Hyppää pääsisältöön

Jyrki Sukula puolustaa suomalaista kouluruokaa – äänestä, mitä ruokaa suorassa lähetyksessä valmistetaan

Jyrki Sukula hymyilee ja katsoo kameraan.
Jyrki Sukula hymyilee ja katsoo kameraan. Kuva: Tomi Natri /All Over Press Jyrki Sukula

Kokki Jyrki Sukula laittaa hihat heilumaan ja veitsen pilkkomaan sinun toiveiden mukaan! Suuri kouluruoan rakastaja valmistaa eniten ääniä saanutta ruokaa virtuaaliyleisön edessä. Tässä artikkelissa mukana myös tillilihan resepti!


Voit äänestää ke 25.3. klo 20 saakka.

Jyrki Sukula kertoo, että hänen omasta kouluajastaan on jäänyt mieleen tärkeänä itse ruokailuhetki. Lounas päivän puolivälissä jakoi hienosti päivää ja auttoi vilkasta lasta keskittymään.

– Olen kaikkiruokainen. Suosikkiruokiani olivat lihamakaronilaatikko, veriletut, tilliliha ja kanaviilokki. Kun ajattelen tilllihan makua, oikein vesi herahtaa kielelleni. Murea liha, kastike, kumiperunat, raastesalaatti ja näkkileipä! Ai että! Tunnustan, että jätin väliin suikalemaksakastikkeen ja mantelikalan. Tuolloin jouduin hakemaan lounaaksi lihapiirakan lähikaupasta. Olin peruskoulussa 1972-1981, joten noista vuosista kouluruoka on muuttunut paljon. Nyt kouluissa tarjotaan lasagnea ja täytettyjä tortilloita.

Koululounas heijastelee oman aikansa ruokakulttuuria

Kouluruoka herättää voimakkaita tunteita. Eri vuosikymmeninä koulua käyneillä on omat suosikit ja inhokit. Alkuaikoina 1940-50 -luvuilla painottuivat keitot, puurot ja vellit. 1960-luvulla siirryttiin laatikko- ja pataruokien pariin. Monelle ensimmäisenä mieleen tulevat tilliliha, kanaviilokki ja jauhemaksapihvi yleistyivät 70-luvulla.

Kansainvälisyys ja pieni herkuttelu olivat tyypillisiä 1980-luvun nousukaudelle, kun bolognesekastike ja kanankoivet ilmestyivät koululaisten lautasille. 1990-luvun laman myötä edulliset raaka-aineet näkyivät koulujen lounaslistoilla. 2000-luvulla yhä kansainvälisemmät maut valtasivat alaa. 2010-luvulla kasvisten suosiminen ja ruokahävikin huomioiminen ovat reagointia yhteiskunnnalliseen keskusteluun.

– Kouluruoka on osa kulttuuriamme ja lasten kasvatusta. Valitettavan suuri osa kouluruoasta menee yhä roskiin.

Rakastan koko kouluruokaideaa. Sidon itseni eduskuntatalon pylväisiin, jos se on uhattuna.

Sukula arvostaa kouluruokaa, koska se tasa-arvoistaa koululaisia ja heijastuu ihmisten elämään loppuelämäksi. Lounas koulussa edistää myös lasten terveyttä ja heijastuu laajemminkin kansanterveyteen. Poikkeustilanteissa huomaamme ilmaisen kouluaterian merkityksen.

– Usein kouluruoasta muistetaan vain ne huonot hetket ja helposti unohdetaan hyvät kokemukset. Kannattaa muistaa, että vuositasolla Suomessa tarjotaan miljoonia annoksia kouluruokaa. Ilman muuta tällaisen määrän valmistaminen vaatii monenlaisia kompromisseja.

Ruoan arvostus syntyy kouluvuosina

Hyvä kouluruoka tietenkin on maistuvaa, mutta myös näyttää ja tuoksuu houkuttelevalle. Sukulan mukaan ruokakulttuurin harjoitteleminen kouluissa lähtee keittöhenkilökunnan ja oppilaiden välisestä kommunikaatiosta ja luottamuksesta. Esimeriksi ruoan arvostus kirkkonummelalaisessa koulussa lisääntyi, kun kokki esitteli linjaston alussa oppilaille päivän lounaan vaihtoehdot ja raaka-aineet.

Kotona koronakaranteenissa kannattaa matkia hieman kouluja ja säilyttää arjen ateriarytmi. Rutiinit tuovat turvaa ja rytmiä päivään. On arvokasta, että kotona olevat aikuiset ja koululaiset kokoontuvat yhteisen aterian ääreen, Sukula sanoo.

– Ateriat kannattaa suunnitella koko perheen kanssa yhdessä vaikkapa lauantaisin koko seuraavaksi viikoksi. Ruokakauppaan kannattaa mennä vanhan kunnon ostoslistan kanssa. Suunnittelemattomuus tulee kalliiksi ja johtaa epäterveellisiin eineksiin. Me suomalaiset valmistamme usein liikaa ruokaa ja kasaamme lautaselle liian suuren annoksen. Tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta ylipainoa ja ruokahävikkiä ei pääsisi syntymään.

Lettupannun paistinrasvan tuoksu ja rätinä tuovat mieleen lapsuuden mummolan, marjat ja kermavaahdon. Niin myös kouluruoka tuo mieleen huolettomia lapsuuden muistoja.

Ruoka on kokonaisvaltainen kokemus, joka joskus tuo muistoja lapsuudesta tai tärkeistä hetkistä. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä syömme. Ruoan tuoksu, ulkonäkö ja jopa äänet herättävät tunteita.

– Suomalainen kouluruoka vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Meillä on hienot systeemit, hyvät keittiöt ja laadukkaat raaka-aineet. Pidetään kiinni kouluruoasta!

Tuliko näiden ruoka-asioiden äärellä nälkä? Ei hätää, tällä reseptillä pääset varmasti kouluruokalatunnelmaan!

Sukulan Jyrkin sujuva tilliliha

500 g naudanrintaa
3 l vettä
20 g suolaa
1 puntti tilliä
60 g vehnäjauhoja
60 g voita
2 rkl väkiviinaetikkaa
10 kpl maustepippuria
2 kpl laakerinlehteä

Laita naudanrinta kattilaan ja laske päälle kylmää vettä niin kauan, kunnes vesi on kirkasta.

Kaada ylimääräistä vettä pois sen verran, että liha peittyy vielä hyvin.

Laita kattila kiehumaan. Kun pintaan syntyy vaahtoa, kuori se pois. Kun vaahtoa ei enää synny, lisää suola, maustepippurit ja laakerinlehdet.

Keitä liha kypsäksi noin 2,5 tuntia.

Nosta liha pois kattilasta ja anna jäähtyä. Kuutioi liha. Säilytä keitinlientä kastiketta varten.

Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot ja siivilöi keitinlientä päälle sen verran, että kastike on juoksevaa. Lisää väkiviinaetikkaa, hienonnettu tilli, kuutioitu liha ja anna maustua hetki. Tarkista ja maku ja tarjoile keitettyjen perunoiden kanssa.

Miten Jyrki Sukula selviää kouluruoan valmistamisesta? Se selviää to 26.3. klo 19 Yle Olohuoneen suorassa lähetyksessä TV2:ssa ja Areenassa. Ohjelmassa esiintyy myös Evelina.

#yleolohuone

Uusimmat sisällöt - Olohuone