Hyppää pääsisältöön

Miten koronakaranteeniaikana pääsee Espanjasta kotiin? All Female Panel -koomikkoryhmän matkapäiväkirja on seikkailu vailla vertaa

Koomikot Kaisa Pylkkänen, Saana Peltola, Helenä Pöllänen ja Ida Grönlund sekä Kimmo katsovat kameraan Torreviejan auringossa.
Koomikot Kaisa Pylkkänen, Saana Peltola, Helenä Pöllänen ja Ida Grönlund sekä Kimmo katsovat kameraan Torreviejan auringossa. Kuva: Yle Yle Olohuone,stand up -koomikot

Mitä teet silloin, kun huomaat olevasi vieraassa maassa, joka suljetaan ympäriltä koronakaranteeniin? Tilanne on kuin pahimmasta painajaisesta sillä erotuksella, että All Female Panelin koomikoille näin kävi oikeasti. Meneekö siinä naurattamisen ammattilaisilla itsellään suupielet ylös- vai alaspäin? Reissussa olivat mukana Kaisa Pylkkänen, Saana Peltola, Helena Pöllänen ja Ida Grönlund. Lue Pylkkäsen matkapäiväkirjasta, miten kaikki oikein meni.

Keskiviikko 11.3. klo 10.11

Perillä Torreviejassa! En ole ikinä ollut erityisesti rantalomakohteiden harrastaja, mutta tämä kelpaa kyllä oikein hyvin. Ei näy altaaseen kusevia kirkuvia lapsiperheitä eikä jurrisia ruotsalaisia missään, kun meillä on oma huvila! OMA HUVILA! Ja oma uima-allas. Jääkylmää vettä tosin, mutta Ida vanhana avantouimarina vetäs aamu-uinnit silti.

Nainen selin kameraan seisoo uima-altaassa valmiina pulahtamaan.
Nainen selin kameraan seisoo uima-altaassa valmiina pulahtamaan. Kuva: Yle koomikot,Yle Olohuone

Kuka olisi arvannut, kun All Female Panelia Saanan ja Annan kanssa ideoitiin aikoinaan Porin Amado-hotellissa, että tässä ollaan kolme vuotta myöhemmin. Me haluttiin vaan perustaa pieni komediaklubi, ja yhtäkkiä meillä oli olikin omat sketsipodcastit Yle Areenassa ja keikkaa jäähallissa Sideways-festareilla, omat komediafestarit. Ja kun koko Suomi oli kierretty, niin edessä oli neljä Espanjan keikkaa. Olkoonkin Suomi-baareissa, aivan sama. Tästä tulee eeppistä

Keskiviikko 11.3. klo 23.57

Eka veto takana! Vähän jännitti ennen reissua, että tuleeko porukkaa keikoille, ja miten meidän jutut toimii. Jos jengi on asunut täällä pidempään, ymmärtääkö ne vitseistä viittauksia suomalaiseen politiikkaan tai ihmisiin tai edes tv-sarjoihin? Ilmeisesti Torrevieja ei myöskään ole mikään nuorten bilemesta, vaan vähän aikuisempaan makuun. Mutta niin on näemmä meidän jututkin. Eli hyvin toimi kaikki! Nyt on paineet pois seuraavien keikkojen osalta!

Koomikko Kaisa Pylkkänen esiintyy täydelle salille Torreviejassa.
Koomikko Kaisa Pylkkänen esiintyy täydelle salille Torreviejassa. Kuva: Yle Kaisa Pylkkänen,Yle Olohuone

Mutta tässä alkaakin stressata vähän muut asiat... Joku täällä treenaava urheilujoukkue oli ostanut liput keikalle, mutta ei saapunut paikalle. Pisti miettimään, että liittyykö se tähän koronatilanteeseen? Onko valmennusjohto kieltänyt menemästä tilaisuuksiin, joissa on paljon ihmisiä tiiviisti pakattuna? En ihmettelisi, olympiavuosi kuitenkin. Kyllä tämä yleinen pelko alkaa vähän levitä.

