Hyppää pääsisältöön

Pölyttäjien määrä on romahtanut – ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys

Pölyttäjähyönteisten määrä maailmassa on huvennut uhkaavasti. Pölyttäjien katoaminen on katastrofi paitsi luonnolle, myös ihmisille, koska 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Syynä katoon on hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Luonnontieteellisen museon kellarissa Helsingissä on erikoinen kokoelma: yhdeksän miljoonaa hyönteistä, vanhimmat niistä 1700-luvulta.

Kokoelma on Euroopan laajimpia. Harmaisiin arkistokaappeihin on pinottu tuhansia näytelaatikoita. Jokaisessa laatikossa kuivatut hyönteiset nököttävät siisteissä riveissä, neulalla alustaansa kiinnitettyinä.

Yksi kokoelman hyönteisistä on Bombus cullumanus, Cullumin kimalainen. Se on varsin sympaattisen näköinen: pörröinen ja raidallinen.

– Tämä on nyt häviämässä Euroopasta kokonaan, sanoo hyönteistutkija Juho Paukkunen.

Aikaisemmin kyseisiä kimalaisia eleli lähes koko Euroopassa eteläistä Ruotsia myöten. Nyt se on sukupuuton partaalla.

Mistä on kyse?

  • Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mehiläiset ja kimalaiset. Myös perhoset, kukkakärpäset ja jotkut kovakuoriaiset pölyttävät.
  • 75 % viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.
  • Sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä
  • Hyönteisten määrä vähenee vauhdilla. Lentävien hyönteisten määrä Saksassa romahti yli 75 % vain 27 vuoden aikana.
  • Syynä ovat hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.
  • Kuvassa on näytelaatikkoon säilöttyjä mehiläisiä.
    Aiemmin yleinen Cullumin kimalainen löytyy pian enää näytelaatikosta. Kuvassa on näytelaatikkoon säilöttyjä mehiläisiä. Kuva: Hanna Asikainen / Yle Pelasta pörriäinen -kampanja

    Sukupuutto uhkaa alueellisesti yli 40 prosenttia pölyttäjähyönteisistä.

    Suomessakin tärkeimmistä pölyttäjistä, siis mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista lähes joka viides on uhanalainen.

    Hyönteisten määrä on ylipäätään vähentynyt dramaattisesti.

    Saksassa kesällä 2017 joukko tutkijoita teki kokeen, jossa mitattiin lentävien hyönteisten massaa useilla suojelualueilla. Koe oli toistettu samalla tavalla jo 27 vuoden ajan.

    Tulos kauhistutti tutkijoita: vajaassa kolmessa vuosikymmenessä lentävien hyönteisten määrä oli romahtanut yli 75 prosenttia.

    – Monet olivat epäuskoisia, että voiko se oikeasti pitää paikkansa. Epäiltiin, että siinä tutkimuksessa on joku menetelmävirhe, Paukkunen muistelee.

    Virhettä ei kuitenkaan ollut ja samansuuntaisia tuloksia on saatu sen jälkeen muualtakin. Jotain on tapahtumassa hyönteiskunnalle, eikä se ole ollenkaan hyvä uutinen.

    Kuvassa on laskeva käyrä, joka osoittaa hyönteisten biomassan vähenemisen Saksassa.
    Lentävien hyönteisten määrä Saksassa on romahtanut yli 75 % vain 27 vuoden aikana. Kuvassa on laskeva käyrä, joka osoittaa hyönteisten biomassan vähenemisen Saksassa. Kuva: Hallman et al, PLOS ONE, Annukka Palmén-Väisänen / Yle Pelasta pörriäinen -kampanja

    Vastaavaa vertailua ei ole tehty Suomessa, sillä hyönteistutkimus keskittyy yleensä yksittäisten lajien, ei kokonaismassan seurantaan. Nyt kuitenkin myös Suomessa on aloitettu seuranta pölyttäjien määrän selvittämiseksi.

