Sopraano Johanna Rusanen-Kartano toivoo löytävänsä itsestään penninvenyttäjän – Taiteilija koronakeväänä 2020

Sopraano Johanna Rusanen-Kartano valmisteli suurta roolidebyyttiä Kansallisoopperan Valkyyriaan, kunnes koronapandemia keskeytti kaiken. Taloushuolet lamaannuttivat freelancerin aluksi täysin. Nyt päätyönä on 11-vuotiaan pojan kotiopetus.

Elämme nyt keväällä 2020 aivan poikkeuksellisia aikoja. Maailmaa koettelee koronapandemia, joka on pysäyttänyt täysin myös koko musiikkielämän. Taiteilijat ja yleisö elävät kodeissaan karanteenin kaltaisissa olosuhteissa.

Kysyimme suomalaisilta muusikoilta, säveltäjiltä, esiintyviltä taiteilijoilta ja kapellimestareilta, miten he viettävät tätä poikkeuksellista kevättä, mitä he suosittelevat kuunneltavaksi juuri nyt ja millaisia terveisiä he haluavat lähettää.

Sopraano Johanna Rusanen-Kartano vastaa

Missä olet juuri nyt?
Kotona Siuntiossa, hiljaisen metsän keskellä.

Miten koronapandemia on vaikuttanut elämääsi ja arkeesi?
Se mullisti kaiken. Yhtenä päivänä kalenterista pyyhkiytyi kaksi kuukautta pois. Olin aloittanut tämän vuoden valmistautumalla toukokuussa Kansallisoopperassa koittavaan suureen roolidebyyttiini Wagnerin Valkyyriassa urheilemalla ja psyykkaamalla itseäni.

Konsertteja oli myös kevään ajaksi sovittuna juuri sopivasti. Yhtäkkiä kaikki muuttuu, konsertit peruutetaan ja Valkyyria siirtyy syksyyn.

Ensimmäinen hätä tulee taloudellisista asioista, miten selviän asuntolainan kanssa, millä ostetaan ruokaa? Olen elättänyt itseni laulamalla 25 vuotta, aina olen ollut freelancer, enkä koskaan työttömänä. Tilanne on uusi ja lamaannuttava. Ensimmäisellä viikolla en pystynyt edes laulamaan. Tunteet vaihtelivat raivosta ja järkytyksestä pelkoon ja ahdistukseen. Hieman helpotti, kun sosiaalinen media kertoi kollegojen painiskelevan ihan samanlaisten tunteiden kanssa.

Miten päiväsi kuluvat?
Päätyönäni pidän nyt 11-vuotiaan Aleksanteri-poikani etäkoulun sujumisen vahtimista eli olen vanhanaikainen kotiopettajatar. Hän itse ei ole tilanteeseen kovinkaan motivoitunut, puolille päivin nukkuminen ja pelaaminen houkuttaisivat enemmän. Olen siis ottanut ohjat käsiini ja vien kärsivällisesti ja sitkeästi opetussuunnitelmaa eteenpäin.

Aloitin myös urheilun lähes parin viikon tauon jälkeen. Minulla oli koko alkuvuoden aivan ihana personal trainer ja kävin kuntosalilla kolme kertaa viikossa fustrassa ja salitreenissä. Nyt otin itseäni taas niskasta kiinni, on pakko jumpata, joogata ja venytellä kotona.

Tänä aamuna keksimmekin ystäväni Lilli Paasikiven kanssa aivan mahtavan etäjoogaformaatin, jota saa vapaasti kopioda. Facetime-puhelu kaverille, joogatunti molemmilla youtubesta pyörimään ja hauskaa on.

Ja onhan minulla tietysti tämä karvainen ”personal trainer” eli isovillakoiramme Carlos! Hän vie minut metsään hengittämään ja puita halailemaan vähintään kerran päivässä. Olen onnellinen siitä, että asumme maalla metsän keskellä!

Mitä puuhailet silloin kun et vietä aikaa musiikin parissa?
Yritän tehdä sellaisia kotitöitä, mihin muulloin ei tunnu löytyvän aikaa eli siivoilen kaappeja, vaikka yhden päivässä. Kun alkaa ahdistaa, kiipeän Carloksen kanssa ylös kallioille ja annan mielen rauhoittua. Välillä istun pihallamme olevassa huvimajassa, sytytän kotakeittiöön tulen ja annan ajatusten virrata.

Teen myös joka päivä perheelle ruokaa, etsin uusia reseptejä ja kokeilen omasta päästä. Jos huvittaa, otan lasin viiniä, sillä olen päättänyt pysyä täällä vapaaehtoisessa karanteenissa perheeni kanssa niin pitkää kuin on tarpeen. Tänään tapaan ystäviäni, pidämme yhteisen viini-illan virtuaalisesti Teams-palaverin välityksellä. Odotan sitä jo kovasti!

Oletko löytänyt viime aikoina uusia puolia itsestäsi?
Toivon, että seuraavien kuukausien aikana löytäisin itsestäni penninvenyttäjän. En koskaan ole osannut säästää ja tosiasia on, että useampaan kuukauteen ei rahaa ole mistään tulossa. Rakastan ylellisyyksiä, kuten valtavia kukkakimppuja ja hyvää shamppanjaa. Nyt on aika elää vaatimattomammin.

Sanotaan, että paluuta entiseen maailmaan ei ole. Mitä ajattelet, miten maailma muuttuu pandemian jälkeen? Miten oma elämäsi muuttuu?
Toivottavasti maailma muuttuu parempaan, ilmastonmuutos hidastuu liikkumattomuuden myötä, suurkaupunkien ilma raikastuu, vedet puhdistuvat ja kirkastuvat. Toivon myös, että tämän jälkeen olisi itsekkäiden diktaattorien ajat ohitse. Kyllä tämä varmasti muuttaa meidän jokaisen elämän tärkeysjärjestyksen.

Ajatukset ovat päivä päivältä enemmän Pohjois-Savossa, missä riskiryhmään kuuluvat vanhempamme asuvat. Kunpa he säästyisivät tältä. Toivon, että oma elämäni palaisi viimeistään loppukesällä normaaliksi, Valkyyrian harjoitukset sekä esitykset pääsisivät alkamaan ja syksyllä voisin jo lentää New Yorkiin hartaasti odottamaani työtehtävään.

Kun monet joutuvat viettämään nyt paljon aikaa kotonaan, mitä musiikkia suosittelet tähän tilanteeseen?
Pääsiäinen on minulle itselleni kirkkovuoden tärkein juhla ja suren suuresti, etten tänä vuonna pääse kirkkoon pääsiäisvirsiä veisaamaan. Pääsiäinen tulee kuitenkin ja tuo tullessaan ilon, valon ja toivon. Siksi suosittelen jo nyt kuunteluun J.S.Bachin passioita.

Millaiset terveiset haluat lähettää tässä tilanteessa meille kaikille?
Otetaan tämä vakavasti ja noudatetaan viranomaisten ohjeita. Liikutaan kodin ulkopuolella vain välttämättömissä asioissa ja eletään vaatimattomammin ja hiljaisemmin oman perheen kanssa.

Näin Johanna Rusanen-Kartano vastasi kysymyksiin koronapandemian jatkuttua vuoden keväällä 2021.

Aulis Sallisen Elämän ja kuoleman lauluja. Solisteina sopraano Johanna Rusanen-Kartano ja baritoni Ville Rusanen. Radion sinfoniaorkesteria johtaa kapellimestari Hannu Lintu. Musiikkitalo 22.5.2015.