Tuli tutuksi myös kyynärpäätervehdys, joka näinä aikoina hygieniasyistä on hyvä ottaa käyttöön. Tuolla ainakin suomalaispaikoissa hinkattiin ravintolan tiskiä kyllä tiiviisti desinfiointiaineilla ja vältettiin kättelyä. Joku sanois hätävarjelun liioittelua, mutta ehkä se on vaan järkevää. No joo. Nyt unta palloon, huomenna työt jatkuu!

Torstai 12.3. klo 15.22

Voi perse. Mitähän tästä vielä tulee. Avasin netin, ajattelin katsoa, onko jotain uutta koronarintamalta. niin sanoisinko, että kyllä. Hieman jotain uutta. Areenassa oli suorana Sanna Marinin tiedotustilaisuus, jossa puhuttiin nyt pandemiasta. Eilen se taisi olla vielä "epidemiariski" ja nyt tulee herranjestas pandemia. Eli mikään ei oo enää hallinnassa ja kohta alkaa ihmisiä kuolla ja paljojn. Miten tällaiseen voi edes suhtautua? Onko millään mittarilla oikein mennä nyt lavalle kertomaan kevyitä hyvänmielen vitsejä? Tai edes brutaaleja vitsejä isoista asioista? Onko mikään muu enää iso asia, tai edes vitsin arvoinen tässä tilanteessa? PANDEMIA??!!

Sitä tiedotustilaisuutta katsoessa loppui huumori omaltakin kohdalta. Siis ihan kirjaimellisesti. Isot massatilaisuudet perutaan pariksi viikoksi ja niihin osallistumista pyydetään välttämään. Eli kohta alkaa keikat peruuntua. Eka peruutus tulikin heti perään. Firmakeikka huhtikuulta. Sitä ennen olis vielä kymmenen muuta keikkaa, joista kolme heti tänään, huomenna ja ylihuomenna. Uskaltaako kukaan enää liikkua? Torreviejassa ei kuulema ole yhtään tapausta, eli täällä varmaan uskaltaa, mutta Fuge, jonne siirrytään huomenna? Tää kevyt aurinkotuolitunnelma katos nyt kyllä totaalisesti. Tilalle tuli sellanen vähän vakavampi leikki, ehkä jotain sen tapaista kuin Kuka pelkaa mustaa surmaa?

Kaisa Pylkkänen istuu terassin sohvaryhmässä Torreviejassa.
Kaisa Pylkkänen istuu terassin sohvaryhmässä Torreviejassa. Kuva: Yle Yle Olohuone,Kaisa Pylkkänen

Torstai 12.3. klo 22.53

Ikinä en ole All Female Panelin keikoilla ollut nihkeenä mennä lavalle, mutta tänään oli lähellä. Ensinnäkin meitä kaikkia oli ahdistanut koko päivän aika paljon, ja sit oli kaikkea pientä. Keikkapaikalla oli valopöytä hajonnut ja jouduttiin vetämään liian kirkkaissa kattovaloissa, ja yleinen tunnelma oli vaan jotenkin eri. Ei kenenkään syytä, vähiten yleisön, mutta ei vaan ollu ihan kohdillaan. Totta kai hyvä meininki kaivetaan esiin lopulta vaikka väkisin, mutta nyt sai tosiaan kaivaa. Ihan jees ilta siitä tuli, tosi erilainen vaan. Keikan jälkeen muutamat katsojat halusi tulla halaamaan, piti ihan erikseen astua taaksepäin ja muistuttaa koronatilanteesta. Että hei, vähän turvaväliä, kiitos.

Kannattaako ajaa 500 km, että pääsee esiintymään sille kouralliselle ihmisiä, jotka ovat ulos uskaltautuneet, ihan vaan, että voi aiheuttaa riskin vaarallisen taudin leviämisestä?

