pihapiirissä aikaisia herääjiä: