Hyppää pääsisältöön

Korona on vallannut Italian – paavi Franciscus rukoili viruksen uhrien puolesta San Marcellon kirkossa, jonka puinen risti muistuttaa vuoden 1522 ruttoepidemiasta

Paavi Franciscus kävelee  Roomassa autioituneella kadulla turvamiesten kanssa.
Paavi yllätti italialaiset kävelemällä halki Rooman. Paavi oli matkalla rukoilemaan koronan uhrien puolesta. Paavi Franciscus kävelee Roomassa autioituneella kadulla turvamiesten kanssa. koronavirus,Italia

Italiassa on levinnyt kulovalkean lailla kuva paavi Franciscuksesta kävelemässä Rooman pääkatua Via del Corsoa pitkin. Kuvassa näkyy autiolla kadulla turvamiestensä kanssa kävelevä paavi.

Vatikaanin lehdistöedustaja on kertonut, miten paavi halusi lähettää toivon ja uskon viestin koronavirusta pelkääville ihmisille.

Paavin ele herätti paljon huomiota Italiassa. Se oli tarkkaan harkittu. Paavi käveli San Marcellon kirkkoon Via del Corson varrella. Tuossa kirkossa on puinen risti, joka muistuttaa vuonna 1522 Roomaa koetelleesta ruttoepidemiasta.

Tuolloin ristiä kannettiin ympäri Roomaa, jotta se suojelisi ja pelastaisi roomalaiset rutolta. Silloinkin asukkaita oli ruton pelossa kielletty menemästä ulos, mutta pyhiinvaeltajat lähtivät ruttoa uhmaten kantamaan ristiä ympäri kaupunkia.

Nykytietämyksen valossa se, että ruttoepidemian ollessa valloillaan lähdetään kantamaan ristiä ihmisten kosketeltavaksi on kohtalokasta. Tarinan mukaan rutto hävisi, kun risti tuotiin takaisin kirkkoon.

Ristillä on suuri merkitys katolisille italialaisille. Sillä että paavi menee näinä vaikeina aikoina rukoilemaan koronan uhrien puolesta juuri tuohon kirkkoon on vielä suurempi merkitys.

Pelkoa Roomassa

Nainen iltahämärässä kännykkä kädessään.
Eleonora Camilli kertoo, miten ihmiset Roomassa ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa ja pelkäävät liikkua ulkona. Nainen iltahämärässä kännykkä kädessään. Kuva: Pertti Pesonen / Yle koronavirus,Italia

Korona ei ole rutto, mutta Italiaa koronaepidemia on runnellut kovemmin kuin mitään muuta Euroopan kolkkaa.

Tässä tuntee itsensä vangiksi

Eleonora Camilli Roomasta kertoo, miten kadut ovat autioita, kukaan ei liiku missään. Kaupassa voi käydä nopeasti, mutta ketään ei voi tavata, töitä ei voi tehdä.

“Tässä tuntee itsensä vangiksi. Ei voi kuin eristäytyä kotiinsa ja katsoa televisiota, ja sielläkin puhutaan vain koronasta.”

Eleonora kertoo, miten ihmiset ovat kauhistuneet sitä, miten Italiasta on tullut maa, jossa on enemmän koronakuolemia kuin missään muualla. Italian kuolonuhrien määrä on jo 5500 (23.3.2020). Kiinassa kuolleita on noin 3200.

Ihmiset ovat peloissaan ja epäuskoisia, kauppareissut tehdään nopeasti. Rooman keskustan kupeessa asuva Eleonora kertoo, että lähikadut ovat iltaisin täysin autioita.

Paniikkia Milanossa

Mies ja nainen keskustelevat kadun kulmassa, skootteri ajaa heidän vieressään. On ilta.
Italiassa kaduilla on hiljaista. Mies ja nainen keskustelevat kadun kulmassa, skootteri ajaa heidän vieressään. On ilta. Kuva: Pertti Pesonen / Yle koronavirus,Italia

Milanossa asuva Fransesco Floris on epidemia-alueen ytimessä. Milano kuuluu Lombardian maakuntaan, jonka Italia eristi, sillä epidemia sai alkunsa juuri sieltä.

Radiossa ja televisiossa kehotetaan pitämään välimatkaa muihin ihmisiin. Poliisit valvovat turhaa liikkumista droneilla nähdäkseen, onko jossain ihmisiä koolla enemmän, kuin mitä viranomaismääräykset sallivat.

Fransesco kertoo, miten elämä on kutistunut neljän seinän sisälle. Monet hänen tuttavistaan ovat menettäneet työnsä koronaviruksen pahiten koettelemassa Milanossa.

Lombardiassa ihmiset ovat aidosti peloissaan

Fransisco kertoo tuntevansa vanhempia ihmisiä, jotka ovat kuolleet koronavirukseen. Ihmiset ovat paniikissa. He pelkäävät liikkumista, julkisia paikkoja ja jopa toisiaan.

Italia on Euroopan pahinta korona-aluetta, sen myötä myös maailmalle jääneet italialaiset ovat pulassa.

Francesco Floris kertoo italialaisesta tuttavastaan, joka sairastui kovaan kuumeeseen ja yritti päästä lääkäriin Lontoossa. Viisi päivää kestäneestä korkeasta kuumeesta huolimatta hän ei päässyt.