    Hyönteisten väheneminen on kriisi ihmisille

    Maailman ruoantuotanto vaarantuu, jos pölyttäjien väheneminen jatkuu. Kaikista maailman viljelykasveista 75 prosenttia tarvitsee ainakin osittain hyönteispölytystä.

    Ongelma on jo todellinen maissa, joissa tehomaatalous on yleistä. Saksassa ja Iso-Britanniassa voidaan puhua jo suoranaisesta pölyttäjäkadosta.

    Kiinassa kato on ollut paikoittain niin paha, että siellä on jopa turvauduttu pölyttämään hedelmäpuiden kukkia ihmisvoimin.

    – Samaan aikaan väestö monissa maissa kasvaa. Tämä on hankala yhtälö pidemmän päälle, erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta pohtii.

    Pahimmillaan satojen pieneneminen ja ympäristön tuhoutuminen voisi aiheuttaa jopa pakolaisuutta. Ongelmat muualla maailmassa varmasti nostavat ruoan hintaa myös Suomessa.

    Hyönteispölytteisten viljelykasvien satomäärät pienenevät Suomessakin.

    Satojen pieneneminen näkyy jo Suomessakin. Esimerkiksi öljykasvien rypsin ja rapsien sadot ovat pienentyneet 1990-luvun alusta lähtien. Myös mustaviinimarjan ja kuminan sadot ovat kääntyneet laskuun joillain alueilla.

    Kuvassa on käyrä, joka osoittaa rypsisatojen pienentyneen Suomessa 1990-luvulta lähtien.
    Rypsisadot ovat pienentyneet Suomessa 1990-luvulta lähtien. Kuvassa on käyrä, joka osoittaa rypsisatojen pienentyneen Suomessa 1990-luvulta lähtien. Kuva: Hokkanen et al, Arthropod-Plant Interactions, Annukka Palmén-Väisänen / Yle Pelasta pörriäinen -kampanja

    Hyvästit hedelmille, kahville ja farkuille?

    Ilman pölyttäjiä ruokavaliomme muuttuu yksitoikkoiseksi. Siitä puuttuu esimerkiksi suurin osa vitamiineista.

    – Voi olla, että joudumme käyttämään enemmän pillereitä, hyönteistutkija Juho Paukkunen sanoo.

    Myös vaikkapa kahvi, kaakao ja puuvilla ovat hyönteispölytteisiä. Farkuista voi tulla luksustuote, johon harvalla on varaa.

    Pölyttäjävajeen vaikutukset ruoantuotantoon voivat kuitenkin olla vain sivuseikka isossa kuvassa.

    Ilman sopivia pölyttäjiä myös ilmaa puhdistavien ja eroosiota ehkäisevien kasvien määrä vähenee.

    Hyönteiset ovat ravintoa monille eläimille, kuten linnuille. Esimerkiksi räystäspääskyjen määrä on romahtanut neljässä vuosikymmenessä yli 90 prosenttia. Syyksi on epäilty juuri sopivan hyönteisravinnon vähentymistä.

    Myös joidenkin tuholaisten määrä voi räjähtää käsiin, jos niitä syövät hyönteiset katoavat.

    Kaikkia vaikutuksia on mahdotonta ennustaa, mutta asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ne tulevat olemaan mittavia.

    Maankäytön muuttuessa hyönteisten elinympäristöt hupenevat.

    Ihminen ottaa tilaa pienemmältä

    Suurimmat syyt pölyttäjien vähenemiselle ovat sopivien elinympäristöjen väheneminen, hyönteismyrkkyjen lisääntynyt käyttö, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

    Suomessa erityisesti maankäytön muutokset ovat ajaneet ötökät ahtaalle.

    Kun vielä 50 vuotta sitten Suomessa pölyttäjien kipeästi tarvitsemia niittyjä ja ahoja löytyi kaikkialta, nyt niiden määrä on romahtanut murto-osaan entisestä. Ne on joko valjastettu tehomaatalouden käyttöön, käytetty rakennusmaana tai niiden on annettu kasvaa umpeen.

