Hyppää pääsisältöön

Jokerin ja Chernobylin musiikin säveltänyt Hildur Guðnadóttir rikkoo tabuja – “Tytöille ja naisille, jotka kuulevat musiikin sisällään: avatkaa suunne, me tarvitsemme ääniänne!”

Hildur Guðnadóttir hymyilee
Hildur Guðnadóttir Berliinin elokuvajuhlilla tammikuussa 2020 Hildur Guðnadóttir hymyilee Kuva: snapshot-photography/T.Seeliger Hildur Guðnadóttir

Hildur Guðnadóttirin hitaasti kulkeva, surumielinen musiikki soi soundtrackinä Jokerissa ja Chernobylissä sekä Loukussa-sarjassa. Säveltäjä sanoo synkän puolensa tulevan esiin musiikissa. Tuore Oscar-voittaja kertoi sävellystensä synnystä Berliinin elokuvajuhlilla.

Klovniksi pukeutunut mies juoksee hengästyneenä pitkin pimeää katua. Julkisen vessan ovi rämähtää kiinni hänen perässään. Vessan yksinäisyydessä, valojen välkkeessä mies tajuaa, mitä hän on tehnyt. Paluuta ei ole.

Joaquin Phoenix tanssii elokuvassa Joker
Näyttelijä Joaquin Phoenix tanssii elokuvassa Joker. Joaquin Phoenix tanssii elokuvassa Joker Kuva: /All Over Press Joaquin Phoenix

Hitaasti mies alkaa tanssia musiikin tahdissa. On kuin hän vasta nyt kuulisi sellon synkän sävelen.

Kohtaus on elokuvasta Joker (2019), jossa mielenterveysongelmista kärsivästä syrjäytyneestä Arthur Fleckistä tulee pahamaineinen tappaja Jokeri.

Tanssija on näyttelijä Joaquin Phoenix. Selloa soittaa säveltäjä Hildur Guðnadóttir. Tanssikohtaus kiteyttää sen, miksi he kumpikin voittivat helmikuussa Oscar-palkinnon.

Ensimmäinen nainen

Islantilainen Hildur Guðnadóttir on vuoden aikana voittanut kaikki tärkeät elokuva- ja tv-musiikista myönnettävät palkinnot. Jokerin lisäksi niitä on tullut HBO:n Chernobyl-sarjasta, jonka uhkaava industrial-henkinen musiikki palkittiin Emmylla ja Grammylla.

– Nämä patsaat todistavat, että työhöni voi luottaa. Se on hyvä, koska tapani työskennellä ei ole aina helpoin mahdollinen. Olen törmännyt pelkoihin ja epäilyksiin siitä, osaanko toteuttaa ideani. Nyt epäilyksiä ei pitäisi enää olla, Guðnadóttir sanoi Berliinin elokuvajuhlien Berlinale Talents -tapahtumassa, jossa filmijuhlien valitsemat elokuva-alan lahjakkuudet kertovat työstään ja tuotannostaan.

Rankkojen aiheiden pariin Guðnadóttir päätyi isoäitinsä takia. Tämä opetti hänelle, että ainoa keino sammuttaa aivot on lukea hyvä dekkari.

Islantilainen on kevään aikana tehnyt historiaa. Hän on muun muassa ensimmäinen palkittu naissäveltäjä sekä Golden Globien että Bafta-gaalan historiassa.

– Olen kiitollinen siitä, että olen voinut avata keskustelua naissäveltäjien asemasta. Moni näistä palkinnoista annettiin nyt ensimmäistä kertaa naiselle, vaikka gaalat ovat olleet olemassa vuosikymmeniä. Se on aivan typerää.

Historiallisten palkintojen perusteella islantilaisen voisi kuvitella olevan ylipäätään ensimmäinen elokuvamusiikkia säveltänyt nainen. Sitä hän ei tietenkään ole.

Hildur Guðnadóttir puhuu yleisölle
Säveltäjä Hildur Guðnadóttir puhuu yleisölle Berliinin elokuvajuhlilla 2020. Hildur Guðnadóttir puhuu yleisölle Kuva: ullstein bild - snapshot-photography/ All Over Press Hildur Guðnadóttir

Naisten osuus elokuvasäveltäjien joukossa on kuitenkin todella pieni. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan vuosien 2007 – 2018 reilun tuhannen menestyneimmän elokuvan musiikista vain 1,4 prosenttia oli naisen säveltämää.

Tilanne on muuttumassa. Viime vuosina naissäveltäjiä on palkattu yhä enemmän isoihin valtavirtaelokuviin, sellaisiin kuin Captain Marvel (2019) ja Wonder Woman 1984 (2020).
Oscar-puheessaan Guðnadóttir kannusti naisia tekemään enemmän musiikkia.

– Tytöille, naisille, äideille ja tyttärille, jotka kuulevat musiikin sisällään: avatkaa suunne, me tarvitsemme ääniänne, hän sanoi palkintopuheessaan.

“Muusikon ammatti kuulosti naurettavalta”

Lumi piiskaa pientä Seyðisfjörðurin kalastajakylää Itä-Islannissa. Iso risteilijä lipuu jylhien vuorten reunustamaa vuonoa kohti satamaa. Se ohittaa troolarin, jonka kannella tehdään kaamea löytö. Verkkoon on tarttunut ruumis, jolta puuttuvat pää ja raajat.

Islantilainen murhamysteeri Loukussa (Ófærð, 2015–) on ollut iso hitti maailmalla. Sarjan tiheätunnelmainen musiikin ovat säveltäneet Jóhann Jóhannson ja Guðnadóttir.

Viime vuonna menehtynyt Jóhansson oli Guðnadóttirin pitkäaikaisin yhteistyökumppani. Guðnadóttir soittaa selloa muun muassa elokuvien The Revenant (2015) ja Arrival (2016) soundtrackeillä, joiden sävellyksestä Jóhansson vastasivat Ryuichi Sakamoto ja Alva Noto.

– Islanti on pieni ja muusikoiden piiri todella kannustava. Siellä ei kilpailla. Ihmisiä on niin vähän, että yhden menestys on kaikkien onni, Guðnadóttir kuvailee.

Näyttelijä Ilmur Kristjánsdóttir televisiosarjasta Loukussa.
Näyttelijä Ilmur Kristjánsdóttir tv-sarjasta Loukussa Näyttelijä Ilmur Kristjánsdóttir televisiosarjasta Loukussa. Kuva: RUV Rikisutvarpid Ilmur Kristjánsdóttir

Guðnadóttir pitää itseään ensisijaisesti muusikkona. Hänen oma instrumenttinsa on sello, jota hän soitti ensimmäisen kerran neljävuotiaana. Kaikki perheessä soittivat ja omien sanojensa mukaan Hildur käytännössä siitettiin muusikoksi.

Nuoruutensa hän vietti muiden muusikoiden kanssa hengaten ja musiikkia tehden.

– Tuimme kaikki toisiamme. Soitimme toistemme kanssa, kävimme toistemme keikoilla ja myimme lippuja niihin. Teimme sitä puhtaasta luovuuden ilosta. Kukaan meistä ei ajatellut, että tekisimme musiikkia ammatiksemme. Se kuulosti ihan naurettavalta.

Persoonallisuuteni on hyvin erilainen kuin musiikkini. Minun synkkä puoleni tulee esiin musiikissani.

Islannista Guðnadóttir sai paljon tulevia yhteistyökumppaneita. Vuosien varrella islantilainen on tehnyt yhteistyötä myös muun muassa amerikkalaisen drone doom -yhtye Sunn O))):n ja suomalaisen elektronisen musiikin pioneerin Pan Sonicin kanssa.

Hän on säveltänyt musiikkia myös Dome Karukosken Tom of Finland -elokuvaan.

Rikoksia säveltämässä

Guðnadóttirin hitaasti soiva surumielinen musiikki sopii hyvin Chernobylin, Jokerin ja Loukussa-sarjan kaltaisiin teoksiin. Se tukee painostavaa tunnelmaa ja auttaa ymmärtämään, mitä kuvassa tapahtuu.

Esimerkiksi Chernobylin kohdalla säveltäjälle oli tärkeää, että sarjan musiikki antaa hahmon tuhoutuneesta ydinvoimalasta purkautuvalle näkymättömälle säteilylle.

–Radioaktiivinen säteily on sarjan päähenkilö, mutta emme voi nähdä sitä. Halusin, että katsojat voisivat tuntea säteilyn jollakin toisella tavalla.

Rankat teemat ja väkivalta ovat ristiriidassa säveltäjän hersyvän luonteen kanssa. Hän sanoo musiikkinsa olevan jonkinlainen vastakohta hänen persoonalleen.

– Persoonallisuuteni on hyvin erilainen kuin musiikkini. Meissä kaikissa on synkkä ja valoisa puoli. Minun synkkä puoleni tulee esiin musiikissani. Se on onni perheeni kannalta. Ei olisi kovin hauskaa, jos tiskaamiseni olisi samanlaista kuin musiikkini, Guðnadóttir nauraa.

Rankkojen aiheiden pariin Guðnadóttir kertoo päätyneensä isoäitinsä takia. Islannin ensimmäinen naisprofessori opetti hänelle, että ainoa keino sammuttaa aivot on lukea hyvä dekkari.

– Olin jo hyvin pienenä lukenut kaikki Sherlock Holmes -tarinat ja muut klassikot. Olen aina ollut samaa mieltä. Ainoa keino unohtaa itsensä on ratkaista rikoksia. Ilahduin, kun tajusin, että voin tehdä sitä ja musiikkia yhtä aikaa.

Ydinvoimaa kuuntelemassa

Chernobylin matalilla taajuuksilla humiseva musiikki uhkuu lähestyvän katastrofin uhkaa. Hieman yllättäen soundtrackin solistina toimii ovi.

Nauhoitin ydinvoimalan valvomon ovea ja huomasin, että se sisälsi universumin verran ääniä. Rytmejä, fillejä, breikkejä ja melodianpätkiä.

Voidakseen säveltää sarjan musiikit Guðnadóttir puki suojapuvun päälle ja matkusti Liettuaan Ignalinan ydinvoimalaan. Hän halusi tietää, miltä ydinvoima kuulostaa.

– Minulle oli erittäin tärkeää, että sarjan musiikki perustuisi todellisuuteen. En halunnut rakentaa mitään, mitä ei ollut oikeasti olemassa.

Miehet kävelevät Tsernobylin ydinvoimalan käytävällä televisiosarjassa Chernobyl.
Miehet kävelevät ydinvoimalan käytävää pitkin tv-sarjassa Chernobyl. Miehet kävelevät Tsernobylin ydinvoimalan käytävällä televisiosarjassa Chernobyl. Kuva: HBO Nordic / Liam Daniel Chernobyl (tv-sarja)

Ignalinan ydinvoimalassa Guðnadóttir äänitti eri tiloja ja poimi nauhalle lähes kuulumattomia ääniä. Ihmisääniä lukuun ottamatta kaikki sarjassa kuultavat äänet ovat peräisin voimalasta.

– Tavallaan tein voimalasta instrumentin. Kuuntelin nauhoittamiani ääniä, joita oli tuntikaupalla ja poimin sieltä sopivat. Sitten hieroin löytämäni äänet musiikin osiksi.

– Odottaessani pääsyä toiseen huoneeseen nauhoitin valvomon ovea ja huomasin, että se sisälsi universumin verran ääniä. Rytmejä, fillejä, breikkejä ja melodianpätkiä. Ovi on läsnä kaikkialla sarjan musiikissa.

Sävelet, jotka synnyttivät Jokerin

Guðnadóttir sävelsi Jokeria osin samaan aikaan Chernobylin kanssa. Islantilaisen musiikilla oli iso vaikutus siihen, millainen ohjaaja Todd Phillipsin elokuvasta tuli.

Kokeilin Jokeriin monta eri juttua, kunnes elokuvan pääteema iski minuun kuin salama. En ole säveltäessäni ikinä tuntenut mitään yhtä fyysisesti.

– Kuullessani projektista ajattelin, että se on toimintaelokuva ja etten ole oikea henkilö sitä säveltämään. Luettuani käsikirjoituksen tajusin kuitenkin, mitä Todd halusi tehdä. Oli kiinnostavaa päästä katsomaan Jokerin naamion taakse, Guðnadóttir sanoo.

Guðnadóttir sävelsi ison osan elokuvan musiikista pelkän käsikirjoituksen varassa. Hän lähetti sävellyksiään Yhdysvaltoihin ennen kuin mitään oli kuvattu.

– Kokeilin monta eri juttua, kunnes elokuvan pääteema iski minuun kuin salama. Musiikki ja tunne kohtasivat. En ole säveltäessäni ikinä tuntenut mitään yhtä fyysisesti.

Ohjaaja Todd Phillips piti kuulemastaan ja soitti Guðnadóttirin musiikkia kuvauksissa tunnelman luomiseksi. Esimerkiksi Jokerin soolotanssi julkisessa vessassa on syntynyt siihen sävelletyn musiikin inspiroimana. Kohtauksen nähdessään Guðnadóttir ällistyi.

Minusta Joker ei juhli väkivaltaa tai sen päähenkilön kohtaloa. Musiikkini ei ole myötätuntoista, se yrittää ymmärtää häntä.

– Käsikirjoitus meni kutakuinkin niin, että Jokeri menee vessaan, katsoo peiliin ja sanoo “paska”. Joaquinille se ei riittänyt, sillä kohtauksessa tapahtuu tärkeä muutos. On silti käsittämätöntä, että hänen liikkeensä ovat samoja kuin ne, jotka minä säveltäessä koin.

Empatiaa narrille

Jokeria on arvosteltu empatiasta sarjamurhaajaa kohtaan ja sen puutteesta elokuvan muita henkilöitä kohtaan. Guðnadóttirin mielestä kyseessä on väärinymmärrys.

– Tämä tarina yrittää ymmärtää, miten ihmiselle voi käydä näin. Voidaksemme kertoa sen meidän täytyy astua hänen kenkiinsä. Minusta Joker ei juhli väkivaltaa tai sen päähenkilön kohtaloa. Musiikkini ei ole myötätuntoista, se yrittää ymmärtää häntä.

Sello on mielestäni hyvä soitin Jokeriin, koska sillä on sama emotionaalinen ääniala kuin ihmisellä

Piti Jokerista tai ei, on se osunut ajan hermoon. Se on viime vuoden kuudenneksi katsotuin elokuva koko maailmassa ja tätä kirjoittaessa katsotumpi kuin jouluna ensi-iltaan tullut Star Wars: The Rise of Skywalker.

– Elokuvan Jokeri on todella ajankohtainen hahmo. Hän on minusta tärkeä tänä päivänä, koska käännämme selkämme niille, jotka tarvitsevat apua.

Joker ei ole ensimmäinen kerta, kun Batmanin arkkivihollista säestetään sellolla. Myös Hans Zimmerin säveltämä Dark Knight -elokuvan Jokerin teema on kirjoitettu sellolle.

– Tein tietoisen valinnan olla kuuntelematta aiempia Jokeri-tulkintoja. Sello on mielestäni hyvä soitin tähän elokuvaan, koska sillä on sama emotionaalinen ääniala kuin ihmisellä.

KORJATTU 1.4.2020 klo 8:45 The Revenant-elokuvan soundtrackin säveltäjäksi Ryuichi Sakamoto ja Alva Noto, ei Johann Johannsson

Kommentit