Eikä se tunnelma illan edetessä ainakaan kohentunut. Pitä käydä se keskustelu, että onko meidän mitään järkeä lähteä huomenna Fuengirolaan? Kannattaako ajaa 500 km, että pääsee esiintymään sille kouralliselle ihmisiä, jotka ovat ulos uskaltautuneet, ihan vaan, että voi aiheuttaa riskin vaarallisen taudin leviämisestä? Stand up toimii muutenkin vain, kun porukka istuu tiiviisti lähekkäin, ja nauraa estottomasti suut auki niin, että että bakteerit lentää ja nauru tarttuu. Niin onko ne riskit sen riskin arvoisia? Onko mikään?

Katottiin lentoja, mitä maksaisi, jos skipattaisiin koko Fuge ja lennettäisiin huomenna kotiin tästä päästä, Alicantesta. Hinnat lähti kuudestasadasta eurosta. Juu ei, näillä liksoilla. Sovittiin, että katotaan aamulla tilanne ja päätetään sitten, mitä tehdään. Toivottavasti pystyy nukkumaan edes vähän, tää on ollut erittäin pitkä päivä ja se näkyy kaikissa.

Oma sähköposti alkaa täyttyä keikkojen perumisista Suomen päässä. Millähän tässä pitäis yrittää kohta elää?

Nainen Torreviejan rantabulevardilla.
Nainen Torreviejan rantabulevardilla. Kuva: Yle Yle Olohuone,stand up -koomikot,Torrevieja

Perjantai 13.3. klo 19.16

Nää päivät muuttuu vaan pitemmiksi ja dramaattisemmiksi. Aamulla Espanjassa oli päätetty sulkea koulut ja hallitus teki nopeita linjauksia, miten saisi koronan leviämisen estettyä koko maahan, kun valtaosa tartunnoista oli vielä Madridissa. Ongelmana oli vaan, että kun Madridissa paikkoja suljettiin, niin jotkut neropatit keksi, että tämähän on hyvä rako lähteä kesäasunnolle rannikolle. Ja sitten onkin tartunnat koko maassa, kun oireettomat tapaukset ei tajua levittävänsä sitä.

Me päätettiin perua Fuengirolan keikat suosiolla, mutta kun paluulennot on Malagasta ja seuraava majoitus Fugessa, niin piti kuitenkin siirtyä sinne. Matkalla väijyin uutisia tauotta ja niitähän riitti. Espanjassa oli jo toiseksi pahin tilanne Euroopassa Italian jälkeen ja pelkästään yhden automatkan aikana tartuntojen määrä kasvoi 700:lla. Kuolleita oli jo toista sataa. Sitten hallitus pisti kovat piippuun. Se julistaisi huomisesta alkaen hätätilan, mikä tarkoittaa, että 15 päivän ajan liikkumista rajoitetaan ja kaikki paikat, paitsi apteekit ja ruokakaupat suljetaan. Kohta saattaa mennä paitsi baarit, myös rajat kiinni.

Mikä tarkoitti sitä, että nyt ei auttanut enää sniiduilla lentojen hinnoissa. Tärkeintä oli päästä ulos. Ja se järjestyi! Saatiin suunnilleen viimeiset paikat aamukoneeseen, lennot Lontoon kautta. Mutta lähtö oli niin aikaisin aamulla, että hallitus ei voi ehtiä julistamaan poikkeustilaa ennen sitä. Nyt vielä viimeinen ateria ja pari bisseä. Pakko vähän nollata tätä stressiä.

All Female Panelin koomikot istuvat pitkän ravintolapöydän äärellä.
All Female Panelin koomikot istuvat pitkän ravintolapöydän äärellä. Kuva: Yle stand up -koomikot,Yle Olohuone

Tosin aika monta kysymystä ja huolta heräsi äsken, kun Saana huomasi, että tämän kuppilan tarjoilija käsitteli ensin paljain käsin asiakkailta saatua paskaista käteistä rahaa, ja sitten, käsiä pesemättä, kauhoi paljaalla käpälällä jääpalat meidän laseihin. Tällä kertaa ehdittiin vaatia uudet lasit ilman jäitä, mutta montako kertaa jotain vastaavaa on tälläkin reissulla tapahtunut jo?

