Hyppää pääsisältöön

Paula Risikko: “Koronaviruksen kohdalla pitää varautua turnausväsymykseen”

Paula Risikko
Paula Risikon mukaan nopea toiminta on yksi niistä opeista, jotka saatiin sikainfluenssan hoidosta. Paula Risikko Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press Paula Risikko

Nykyinen kansanedustaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) johti peruspalveluministerinä sikainfluenssan vastaisia toimia vuosina 2009–2010. Meksikosta pandemiaksi levinneeseen tautiin sairastui tuolloin jopa kymmenen prosenttia suomalaisista, maailman väestöstä kaikkiaan 11–21 prosenttia.

Sikainfluenssa oli vaarallinen myös lapsille. Taudin ensimmäisessä aallossa Suomessa oli 8000 varmistettua tartuntaa, mutta todellinen sairastuneiden määrä oli suurempi – niin kuin nyt myös koronaviruksen kohdalla.

– Silloinkin tautia yritettiin viivyttää, ettei piikki tule niin voimakkaasti, että kapasiteetti loppuu, Paula Risikko kertoo Yle Puheen ohjelmassa Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen.

Sikainfluenssan aikana viivytystaistelu onnistui, sillä tehohoitopaikat riittivät myös epidemian ollessa pahimmillaan.

Taudin ensimmäisessä aallossa sairaaloissa oli päivittäin jopa yli 400 potilasta. Tehohoitoa sai 132 ihmistä ja 44 ihmistä kuoli.

– Saimme tuolloin jonkin verran apua myös muista Pohjoismaista. Nyt emme voi sitä saada, koska kaikki maat tarvitsevat kapasiteettinsa omaan käyttöönsä.

Sikainfluenssan tärkein oppi oli nopeus

Koronaviruksen kohdalla oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset vaativat hallitukselta valmiuslain käyttöönottoa jo viikkoa ennen kuin hallitus näin päätti tehdä.

Risikko kertoo, että juuri nopea toiminta on yksi niistä opeista, jotka saatiin sikainfluenssan hoidosta. Ensimmäiset viestit sikainfluenssasta tulivat huhtikuussa 2009, ja vielä saman kuun aikana WHO varoitti taudista. Suomessa koneet olivat silloin jo käynnissä: luotiin koordinaatiota, tehtiin suojaustoimia, valmisteltiin lääkkeiden ja rokotteen hankintaa ja varmuusvarastointia. Myös Meksikon-liikennettä vähennettiin. Rokote tilattiin nopeasti.

Ylireagointi on parempi kuin alireagointi sekä rajoittamisessa että ohjeissa.― Paula Risikko Twitterissä

WHO julisti pandemian kesäkuussa. Rokote saapui Suomeen syksyllä, ja sen otti suomalaisista yli puolet, yhteensä 2,76 miljoonaa pistosta. Myöhemmin kävi ilmi, että yli 200 ihmistä, heistä suurin osa lapsia, sairastui Pandemix-rokotteen sivuvaikutuksena narkolepsiaan.

Toisaalta Risikko pitää laajan rokotuksen ansiona sitä, että ihmisiä pelastui ja taudin toinen aalto jäi Suomessa vaisuksi, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa. Sairastuneiden ja kuolleiden määrää Suomessa on pidetty pienenä.

– Sikainfluenssan aikana työnjako ja yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, sairaanhoitopiirien ja aluehallintoviranomaisten hioutui saumattomaksi. Joka aamu työpöydälläni oli raportti, jossa kerrottiin kuinka paljon ihmisiä on tehohoidossa, kuinka monta on menehtynyt vuorokauden aikana ja mikä tilanne on eri puolilla Suomea.

Vaccin i spruta.
Rokotteesta odotetaan koronapiinan pysäyttäjää. Kokemukset sikainfluenssaa vastaan rokottamisesta ovat ristiriitaiset. Nopeasti käyttöön otettu rokote pelasti ihmishenkiä, mutta parisataa suomalaista, pääasiassa lasta, sairastui narkolepsiaan. Vaccin i spruta. Kuva: Yle / Victoria Wirén rokotus,rokotteet,influenssarokotteet,influenssa,sikainfluenssa

Sikainfluenssan jälkeen pandemiasuunnitelmia päivitettiin Suomessa, ja tartuntatautilakiin ja lääkelakiin tehtiin muutoksia.

– Myös seurantajärjestelmät ovat kehittyneet Euroopan maissa, Euroopan tautivirasto on entistä parempi, viestintä ja tiedotus ovat kehittyneet, ja varmuusvarastointiin on tehty muutoksia.

Kenenkään tunteita ei tule vähätellä

Nyt käytössä ei kuitenkaan ole rokotetta tai täsmällistä viruslääkitystä niin kuin sikainfluenssan kohdalla. Risikko suhtautuu silti luottavaisin mielin uuden taudin torjuntaan.

– Hyvä puoli on, että sikainfluenssan aika on vielä tuoreessa muistissa, ja sen torjunta toteutui niin kuin oli ajateltu. Olemme varautuneet ja teemme koko ajan yhteistyötä Euroopan tautiviraston ja WHO:n kanssa. Kaikki tieto, mikä maailmassa on koronaviruksesta, on myös Suomen käytössä.

Risikko varoittaa kuitenkin sekä viranomaisia että kansalaisia taisteluväsymyksestä, sillä koronaviruksen vastaisessa kisassa ollaan vasta alkumetreillä.

– On aivan selvää, että kun epidemia pitkittyy, seuraa taisteluväsymystä, koska tilanne tuntuu välillä umpihankihiihdolta. Se kannattaa huomioida jo etukäteen. Työ- ja vetovastuuta kannattaa jakaa viranomaisten ja terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa ja myös hallituksessa.

Risikko arvioi kokemuksesta, että väsymys saattaa näkyä aggressiivisuutena ja lamaantumisena, jopa masennuksena.

– Kenenkään kokemusta ei pidä vähätellä, vaan se tulee ottaa vakavasti niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Suomen torjuntavoitto mahdollinen

Voisimmeko me nähdä myös koronaviruksen torjunnassa jonkinlaisen suomalaisen ihmeen?

Risikko muistuttaa, että sikainfluenssan aikana suomalaiset oppivat yskimään ja aivastamaan hihaan. Tietoiskuja jaettiin muun muassa Yleisradion kanavilla sekä THL:n videoilla ja julisteissa. Sosiaalisessa mediassa naureskeltiin, miten Risikko on opettanut yskimään hihaan, ja hiha on täynnä räkää.

Sikainfluenssa opetti suomalaiset yskimään ja aivastamaan hihaan.― Paula Risikko

– Vaikka se kuulosti naiiviilta, olen tyytyväinen siihen, että isot asiat selätetään yksinkertaisilla metodeilla. Luotan siihen, että me kaikki otamme vastuuta suojaamalla omaa ja muiden terveyttä noudattamalla ohjeita ja sääntöjä. Kansalaiset voivat luottaa ammattihenkilöstöön ja myös siihen, että poliitikot ovat valveilla, ja kaikki mahdollinen tehdään, Risikko sanoo.

– Suomalaiset ovat sisukasta kansaa, ja tästäkin selviämme paremmin kuin mikään muu maa.

Teksti: Outi Kaartamo

Kuuntele Paula Risikon haastattelu ja koko Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanaisen jakso Yle Areenasta.