Hyppää pääsisältöön

Koronapandemia ei ollut virologeille mikään yllätys – koronavirukset ovat vakiokonnia, joita epäillään jokaisen pandemian yhteydessä

Suojavarusteissa oleva henkilö ruiskuttaa desinfiointiainetta roskatynnyreiden päälle kauppakujalla Wuhanissa.
Desinfiointiainetta ruiskutetaan roskatynnyreiden päälle kauppakujalla Wuhanissa. Suojavarusteissa oleva henkilö ruiskuttaa desinfiointiainetta roskatynnyreiden päälle kauppakujalla Wuhanissa. Kuva: AFP / Lehtikuva Wuhan,Kiina,koronavirus,COVID-19

Luulitko, että koronavirus on uusi ja tuntematon? Vastaus on ei. Koronan eri mutaatiot ovat aiheuttaneet lukuisia pahoja epidemioita, ja kaava niissä on huomattavan samanlainen. Ne ovat olleet kiinalaisilla villieläintoreilla jopa niin yleisiä, että torien myyjät ovat muuttuneet niille jo vastustuskykyisiksi.

Sinäkin olet sairastanut elämäsi aikana koronan aiheuttaman flunssan todennäköisesti jo lukuisia kertoja. Näiden aiheuttajina ovat olleet tämänhetkisen pandemianaiheuttajan serkut. Ne nimittäin ovat lievien flunssien takana.

– Kun on katsottu näiden koronavirusten evoluutiota, niiden lähimmät sukulaisvirukset löytyvät afrikkalaisista hedelmälepakoista. Voidaan niin sanotusta molekyylikellosta laskea, että yksittäinen virus on tarttunut ihmiseen ehkä 130 vuotta sitten. Ne ovat aiheuttaneet siis aikanaan pandemian, ja sitten adaptoituneet tavallisiksi ihmisen flunssaviruksiksi, kertoo eläimistä ihmisiin tarttuviin tauteihin erikoistunut virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Ja jos jotain on tapahtunut aikaisemmin, se voi tapahtua myös uudelleen.

Nyt jylläävän koronaviruksen nimi on SARS-CoV-2, ja se on lähtöisin Wuhanista, Kiinasta. Aikaisempien koronavirusepidemioiden aiheuttajat olivat nimeltään SARS-CoV ja MERS-CoV. Nekin siis olivat koronaviruksia. Virologit pystyvät näiden perusteella päättelemään esimerkiksi sen, miten SARS-CoV-2:n aiheuttama COVID-19 on todennäköisimmin päässyt syntymään ja leviämään.

MERS ja SARS -koronavirusepidemiat osoittivat, että uusi koronapandemia vain odottaa puhkeamistaan.

– Koronavirukset ovat niin sanotusti pandemian aiheuttajien “usual suspects” eli vakiokonnat, Vapalahti sanoo.

Vastasyntynyt SARS-CoV-2 elää juuri nyt elämänsä parasta aikaa. Ihmisillä ei ole vastustuskykyä saati kauhistuttavia rokotteita sen päänmenoksi. Virus pääsee leviämään ympäri maapalloa kätevästi hyvin ilmastoiduissa lentokoneissa ja nauttimaan isäntänsä aktiivisista sosiaalisista kontakteista.

COVID-19 on tullut ihmisen kiusaksi eläimistä, kuten itse asiassa suurin osa tartuntataudeista.

Pandemian pääsyyllinen on lepakko

Lepakoissa on aina ollut valtava määrä erilaisia koronaviruksia. Se on siis pääepäilty. Mutta suoraan lepakolta ei ihminen voi virustartuntaa kuitenkaan saada. Mutta jos esimerkiksi sivettikissa tai supikoira saa ensin tartunnan lepakolta, tämä isompi nisäkäs voi sitten tartuttaa koronaviruksen ihmiseen.

Jäljet johtavat kiinalaiselle eläintorille, joka vilisee mitä erilaisimpia eläviä villi- ja tuotantoeläinlajeja samassa sumpussa. Virusten paratiisi siis. Neitseellisen vastustuskyvyttömiä isäntiä aivan vieri vieressä.

– Joku hevosenkenkälepakon koronaviruksista eteni sivettikissassa ja mutatoitui niin, että pystyi tarttumaan ihmisestä toiseen tehokkaammin, kuvailee Vapalahti.

Juuri näin kävi myös SARS-epidemian aikaan 2000-luvun alkupuolella ja eläintorilta pandemia alkoi myös nyt. Yksittäinen virus pääsi tarttumaan ihmiseen ja ihmisestä toiseen. SARS-epidemia saatiin aikanaan taltutettua tarkoin kontrollitoimenpitein, mutta nyt kyseessä on ärhäkämpi serkku.

