Hyppää pääsisältöön

Turus o ihmise hyvä ol

Listasimme seikkoja, joiden takia Turkua tulee arvostaa

Mistä tietää ihmisen olevan turkulainen? Hän kyllä kertoo siitä. Eikä suotta, onhan Turku heittämällä yksi kauneimmista kaupungeistamme. Sillä on kiinnostava historia ja se on täynnä mitä ihmeellisempiä tarinoita. Me Elävässä arkistossa rakastamme Turkua ja tähän artikkeliin on listattuna, mitä kaikkea kaupunki meille tarjoaa.

Moni tuntee Turun Suomen vanhimpana kaupunkina ja sen historiasta. Turkua ovat vavisuttaneet niin sodat kuin kaupungin jättiläismäinen tulipalo vuonna 1827.

Turun perustamisvuodeksi mainitaan usein vuosi 1229 ja se oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus. Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuosina 1809 – 1812, jonka jälkeen pääkaupungiksi vaihtui Helsinki.

Turun palon myötä kaupunki tuhoutui miltei täysin. Tällöin merkittävimmät virastot ja laitokset siirrettiin Helsinkiin.

Tarinoita Turun paikannimien takaa

Turkulaisten paikannimien takaa löytyy monia historiallisia henkilöitä ja kiehtovia tarinoita. Hannu Laaksonen ja Timo Niitemaa opastavat kaupungin paikannimien historiaan.

Klikkaa tästä artikkeliin.

Turkulaine o ylppiä itestäs – ja hyvä nii

Väitetään, että kukaan ei ole niin ylpeä kotikaupungistaan kuin turkulainen. Paha sanoa, onko väite tosi, mutta ylpeilyn aihetta turkulaisilla ainakin riittää.

Monet tuntevat sen vitsin, jossa väitetään Turun murteen olevan Suomen vihatuin koira. Pyh, soraäänet sikseen. Omintakeinen, lounaismurteisiin kuuluvalla Turun murteella on oikeutettu asema äidinkielessämme.

Mimmottis sitä turkku puhuta? Ketä ne turkulaise o? Annetaan Lapinlahden lintujen ja Iltalypsyn analysoida.

Varsinaissuamalaine ei paru ihmiste nähde ikä!― Heli Laaksonen

Leikki leikkinä. Esimerkiksi turkulaissyntyinen runoilija Heli Laaksonen on toiminut jo vuosikaudet yhtenä lounaismurteiden soihdunkantajana. Kukapa ei tästä puheenparresta tulisi hyvälle tuulelle?

Ja vaikka Laaksosen murre on lähellä uusikaupunkilaista, Vakka-Suomen alueella puhuttavaa murretta, on siinä piirteitä muistakin lounaissuomalaisista aluemurteista.

Turkulaiset nähdään usein supliikkeina seuraihmisinä ja sen todistavat esimerkiksi iskelmäveljekset Matti ja Teppo Ruohonen tai koko kansan suosikki Robin Packalen. Vuonna 2015 esitetyn Rauhassa-keikan lopulla nähdään lisää turkulaisia kuuluisuuksia, nimittäin ikirokkari Michael Monroe.

Muita tunnettuja turkulaisia ovat esimerkiksi missi Lola Odusoga, laulaja-näyttelijä Mira Luoti, Paavo Nurmi (1897–1973) ja presidentti Mauno Koivisto (1923–2017).

Jos turkulainen nauttii (penkki)urheilusta, niin joukkueen nimi on päivän selvä – Turun palloseura. Pue siis mustaa ja valkoista päälle ja kajauta ilmoille huuto "Hunajata, hunajata!".

Eikä rajoitu turkulaisten osaaminen vain jääkentille, vaan mustavalkoinen sydän sykkii myös jalkapallolle.

Kun Turkua lyödään, niin se ei varmaankaan vie kovinkaa monen turkulaisen yöunia.― Kirjailija Riku Korhonen

Turkulainen kirjailija Riku Korhonen pohti turkulaisuutta K-Rapun haastattelussa vuonna 2007. Korhosen mielestä Turkua ja turkulaisia sorsitaan aivan turhaan – heitä kun asia ei voisi vähempää kiinnostaa.

Meri ja saaristo – ja vähä Aurajokke tiätty

Turku on aina ollut merkittävä satamakaupunki ja sen telakoilla on rakennettu laivoja jo yli 300 vuoden ajan. Nimet telakan kyljessä ovat vaihdelleet, mutta edelleen Turussa rakentuu aina vain hulppeampia loistoristeilijöitä.

Yksi kuuluisimmista telakoista on vanha Ruissalon telakka. Vanha veneveistämö tarjoilee nykyään uusien paattien sijaan kulttuuria sen eri muodoissaan.