Lauantai 14.3. klo 02.20

Oho. Jouduttiin vähän ottamaan vauhtia karaoken puolelta, kun piti samalla juhlia kiertueen päätösiltaa ja kiittää meistä hyvin huolehtinutta Kimmoa. Mutta oltiin tarkkana, että mikki desinfioitiin aina laulajien välissä! Herätykseen rapiat 3 tuntia. Onneksi meitä on monta ja herätyskelloja yhtä monta.

Lauantai 14.3. klo 12.51

Gatwickissä. Väsyttää. Ja alkaa pelottaa. Mulla ja Idalla molemmilla kuiva yskä ja keuhkoihin sattuu. Astmaatikkona mulla on aina vähän hengitystieoireita, niin paha sanoa, mikä nyt johtuu mistäkin, mutta sanotaanko, että olen hengittänyt paremminkin. Etsin koko lentokentän läpi, että löytäisin hengityssuojia. Ei löytynyt. En ymmärrä, miksei niitä jaeta kaikille matkustajille tällaisina aikoina? Jos se kuitenkin vähän suojaisi siltä varalta, ettei kukaan pääse honkimään toisten päälle virusta. Kun kaikki ahtaaseen, suljettuun tilaan pakataan, niin eikö se olisi vähintä, mitä lentoyhtiöt voisivat katsoa, että kaikilla on?

Otos lentokentän kulkuväylästä (liukuhihna).
Otos lentokentän kulkuväylästä (liukuhihna). Kuva: Yle Yle Olohuone

Tää on muutenkin absurdia tämä meno. Valotaulut huutaa ohjeita, miten suojautua koronavirukselta: peskää käsiä ja kuivatkaa ne hyvin ja pitäkää turvavälit. Ja heti vieressä porukka istuu manikyyrissä. Pitelemässä toisten käsistä kiinni, pitkän aikaa siinä kasvotusten niin, että kaikki lähikontaktin kriteerit varmasti täyttyy. Eikä mitään suojia. Ja vessoissa ainoa, millä kuivata kädet on ne hiton puhaltimet, jotka vaan posottaa bakteerit ja virukset varmasti jokaisen pääll ja kaikille pinnoille. Ja jengi elää kuin mitään kriisiä ei olisikaan. Tai ei ihan. Kun itse yskii nenäliinaan, niin ympärille tulee hetkessä paljon tilaa. Kyllä jengi tiedostaa. Mutta ei tee mitään.

Lauantai 14.3. klo 22.08

Kahden viikon kotikaranteeni alkakoon. Vointi oli Lontoo-Helsinki -lennon ajan kuumeinen ja hutera. Hirvitti istua siellä parinsadan ihmisen kanssa hengittämässä samaa ilmaa. Jos tämä on koronaa, niin kuinka monta ihmistä saatan tahtomattani vaarantaa? Nenäliinoja sentään riitti mihin yskiä ja hengitellä, pesin ja desinfioin tiiviisti käsiäni ja pyrin minimoimaan mihinkään koskemisen. Mitä muuta olisin enää voinut?

Kotona vastaan tuli ennen matkaa vietetystä UMK-kisakatsomosta jääneet pistetaulukot ja ylijääneet viinit jääkaapissa. Onko siitä illasta muka vasta viikko? Siitähän on vuosi.

Ei tahdo jaksaa nyt mitään. Mittasin kuumeen: 37,9. Ilmeisesti se raja on 38, mikä lasketaan koronaoireiksi ja saattaa vaatia hoitoa. Astmaatikkona kuulun myös riskiryhmään. Huolestuttaa nyt aika paljon.