Uusimpien tutkimusten mukaan väli-isäntänä on toiminut muurahaiskäpy, jota niinikään myydään elävinä kiinalaisilla lihatoreilla.

Kun SARS alkoi, todettiin, että eläintorin myyjistä neljälläkymmenellä prosentilla oli vasta-aineita virusta vastaan. Vihannestorin myyjillä puolestaan vain viidellä prosentilla.

Mutta ei SARSkaan ole täysin nitistetty, ja voi periaatteessa jälleen mutatoitua ja tarttua ihmiseen.

– Se pyörii tällä hetkellä enää pääosin lepakoissa, eikä jatkuvasti eläintorien eläimissä, mutta on hankalaa tietää, miten kontaktit eläinten kesken tapahtuvat. Kun erilaisia villieläimiä tuodaan toreille, mahdollisuus lajisiirtymiin kasvaa, kertoo Vapalahti.

Kiinnostavaa on se, että ne, jotka ovat kyseessä olevien eläinten kanssa paljon tekemisissä ovat kehittäneet vastustuskykyä virusta vastaan. Kun SARS alkoi, todettiin, että eläintorin myyjistä neljälläkymmenellä prosentilla oli vasta-aineita virusta vastaan. Vihannestorin myyjillä puolestaan vain viidellä prosentilla.

Ympäristöjärjestöt ovat pitkään vaatineet Kiinalta tiukempia lakeja, mutta vahvat riistan ja perinnelääkkeiden käyttämisen tavat jarruttavat yrityksiä.

Prosessi on toistunut lukemattomia kertoja, ja tulee toistumaan.

Toinen tällä vuosituhannella pandemiauhkaa aiheuttanut koronavirus on MERS, joka levisi Eurooppaan vuonna 2012 Saudi-Arabiasta. Varsinainen syypää siellä oli dromedaari, jotka kaikki sairastavat MERSin jossain vaiheessa. Koska se on kameleissa niin tyypillinen, myös näiden eläinten kanssa tekemisissä olevilla oli vastustuskykyä virusta vastaan.

– Tauti pääsi riistäytymään käsistä, kun tartunnan saaneita hoidettiin sairaalassa ylipainehoidoilla. Aerosoli potilaan alemmista hengitysteistä pääsi leviämään ja virus tarttui sen myötä hoitajiin ja muihin potilaisiin ja siitä sairaaloiden ulkopuolelle, kertoo Vapalahti.

MERS on myös edelleen yksi vakiokonnista. Sitä on edelleenkin liikenteessä, sillä kameleista edelleenkin kaikki sairastavat sen.

Kyseessä siis on prosessi, joka on toistunut lukemattomia kertoja, ja joka tulee toistumaan. SARSin, MERSin ja wuhanilaisen SARS-CoV-2:n serkut voivat siis syntyä mutatoituneena koska vain.

Koiralla ja omistajalla kummallakin hengityssuojaimet Kiinassa koronaviruspandemian aikaan helmikuussa 2020.
SARS-CoV-2:n serkkuja on myös kissoilla ja koirilla. Lukuisia jopa. Tätä wuhanilaista ne eivät tosin voi saada, tai eivät siitä ainakaan kuolettavasti sairastua. Sen sijaan eräs toinen koronavirustyyppi aiheuttaa kissanpennuille kohtalokkaan vatsakalvontulehduksen, johon ne usein menehtyvät. Se ei puolestaan ole tiettävästi tarttunut ihmisiin. Koiralla ja omistajalla kummallakin hengityssuojaimet Kiinassa koronaviruspandemian aikaan helmikuussa 2020. Kuva: EPA-EFE/ALEX PLAVEVSKI koronavirus,koira,Hengityssuojain

Koronaviruksilla ja ihmisellä on alituinen asevarustelu käynnissä

Ihminen on aina altistunut eläinperäisille viruksille. Yhteinen taival koti- ja tuotantoeläinten kanssa on tehnyt meidät vastustuskykyisiksi vaikkapa vesirokkoa vastaan. Se ei tapa meitä, toisin kuin vaikkapa Etelä-Amerikan alkuperäisasukkaita 1500-luvulla. Syynä tähän oli nimenomaan se, että alkuperäisasukkaat eivät olleet niin läheisessä kanssakäymisessä samojen eläinten kanssa kuin eurooppalaiset.

Lepakoissa ja jyrsijöissä on kuitenkin enemmän lajikirjoa, ja siksi niistä voi myös siirtyä ihmiselle tappavia viruksia. Rabies on esimerkki sataprosenttisen tappavasta viruksesta, jos ei ole saanut rokotetta. Se ei kuitenkaan siirry ihmisestä toiseen.

Näillä tyypeillä on fiksu taktiikka. Ne mutatoituvat ihmisestä ihmiseen tarttuviksi ainoastaan silloin, kun ihminen tarjoaa niille tarpeeksi hyvän kasvuympäristön.