Ohjelmassa Teräslevystä valtamerijättiläiseksi (1971) tutustutaan vuorostaan Wärtsilän telakkaan ja risteilyaluksen luomisprosessiin alusta loppuun.


Jos mieli halajaa saaristoon, löytynee Turun saaristosta paljon koettavaa. Autioituvat kylät heräävät eloon kesäisin luontoäidin tarjotessa parastaan.

Vuonna 2012 ulkosaaristossa Lammholmin saaressa asui viimeinen ympärivuotinen asukas, uskomaton Dora.

Saaristoon voi tutustua helposti kuuluisan rengastien kautta. Rengastiellä matka taittuu saarelta saarelle siltoja pitkin, välillä maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten kyydillä.

Jos mielit kulkea koko rengastien, matkaa kertyy noin 250 kilometriä. Rengastie on kokonaisuudessaan auki vain kesäkausina.

Rengastien silloiset puutteet herättivät jupinaa vuonna 2008. Ruuhkia on pyritty vähentämään sujuvammalla lauttaliikenteellä ja parantamalla pyöräreittejä.

Turun yksi kirkkaimmista kruunujalokivistä on Suomen Joutsen. Se on tunnettu valtamerialus, joka monivaiheisen historiansa jälkeen ankkuroitiin museokäyttöön Aurajoen rantaan vuonna 1991.

Suomen Joutsen toimi vuosina 1960–1988 merimiesammattikouluna.

Ja ei ole Turkua ilman risteilyjä. Varsinaissuomalaiset milleniaalit muistanevat punaisten laivojen muumiristeilyt ja tupakansavuiset hyttikäytävät. Turusta Tukholmaan ja takaisin kestää 22 tuntia ja sinä aikana voi sattua mitä vain!

Huippusuosittu M/S Romantic teki kunniaa risteilykulttuurille. On sitä tosin ennenkin jo osattu – esimerkiksi vuonna 1974.

Risteilykulttuuriin kuuluu myös buffetpöydässä hyvin syöminen. Jaakko Kolmonen tutustui notkuvaan buffetpöytään jo kultaisella kasarilla – voi sitä kalorien määrää.

Turku on sivistyksen kehto

Turku on yksi Suomen suosituimmista opiskelijakaupungeista. Jopa neljäsosa turkulaisista omaa opiskelijan statuksen.

Turun ensimmäinen yliopisto, Turun Akatemia, perustettiin jo vuonna 1640.

Suomen vanhin ruotsinkielinen yliopisto Åbo Akademi perustettiin vuonna 1918. Nykyinen Turun yliopisto aloitti vuonna 1920. Tämän myötä toivotammekin yliopistovanhuksille lisää loistavia vuosisatoja!

Aisti historian havinaa ja katso seuraavat videot "henkisen viljelyn temppeleistä", eli korkeakouluista ja opiskelijaelämästä.

Opiskelukaupungiksi siisti ja rauhallinen Turku sopii mitä parhaiten.― Kolme valkolakkia -elokuva.

Nykyään opiskelijakaupunki tulvii monenmoista opiskelijatapahtumaa. Varsinkin kevään korvalla, Vappuna, opiskelijoilla saattaa kädessä olla kirjan sijaan virvoike.

Silloin lakkinsa päähän saavat niin Paavo Nurmen kuin Liljan patsaat.

Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos sijaitsee tänä päivänä legendaarisella Seilin saarella. Tästä pääset tutustumaan saaren karuun historiaan. Tiesitkö, että Seiliin matkattiin omat arkkulaudat mukana?

Kyl Turus riittä nähtävyyksi ja kattomist

Harvalla kaupungilla, jos millään, on yhtä upeaa Virallista kaupunkieläintä kuin Turulla. Hotelli Caribian edustalla Posankka on viihdyttänyt ohikulkijoita jo kahden vuosikymmenen ajan.

Maailman oudoimmaksi patsaaksi valittu Posankka saa katsojan pohtimaan, onko se possu vai kumiankka? Mitä väliä, upea se ainakin on!

Matkailufilmi "Tois puolt jokke" Turusta vuodelta 1961 näyttää kaunista kaupunkimaisemaa nii tois ku täl puolt jokke.

Vaikka Turun taudiksi kutsuttu uudisrakentamisen vimma niitti kaduilta puutaloja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia kuin heinää 1960–1970-luvuilla, on Turussa vielä jäljellä hienoa arkkitehtuuria.

Kivitalojen lomassa ihania puutaloja verheine sisäpihoineen tarjoilee esimerkiksi Portsan alue.