Maanantai 16.3. klo 12.25

Nukuin taas varmaan 12 tuntia. Tai aamuyöllä heräsin kerran siihen, että lihaksia särkee ihan tolkuttomasti. Tuntui, että kaikki raajojen lihakset olisi venytyspenkissä ja liekeissä samaan aikaan. Muutoin tuntuu, että on koko ajan kanttuvei. Kuumetta on ollut enimmillään 38,4, särkylääkkeillä sekin onneksi tulee alas. Tänään pääsin viimein läpi koronaneuvontaan. Luultavasti tämä on koronaa, mutta niin kauan kuin pysyn hengissä kotona, on vain pysyttävä täällä. Hyvähän se on, että testit ja hoito varataan niille, jotka ei ilman niitä selviä.

Vaan on tässä hyvääkin. Solidaarisuus on taas herännyt henkiin! Uskomattoman monta ihmistä on tarjonnut apuaan, että käyvät mulle kaupassa ja tarvittaessa apteekissa. Hädässä ystävä tunnetaan.

Perjantai 20.3. klo 20.06

Eka päivä, kun kahvi maistuu taas. Eiköhän tässä olla voiton puolella. Yritin miettiä, miten mä voin puolestani olla hyödyksi yhteiskunnalle, kun olen taas terveiden kirjoissa, jos yhä isommat joukot sairastuu ja pitäisi jotenkin astua tuuraamaan yhteiskunnalle tärkeimmissä töissä. Tajusin, että jollei maa viljele itseään, kun kerron sille vitsejä, tai sairaat parane sillä, että kirjoitan heidän taudin etenemiselleen kolminäytöksisen draaman kaaren, niin minusta ei ole mitään hyötyä kenellekään.

Keskiviikko 25.3. klo 11.24

Takana monta oireetonta päivää. Eilen norjalainen ystäväni täytti pyöreitä ja hänen vaimonsa järjesti bileet Skypessä. Meillä oli videokonferenssin kautta yhteys kuuteen maahan muutamalla mantereella. Aivan ihanat juhlat! Ei tuollaista kokoonpanoa olisi saanut kasaan, jos olisi pitänyt fyysisesti matkustaa paikanpäälle Osloon.

Kalenterini on tyhjentynyt täysin ja kaikkien aikojen keikkakevät on vaihtunut työttömyyteen, taloudellisesti tämä on katastrofi paitsi maailmantaloudelle, myös henkilökohtaisella tasolla. Mutta samalla alan nähdä tässä paljon hyvää, ilmeisen ympäristön matalapäästöhengähdyksen lisäksi. Poliittinen öyhötys on rauhoittunut. Olisiko tällaisesta kriisistä siksi ulkopuoliseksi viholliseksi, joka viimein yhdistää pahasti jakautuneen kansan? Ihan globaalisti.

Torstai 26.3. klo 14.48

Puin tänään ensi kertaa päälle sitten matkalta paluun. Olen istunut kuin tatti asunnossani 12 päivää pyjamassa ja tänään arvelin, että olen riittävän varmasti terve, että uskallan lähteä karanteenistani hetkeksi ulkoilemaan, kunhan pysyttelen kaukana ihmisistä. Selvittelin mistä löytyisi metsä, jossa ei ole ruuhkaa, vedin hengityssuojan naamalle, kävelin autolleni ja ajoin meren rantaan Sipoon perukoille. Ja siellä se kaikki oli. Luonto, metsä, happi, tyhjät polut. Vapaus! Miten upeita arkiset pienet asiat ovatkaan, kun ne saa takaisin.

Kirjoittaja on käsikirjoittaja, ohjaaja ja stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen.

All Female Panel on mukana Yle Olohuone -ohjelmassa torstaina 2.4 kello 19.05 alkaen TV2:ssa ja Areenassa.

Katso All Female Panelin Espanja-reissusta tehty dokumentti:

Aiemmin julkaistu All Female Panelin Podcast löytyy myös kokonaan Areenasta!

Uusimmat sisällöt - Olohuone