Mutta juuri filovirukset, koronavirukset ja influenssavirukset kykenevät paremmin levittäytymään ihmisestä toiseen. Näillä tyypeillä on fiksu taktiikka. Ne mutatoituvat ihmisestä ihmiseen tarttuviksi ainoastaan silloin, kun ihminen tarjoaa niille tarpeeksi hyvän kasvuympäristön.

– Esimerkiksi Isorokon kohdalla on laskettu, että 200 000 ihmisen oli asuttava kahden viikon etäisyydellä toisistaan, että virus pystyi kiertämään, kertoo Vapalahti.

Isorokko saatiin lopulta hävitettyä maailmasta viime vuosisadan lopussa lähes kahden sadan vuoden rokotusprojektin jälkeen.

– Isorokko oli pyrkinyt tarttumaan ihmiseen aikojen alusta, mutta sitten vasta kun ihmisiä oli tarpeeksi paljon, ja tarpeeksi usein yhteydessä toisiinsa, se pystyi leviämään ihmisestä toiseen pandemiaksi asti, sanoo Vapalahti.

Kilpajuoksu rokotekehittäjien ja viruksen välillä on kiivas

Uusi koronapandemia on haastava, sillä SARS-CoV-2 leviää nopeammin kuin vaikkapa SARS. Olennaista on niin kutsuttu R0-luku, eli kuinka monta ihmistä potilas tartuttaa. Jos luku on alle yhden, tauti ei leviä, jos se on yli yhden, se pyrkii leviämään.

– SARSin R0 oli kahden luokkaa, uuden koronaviruksen leviämisluku on yli kahden, tosin tässä on vielä epäselvyyttä, kertoo Vapalahti.

Kun uusi virus iskee uuteen populaatioon, niin ensireaktio on yleensä raju, mutta ajan myötä molemmat muuntuvat, sekä virus, että kantaja.

– Viruksethan ovat olleet evoluution alkuliemestä asti mukana. Satojen miljoonien vuosien aikana ne ovat oppineet käyttämään solujen ja yksilöiden omituisuuksia hyväkseen. Tämä on jatkuvaa asevarustelua eri lajien ja virusten välillä - virus kehittää muunnoksen, jolloin isäntä alkaa kehittää vasta-asetta virukselle, Vapalahti kuvaa.

Isäntä siis adaptoituu siten, että sen tyyppiset geenit rikastuvat, jotka paremmin aikaansaavat vastustuskykyä tälle taudille. Mutta virus kehittyy yllättäen vähemmän virulentiksi, eli tuhovoimaiseksi.

– Voisi ottaa vertailukohdaksi lintuinfluenssan, joka tarttui kanoihin. Kun sorsa kupsahtaa kaislikkoon kesken lennon ei se tartuta ketään. Mutta jos se pääsee kanalaan, niin tappava virus pärjää, koska jos ensimmäinen viruksen saanut kana kuolee, niin vieressä on uusi kana. Kokonainen kanalauma peräti, Vapalahti kertoo.

Jää nähtäväksi, onko uuden COVID-19:n kohdalla edessä samanlainen kaksintaistelu, vai piiloutuuko se samalla tavalla kuin SARS.

Se on varmaa, että uutta koronavirusta vastaan kehitetään parhaillaan kuumeisesti rokotetta.

Jos uusi koronavirus jää kiertämään, niin seuraavilla tartuntakierroksilla osa meistä voi olla sille immuuneja, eikä sairastu tai sairastuu lievemmin. Jos puolestaan koronarokote saadaan kehitettyä uusintakierrokseen mennessä, niin tauti taltutetaan rokottamalla väestöä. Rokotteiden kehittäminen on kuitenkin hidasta ja vaikeaa. WHO:n sekä lukuisten tutkijoiden arvion mukaan menee vähintään puolitoista vuotta ennen kuin rokote on apteekin hyllyllä.

Artikkeli perustuu Leena Mattilan toimittamaan Tiedeykköseen. Kuuntele ohjelma alla olevasta linkistä.


Korjattu 22.3.2020 klo 16: : Viruksen nimet ovat SARS-CoV-2, SARS-CoV ja MERS-CoV, ja niiden aiheuttamien tautien nimet ovat COVID-19, SARS ja MERS.
SARS ja MERS eivät olleet pandemioita, vaan epidemioita.

Lisätty 27.3.2020: Uusimman tutkimuksen mukaan SARS-Cov-2:n RNA viittaa muurahäiskäpyyn ja lepakkoon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Ylen tiedekirje

Ylen kiinnostavimmat tiedejutut sähköpostiisi joka sunnuntai!

Tilaa

Uusimmat sisällöt - Tiede