Hyppää pääsisältöön

Neuvostorock nousee glasnostin symboliksi ja vanhan vallan murenemisen enteeksi musiikkidokumentissa Sirppi ja kitara

Nautilius Pompilius -yhtye lavalla. Kuva dokumenttielokuvasta Sirppi ja kitara.
Nautilus Pompilius lavalla. Nautilius Pompilius -yhtye lavalla. Kuva dokumenttielokuvasta Sirppi ja kitara. dokumenttielokuvat,rock,Marjaana Mykkänen,Nautilus Pompilius,Sirppi ja kitara

Dokumenttielokuva Sirppi ja kitara kertoo rocksukupolven tunnoista Gorbatšovin ajan alkuaskelmilla 1980-luvun Neuvostoliitossa.

Kun maailmanjärjestys murtuu, se murtuu ryskeellä. Niin se murtui myös 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto kaatui ja muutti maailmanpolitiikan tasapainon. Enteet olivat näkyvissä jo muutamaa vuotta ennen pienissä maanalaisissa virtauksissa. Dokumentaristi Marjaana Mykkänen lähti hahmottamaan nousevan sukupolven ajattelua siten kun se musiikissa ja rocklyriikassa ilmeni.

Syntyi kokoillan musiikkidokumentti Sirppi ja kitara – From Russia with Rock, jonka restauroitu kopio saa Naisten maaliskuussa ensiesityksensä.

Kun Mihail Gorbatšov valittiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 1985, hänen iskusanansa olivat avoimuus ja uudistus, glasnost ja perestroika. Tämä merkitsi ennen näkemätöntä vapauden ilmapiiriä, sensuurin höllentymistä ja länsimaisten vaikutteiden avointa esittämistä.

Nuorisolle tämä merkitsi maanalaisen rockmusiikin esiinnousua.

Joulukuussa 1987 Moskovassa järjestettiin viikon mittainen Rockpanoraama, kevyen musiikin katselmus, jossa esiintyi 50 bändiä. Suosittuja konsertteja televisioitiin Neuvostoliiton televisiolle, ja Mykkäsen filmiryhmä pääsi ainoana länsimaalaisena tuotantona seuraamaan tapahtumaa.

Elokuva vangitsee valtakunnan tärkeimpien underground-yhtyeiden ensimmäisen julkisen esiintymisen, ja todistaa uralilaisen Nautilus Pompiliusin raketinomaisen nousun Neuvosto-Venäjän tähtitaivaalle.

Kiinnostus kuplivaa neuvostorockia kohtaan oli Suomessakin vireä. Tallinnalaisen Villu Tammin punkbändi J.M.K.E. nousi 1987 meillä suosituksi biisillään Tere perestroika. Myös Nautilus Pompiliusin hitiksi noussutta biisiä Knjaz tishiny kuultiin meillä.

Kuvassa Mister Twister vasemmalta oikealle: Oleg Usmanov, Valeri Lysenko, Vadim Dorohov.
Mister Twister, vasemmalta oikealle: Oleg Usmanov, Valeri Lysenko, Vadim Dorohov. Kuvassa Mister Twister vasemmalta oikealle: Oleg Usmanov, Valeri Lysenko, Vadim Dorohov. Kuva: Marja-Leena Hukkanen / Villealfa Filmproductions Oy rock

Dokumentissa lavalla nähdään Nautilus Pompiliusin lisäksi muun muassa Avia, Televizor, Va Bank, Akvarium, Bravo, Mister Twister ja Brigada S. Katselmuksen esiintyjät luovat monipuolisen ja -tasoisen kuvan neuvostorockista.

Läntistä tuulahdusta festivaalilla edustavat brittiläinen Billy Bragg ja vanha kunnon Uriah Heep.

Sirppi ja kitara on paitsi rockin rajatonta riemua myös monitasoista ajankuvaa 1980-luvun lopun Neuvostoliiton hajoamisesta, postpunk-sukupolvesta, muutoksen tuulista ja vapaudesta. Sen voi nähdä aikakauden poliittisen murroksen kuvauksena, olihan rock nimenomaan toisinajattelun väline.

Sirppi ja kitara esitetään restauroituna HD-kopiona Teemalla osana Naisten maaliskuuta 26.3.2020 klo 22.50. Elokuva on pysyvästi katsottavissa Yle Areenassa-

  • Sirppi ja kitara – From Russia with Rock. Suomi, 1988. Dokumenttielokuva. Käsikirjoitus ja ohjaus Marjaana Mykkänen. Esiintymässä mm. Nautilus Pompilius, Akvarium, Mister Twister. Tuotanto Villealfa Filmproductions ja Yle TV1.

Ylen Naisten maaliskuun ohjelmisto Areenassa löytyy kootusti täältä yle.fi/naistenmaaliskuu

Sirppi ja kitara -elokuvan juliste vuodelta 1988-
Sirppi ja kitara -elokuvan juliste vuodelta 1988- Kuva: Villealfa Filmproductions Oy Naisten maaliskuu,dokumenttielokuvat,musiikki,rock,Marjaana Mykkänen,elokuvajuliste,Neuvostoliitto,Sirppi ja kitara

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa