Ilmastonmuutoksen epäilyä on motivoinut niin politiikka, bisnes kuin identiteetti. Perussuomalaiset on ilmastokysymyksissä eurooppalaisittain maltillinen mutta suomalaisittain radikaali puolue.
– On taivaan isä, joka säätää ilmat, lausui europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen Ylelle kesällä 2019.
Lausuntoa voi pitää hämmentävänä, mutta Hakkarainen ei ole ainoa perussuomalainen, joka on kyseenalaistanut ilmaston lämpenemisen.
– Tampereen kesät eivät ole lämmenneet 20 vuoteen, huomauttelee ilmastoasioita usein Twitterissä kommentoiva kansanedustaja Veikko Vallin.
– Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta kumpaan suuntaan se menee niin sitä ei tiedä yksikään ihminen Telluksella, totesi viime vaalien ääniharava Mauri Peltokangas Helsingin Sanomissa.
– Vihreät ovat juuri niitä, jotka kieltävät ilmaston luonnollisen muutoksen, twiittaa perussuomalainen someaktiivi Ossi Tiihonen.
Tiihonen on aktiivinen Ilmastofoorumi ry:ssä, joka luonnehtii itseään ilmastokriitikkojen järjestöksi. Hän lähti perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi, koska puolue on hänen mukaansa ainoa, jolla on ”jollakin tavalla kriittinen kanta ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen”.
Virallisesti puolue on puheenjohtajansa Jussi Halla-ahon johdolla linjannut, että ilmasto lämpenee ja ihmisellä on ”todennäköisesti” sen kanssa tekemistä. Silti myös Halla-aho on kommentoinut asiaa toisinaan monitulkintaisesti.
– Harvalla kansalaisella tai edes päätöksentekijällä on oikeasti pätevyyttä arvioida, onko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos totta vai ei, Halla-aho kirjoitti lokakuussa 2018.
– Toisaalta aihe kiinnostaa ja huolestuttaa suurinta osaa kansalaisista, joten mikään puolue ei voi sitä väistellä. Lisäksi on tietysti muistettava, että päästöjen ja saasteiden vähentäminen on järkevää joka tapauksessa, koska se parantaa tavallisen ihmisen elämänlaatua, hän jatkoi.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion skeptisyys ilmastotiedettä kohtaan on hienovaraista.
– Mitä se mielestäsi kertoo jos tällaisessa asiassa valehdellaan ihmisille ja esitetään yhä sitä keksittyä 97% konsensusväitettä? Tavio kysyi helmikuussa häntä kritisoineelta twiittaajalta.
Kokoomatutkimuksen mukaan 97 prosenttia ilmastotutkijoista on yhtä mieltä siitä, että ilmaston lämpeneminen johtuu pääosin ihmisen toiminnasta kuten fossiilisista polttoaineista syntyvistä päästöistä.
– Onhan siitä nyt kiistelty aivan valtavasti. Mutta lupaan jatkaa ilmastotieteeseen perehtymistä, pidän sitä itse asiassa kovinkin kiinnostavana, Tavio kommentoi.
Olisi hedelmätöntä juuttua määrittelyyn siitä, kuka on täysiverinen ilmastodenialisti tai -skeptikko ja kuka ei. Eri puhujat tarkoittavat termeillä eri asioita.
Osan mielestä ilmastodenialisti on se, joka kieltää ilmaston lämpenemisen tai ihmisen roolin siinä. Osa laskee denialisteiksi myös ne, jotka tunnustavat edellä mainitut mutta kyseenalaistavat ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset tai sen, kannattaako asialle tehdä mitään.
Kerrataan siis faktat: mitä tiedämme ilmastonmuutoksen kiistämisen taustoista ja siitä, ketkä konseptin ovat ostaneet?
Ilmastodenialismi syntyi Yhdysvalloissa
Ilman Yhdysvaltojen denialismikoneistoa ilmastonmuutoksen epäilijöitä tuskin olisi Suomessakaan siinä mitassa kuin nyt.
Yhdysvalloissa käynnistyi 1990-luvulla voimakas vastaisku orastanutta ilmastotietoisuutta vastaan. Vielä kautensa alussa presidentti George H. W. Bush lupasi puuttua ihmisen aiheuttamiin ”ennennäkemättömiin” muutoksiin ilmakehässä. Republikaanisen Bushin aikana Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi selvällä enemmistöllä Rion ilmastosopimuksen vuonna 1992.
Se jäi toistaiseksi viimeiseksi merkittäväksi ilmastosopimukseksi, johon sekä Yhdysvaltojen republikaanit että demokraatit ovat sitoutuneet.
Toimeliaisuus hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi sai nimittäin oikeistovoimat ja öljy-, kaasu- ja hiiliyhtiöt liittoutumaan. Exxonin kaltaiset öljy-yhtiöt alkoivat rahoittaa yksittäisiä tutkijoita ja oikeistolaisia ajatuspajoja, jotka ryhtyivät suoltamaan ilmastotieteilijöitä kyseenalaistavia näkökulmia julkisuuteen.
He olivat taitavia. Viestintäammattilaisten päämääränä oli luoda hämmennystä: istuttaa epäilyksen siemen, jotta näyttäisi siltä, että tiedeyhteisö on epävarma ilmaston lämpenemisestä tai sen syistä. Jos asiasta ei ole varmuutta, miksi teollisuutta pitäisi säädellä?
Taktiikka oli sama, jota tupakkayhtiöt käyttivät menestyksekkäästi häivyttäessään tupakoinnin yhteyttä syöpiin.
Denialistiliike onnistui myös politisoimaan koko ilmastokysymyksen. Öljyraha oli vain polttoainetta amerikkalaiselle oikeistolle, joka on aina kaihtanut valtion puuttumista bisnekseen. Taistelusta tuli ideologinen: ilmastonmuutos oli ympäristöväen juoni yhteiskunnan muuttamiseksi sosialistiseksi.
Kampanjalla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Vielä nykyäänkin lähes puolet konservatiivisista republikaaneista uskoo, ettei ihmisellä ole osuutta ilmastonmuutokseen. Yhdysvaltojen presidentin mielestä ilmastonmuutos on huijausta.
Tutkimuksen mukaan 2000-luvulla ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat saaneet enemmän medianäkyvyyttä kuin johtavat ilmastotutkijat. Näin kävi takavuosina myös Ylen MOT-ohjelmassa.
Katso lisää ilmastokritiikin alkulähteistä ohjelmasta Ilmastoepäilyn kylväjät. Siinä aiheesta puhuu muun muassa vuosia yhdysvaltalaisten ilmastoskeptikkojen sisäpiiriin kuulunut Jerry Taylor.
Denialistien argumentit levisivät myös Suomeen
Suomessa ilmastodenialismi ei ole uponnut samanlaiseen maaperään kuin monessa muussa Euroopan maassa, saati Yhdysvalloissa. Silti ilmastonmuutoksen epäilyä ei ole kuopattu täälläkään.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien viimevuotisessa kyselyssä lähes puolet suomalaisista epäili ilmastopuheita: 45 prosenttia vastaajista sanoi, että monia ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa.
Perussuomalaisten kannattajiksi ilmoittautuneista tätä mieltä oli 85 prosenttia.
Vielä kymmenen vuotta sitten, kun esimerkiksi Timo Soini kyseenalaisti ilmastonmuutosta, aihe näyttäytyi enemmistölle tulevaisuuden kysymyksenä. Enää se ei sitä ole. Ihmiset ottavat ilmastopolitiikkaan kantaa kaduilla ja somessa. Viime eduskuntavaaleissa ilmastosta tuli yksi pääteemoista ja jakolinjoista.
– Suomalaisessa keskustelussa näkyvät myös amerikkalaisen hämärtämisen jäljet, sanoo ilmastopsykologian tutkija Kirsti M. Jylhä.
– Ei se epäily synny tyhjiössä. Jos väärää materiaalia ei olisi niin valtavasti saatavilla, eihän meillä olisi tätä ilmiötä. Sosiaalinen media antaa sille lisänäkyvyyttä, Jylhä toteaa.
Hän tutkii Ruotsin Tulevaisuudentutkimusinstituutissa sitä, minkälaiset asenteet korreloivat ilmastonmuutoksen kieltämisen kanssa.
Tulosten mukaan altteimpia ilmastodenialismille ovat ne, jotka hyväksyvät epätasa-arvoisuuden ja ihmisryhmien väliset valtarakenteet, esimerkiksi vastustavat maahanmuuttoa ja feminismiä. Jos ilmastokeskustelussa vedotaan heikoimpien tai köyhien maiden suojelemiseen, tällainen peruste saa joukossa vähän vastakaikua, Jylhä perustelee.
Sinnikkäimmät ilmastoskeptikot kahlaavat läpi tutkimuksia
Kaikkia ilmastonmuutoksen kiistäjiä ei tietenkään motivoi ideologia, raha tai valta. Suomessa toimii joukko sinnikkäitä ”ilmastoskeptikkoja” – tai -realisteja, kuten he haluaisivat itseään kutsuttavan – joiden kutsumus kumpuaa luonnontieteellisestä kiinnostuksesta.
He vaikuttavat muun muassa edellä mainitussa Ilmastofoorumissa. Ellei korona olisi sotkenut suunnitelmia, he olisivat kokoontuneet maaliskuussa Messukeskukseen seminaariin puhumaan ilmastonmuutoksen ”oikeasta” tieteellisestä perustasta.
Heidän mukaansa tutkimus on pahasti kesken, ja ilmasto voi mennä tuhansia vuosia jatkuneen luonnollisen vaihtelun puitteissa myös viilenevään suuntaan.
Ilmastofoorumi linkkaa erityisesti amerikkalaisiin denialismilähteisiin.
Järjestö ei ole poliittinen, mutta se pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin.
– Tämä on herättänyt enemmän mielenkiintoa parin viimeisen vuoden aikana. Somen kautta tulee paljon uusia keskustelijoita. Olen itsekin hämmästynyt, kuinka tiede on alkanut kiinnostaa tavallista kansaa, sanoo Ilmastofoorumin varapuheenjohtaja Simo Ruoho MOT:n haastattelussa.
Ilmastonmuutoksesta on tullut osa populistin identiteetin rakennusta
Jos ajatellaan tieteen perustelemaa tavoitetta, eli ilmastonmuutoksen hillintää, päästövähennyksistä kieltäytyminen on osa samaa ilmastotekoja jarruttavaa ilmiötä.
Tämän linjan ovat ottaneet omakseen Euroopan lukuisat oikeistopopulistit.
Kun fokus on siirtynyt kauemmas maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta on tullut populistipuolueiden lempikohde. Samalla puolueiden suosio on kasvanut.
Vaikka perussuomalaiset ovat Saksan AFD:n, Italian La Legan tai Iso-Britannian Ukipin rinnalla maltillisia, heidänkin skeptisyytensä keinojen suhteen on avointa.
Puolue tunnustaa ilmastonmuutoksen, mutta ei millään tavalla sitoudu ratkaisujen etsimiseen.
– Ilmaston pelastaminen ei ole lainkaan suomalaisten käsissä, Halla-aho on todennut.
Perussuomalaiset korostavat, että Suomi on jo tehnyt osansa, ja päästöjä pitää vähentää siellä, missä niitä tuotetaan eniten. Suomalaisen savupiipputeollisuuden tukeminen on ilmastoteko, samoin turvapaikanhakijoiden pitäminen poissa pohjoisesta.
On selvää, että ilmastotoimissa globaali mittakaava on tärkein. Päästöt ja hiilinielut eivät noudata maiden rajoja. On selvää, että yksittäisen ihmisen syyllistämisellä ei päästä pitkälle.
On myös selvää, että ilmastonmuutoksen vähättelijöitä löytyy muistakin puolueista.
Vaarana kuitenkin on, että Suomi ajautuu voimistuvan kahtiajaon myötä Yhdysvaltain tielle. Siellä kansa on jakautunut niin, että ilmastonmuutoskantakin valitaan pitkälti puoluekannan perusteella.
Tahallinen vastakkainasettelu vie keskustelun pois itse asiasta, ilmaston muuttumisesta, identiteetin ympärille.
Loppupeleissä asioita vastustetaan usein siksi, ettei haluta olla samaa mieltä itseä ärsyttävien ihmisten kanssa.
– Jos ilmastonmuutoksesta puhuvat vasemmalle suuntautuneet tai liberaalit ihmiset, siinä voi olla [toista poliittista kantaa edustavalle] monenlaisia uhkakuvia. Silloin pelkästään ilmastonmuutos ei ole uhka vaan henkilö voi kokea, että yhteiskuntaa pyritään muovaamaan sen torjunnan nimissä suuntaan, joka ei ole itselle toivottava, psykologian tutkija Kirsti M. Jylhä summaa.
Lisää ohjelmasta
- Veikkauksen vedonlyöntiuudistus: Uusi peliominaisuus herätti valvojassa huolen pelaajien oikeusturvasta, sopimuskumppania kiristetty
- Ihmelääke aiheutti kahdeksan suomalaispotilaan kuoleman ja se vedettiin markkinoilta – nyt lääkettä käytetään haittavaikutuksista huolimatta Suomessa enemmän kuin koskaan
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