Egenland tutustutti katsojan vaikuttavaan Luolavuoren luolaan, Kupittaan siirtolapuutarhan vehreille kujille sekä turkulaisen hipsterin vakiotamppauspaikkaan Dynamoon. Kyllä osaa kesäinen Turku olla kaunis!

Yksi Turun tunnetuimmista maamerkeistä on Kakolan vanha vankila, jossa lusivat ne kaikista pahamaineisimmat korstot. Vuonna 2007 vankila lopetti toimintansa, jonka jälkeen rakennukset ovat saaneet uuden elämän esimerkiksi asuntojen ja palveluiden myötä.

Surullisenkuuluisalla funikulaarilla rauhallisesti matkustaessa voi vain kuvitella, mitä kaikkea Kakolan seinät ovat nähneetkään. Funikulaari on puhuttanut paljon sen ulkonäön ja toimintavaikeuksiensa takia. Ainakin Yle Turun toimittaja Ari Welling pääsi huipulle mutkitta.

Turku toimi vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Kyseinen kunnia kirvoitti ylpeyden ja kulttuuritapahtumien lisäksi myös paljon eripuraa varsinkin taiteilijoiden ja kaupunginhallinnon välille.

Oleellista on, että Ruissalo on matkan päässä. Oleellista on, että Ruissalo on oma maailmansa.― Olavi Uusivirta (2019)

Olavi sen hyvin kiteyttää. Turun Ruissalossa sijaitseva kansanpuisto on täysin oma maailmansa. Varsinkin kesällä, kun jokavuotinen Ruisrock kerää alueelle satatuhatta festarikävijää.

Historialtaan monivivahteinen Ruisrock on vakiinnuttanut paikkansa Suomen pitkäikäisimpänä ja yhtenä suosituimmista musiikkifestivaaleista.

Alueelle toki kannattaa suunnata myös muina aikoina, jolloin Ruissalon luonto tarjoilee parastaan.

Turus o linna ja siäl o ollu ratikkaki

Ja voi, mikä aarreaitta Turun linna onkaan! Aisti historian havinaa ja sukella Turun linnan kiviseinien sisään. Kummitteleeko täällä?

Topeliuksen sadut: Turun linnan tonttu-ukko

Sakari Topeliuksen kertomus vanhasta tontusta, joka ystävystyy 12-vuotiaan Matin kanssa. Sovitus on Silja Sillanpään käsialaa, kertojana toimii Pirkko Uitto.

Turussa järjestetään kesäisin perinteiset Keskiaikamarkkinat. Niissä tutustutaan keskiaikaisiin käsitöihin, torimyyjiin, taiteeseen ja kulttuuriin.

Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Hannamari Hoikkala tutustui vuonna 2012 Turun keskiaikamarkkinoilla keskiaikaiseen muotiin ja vaatetukseen.

Maan povesta -sarjassa (2006) tutustutaan niin Turun keskiaikaiseen historiaan kuin keskiaikamarkkinoihinkin.

Onpahan Turussa nähty myös raitiovaunukin!

Joulurauhaa julistamassa

Turulla on tärkeä rooli myös kristillisessä joulunvietossa. Kaupunki on julistanut joulurauhaa joitain poikkeuksia lukuunottamatta 700 vuoden ajan. Se, jos jokin on omistautumista asialle.

Vaikka alla oleva lähetys on 1960-luvulta, on meno pysynyt kuta kuinkin samana. Lieneekö samanlainen meininki ollut läsnä jo ensimmäisissä julistuksissa?

Entä oletko maistanut turkulaista perinneruokaa, rusinamakkaraa? Puoli seitsemän -ohjelmassa Päivikki Palosaari kertoo oman makumuistonsa rusinamakkarasta.

Turkulaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat myös kalaruuat ja tumma leipä. Lisäksi lähellä tuotettu ruoka on varsinaissuomalaisten mieleen.

Kyl meit turkulaissi o monee lähtöö.― Leila Toroskainen, Iltalypsy

Summa summarum, Turus o ihmise hyvä ol. Turkulainen on itsestään ylpeä ja samalla vieraanvarainen. Turussa riittää nähtävää, koettavaa ja historiaa vaikka muille jakaa. Onnea siitä Turulle! Ja toki muillekin.

Tuleeko mieleesi jotain lisää seikkoja Turusta? Kerro kommenteissa.

Otsikkokuvien kuvaajat niiden esiintymisjärjestyksessä: Arja Lento, Kalevi Rytkölä, Petteri Bülow, Jouni Koutonen, Yle kuvanauha, Nelli Kenttä, Seppo Sarkkinen, Yle kuvanauha.