Nauhoitetusta puhelinkeskustelusta kuulee, miten nainen särkyneellä äänellä yrittää kertoa kovasta kuumeestaan ja vakuuttaa hoitajalle, että hän tarvitsee hoitoa. Hoitaja kehottaa pysymään poissa.

Lopulta soittaja kysyy epätoivoisena: Pitääkö minun kuolla? Siihen hoitaja ei vastaa mitään.

Hautausmaalla vilkasta, krematoriot ruuhkautuvat

Armeijan kuorma-autoja pitkässä saattueessa.
Armeijan kuorma-autot kuljettava koronauhrien ruumiita Bergamossa. Armeijan kuorma-autoja pitkässä saattueessa. Kuva: All Over Press koronavirus,Italia

Näkymä Milanon kupeessa olevasta Lombardiasta on painajaismainen.

Hautausmaalla haudataan ihmisiä puolen tunnin välein. Krematoriot toimivat vuorokauden ympäri, mutta siitä huolimatta kuolleita joudutaan lähettämään muiden kuntien krematorioihin.

Armeijan kuorma-autot kuljettavat koronaan kuolleita pitkissä letkoissa. Myöskään hautaustoimistot eivät enää pysty palvelemaan kaikkia, koska niidenkin työntekijöiden keskuudessa on virukseen sairastuneita.

Alueen pienen kunnan pormestari kertoo, että heidän henkilörekisterinsä kirjaa 50 kuolemaa päivässä, kunnassa on vain 14 000 asukasta.

Bergamon paikallislehti L'Eco di Bergamon kuolinilmoituksista seurataan, kuka on poistunut alueen asukkaiden keskuudesta. Normaalisti tässä lehdessä on 3–4 sivua kuolinilmoituksia päivässä, nyt niitä on 11 sivua.

Onko painajaisella joku määräaika, johon mennessä se päättyy?

Kuolleet ovat ennen kaikkea vanhuksia tai muita riskiryhmään kuuluvia alueen asukkaita, mutta joukossa on myös nuoria.

Vanhuksia on kuollut paljon, sillä Italian väestö on maailman toisiksi vanhinta heti Japanin jälkeen. Vanhat ihmiset elävät usein lastensa kanssa, ja näin koronavirus on saavuttanut vanhusväestön helpommin.

Lisäksi Pohjois-Italiassa on paljon teollisuutta. Eristystoimiin ei uskottu alussa, ja ihmiset menivät töihin sairaina – suojavarusteista ja desinfioinnista ei välitetty.

Myös hoitohenkilökunta on Lombardiassa joutunut työskentelemään sairaana, ja virus levisi tehokkaasti.

Italiassa monet kysyvät, kuinka kauan epidemia kestää, koska voidaan palata normaaliin elämään. Onko painajaisella joku määräaika, mihin mennessä se päättyy?

Etelässäkin eristyksissä

Kamerakännykällä otettu selfie tummahiuksisesta naisesta.
Giulia Iacovino opettaa Italiaa verkossa. Kaikki oppilaskontaktit on kielletty. Kamerakännykällä otettu selfie tummahiuksisesta naisesta. koronavirus,Italia

Italian viranomaiset vihjaavat, että koulut voivat pysyä suljettuna pitkälle syksyyn.

Giulia Iacovino opettaa Italiaa verkossa. Kaikki oppilaskontaktit on kielletty.

Eteläisessä Italiassa asuva opettaja Giulia Iacovino kertoo, että hänen alueellaan sairastuneita on vähän, mutta samat säännöt koskevat sielläkin. Ihmisiä on kehotettu pysymään kodeissaan ja välttämään kontakteja.

Eteläisessä Italiassa monet tartunnat ovat seurausta siitä, kun Pohjois-Italiassa töissä olevat ihmiset ovat palanneet epidemian pelossa kotikonnuilleen ja tuoneet viruksen mukanaan.

Nyt myös liikennettä etelään pahiten sairastuneesta Pohjois-Italiasta on rajoitettu. Milanon rautatieasemalla etelään yrittäneitä matkustajia on pyydetty poistumaan junasta.

Historiaa opettaa, vai opettaako?

Krusifiksi koristeellisella alttarilla.
San Marcellon kirkon krusifiksi, jonka edessä paavi Franciscus rukoili 15.3.2020. Krusifiksi koristeellisella alttarilla. Kuva: All Over Press koronavirus,Italia

San Marcellon kirkossa puinen krusifiksi muistuttaa 1500-luvun ruttoepidemiasta. Ja myös siitä, miten sen ajan tiedon mukaan ristisaatto ympäri kaupunkia pysäytti ruton etenemisen Roomassa. Tulevia epidemioida se ei estänyt.

Vuosina 1629–1631 Pohjois-Italiaa koetteli jälleen tappava ruttoepidemia. Milanon 130 000 asukkaasta menehtyi 60 000, lähes puolet asukkaista. Veronan 50 000 asukkaasta sai surmansa noin 30 000, yli puolet asukkaista.

Tuolloinkin epidemiaa hillittiin karanteenilla ja kaupankäynnin rajoituksilla. Epidemia ryöpsähti jälleen valloilleen keväällä 1630, kun ihmiset eivät enää jaksaneet olla karanteenissa ja lähtivät juhlimaan kevään karnevaalia.

Koronakaranteenin kestosta ei ole kenelläkään kuin hataria arvioita.