    Niityt ja kedot kuuluvatkin kaikista uhanalaisimpien luontotyyppien joukkoon Suomessa.

    Ilmastonmuutos tukahduttaa pörriäiset

    Lämpimät kesät ja pitenevät kasvukaudet ovat toistaiseksi jopa hyödyttäneet osaa kotimaisista hyönteislajeista.

    – Ollaan oltu vähän niin kuin herran kukkarossa tähän asti täällä pohjoisessa, Juha Pöyry sanoo.

    Silti havumetsävyöhykkeen ja tunturien lajisto on jo selvästi kärsinyt ilmastonmuutoksesta.

    Muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lämpeneminen on vähentänyt kimalaisten määriä niin rajusti, että voidaan puhua massasukupuutosta.

    Erityisen voimakasta väheneminen on ollut siellä, missä lämpötilat ovat nousseet eniten, kuten Espanjassa ja Meksikossa.

    Tammikuussa 2020 yli 70 kansainvälisen tutkijan joukko nosti pölyttäjähyönteisten hädän jälleen otsikoihin kannanotossaan.

    Tutkijoiden vaatimus on selvä: toimiin pölyttäjien suojelemiseksi on ryhdyttävä nyt, tai seuraukset voivat olla arvaamattomat ja tuhoisat.

    Mitä voi tehdä?

    Pelasta pörriäinen -kampanja innostaa kaikki mukaan tekemään tekoja pölyttäjien elinolosuhteiden turvaamiseksi. Pienilläkin teoilla on suuri merkitys, varsinkin, jos riittävän moni ottaa haasteen vastaan.

    Valitse itsellesi sopiva teko tai toteuta vaikka kaikki! Merkkaa tekosi tänne.

    Kampanja huipentuu Suomen luonnon päivänä lauantaina 29.8.2020.

    1. Istuta parvekkeelle tai pihalle hyönteisystävällisiä kasveja ja kukkia.

    Pölyttäjähyönteiset kaipaavat ravinnokseen siitepölyä ja mettä koko kasvukauden ajan keväästä pitkälle syksyyn. Erityisen nälkäisiä ne ovat heti keväällä. Täsmävinkit istutusten suunnitteluun tästä.

    2. Jätä nurmikkoa leikkaamatta.

    Koko pihaa ei tarvitse jättää kesannolle, noin neliömetri riittää. Pienistäkin niityistä on pölyttäjille iso ilo, varsinkin, kun riittävän moni antaa nurmen kasvaa ja jättää edes osan voikukista nyppimättä. Lue lisää!

    3. Rakenna hyönteishotelli.

    Suomessa on 160 ahkeraa pölyttäjälajia, jotka pesivät luonnonkorsissa tai puunkoloissa. Maankäytön muuttuessa moni niistä on jäänyt kodittomiksi. Ohjeet hotellinpitäjäksi haaveileville tästä.

    4. Lopeta myrkyllisten aineiden käyttö puutarhassasi.

    Tuholaistorjuntaan käytetyt myrkyt haittaavat myös muita luonnon otuksia pölyttäjähyönteisistä lintuihin. Myös moni keittiökaapista löytyvä aine voi olla pihalla käytettynä myrkyllinen. Sisälle tarkoitetut aineet kannattaa käyttää sisällä!

    Maataloudessa käytettävien myrkkyjen määrää voi vähentää suosimalla luomua.

    5. Muu

    Jos kaikki yllä ehdotetut teot on jo tehty tai ne eivät onnistu, keksi oma! Kasvata vaikka viherkatto mökkiin tai rakenna lahopuuaita.

    Pelasta pörriäinen -kampanjan logo.
    Pelasta pörriäinen -kampanjan logo. Pelasta pörriäinen -kampanja