Hyppää pääsisältöön

Korona-ajan kokoonpano auttaa kohti passioperinteen ydintä

Tuomas Katalaja, oopperalaulaja kotonaan hämeenlinnssa
Tuomas Katajala Tuomas Katalaja, oopperalaulaja kotonaan hämeenlinnssa Kuva: Jaani Lampinen / Yle Tuomas Katajala,ooppera,Suomen Kansallisooppera,oopperalaulajat,laulukilpailujen merkitys

"Kun Johannes-passion alkukuoro alkaa, aina se menee ihon alle ja luo pyhyyden kokemuksen, joka kuuluu omaan pääsiäiseeni", kuvailee tenori Tuomas Katajala. Kirkkomuusikkoperheessä kasvaneena passioperinne on hänelle tärkeä, ja ammattilaulajana hänellä on ollut passiokeikkoja lähes joka pääsiäisenä - tähän asti.

"Gulbenkian-salissa olisi nyt ollut urani isoin keikka Bachin Johannes-passion evankelistana, mutta pari viikkoa sitten se peruuntui. Liksa jäi saamatta eikä korvaavasta keikasta ole varmuutta."
Katajala kertoo kuitenkin olevansa optimisti. Ehkä peruutuksesta kasvaisi jotain.

"Ystäväni, basso Aarne Pelkosen kanssa puhuttiin koronaperuutuksista, ja hän heitti että tehdäänkö Johannes-passio koronakokoonpanolla", Katajala kertoo. "Päätettiin tehdä. Tuntui henkilökohtaisesti tärkeältä ettei passioperinne katkea."

Samalta tuntui Yleisradiosta, joka tarttui tilaisuuteen nopeasti. Kallion kirkko saatiin konserttipaikaksi, ja nopeasti löytyivät myös laulajat ja muusikot, sanoo Katajala: "Eikä alkuun tarvinnut vääntää rahasta, koska kaikki halusivat olla mukana". Sekin asia tuli kuntoon, kun Pelkonen neuvotteli tukijoiksi kirkkohallituksen ja pari seurakuntayhtymää. Mutta vielä piti ratkoa käytännön haaste: Miten esittää Bachin suurteos, kun tilassa saa olla vain kymmenen ihmistä? Mukaan pyydettiin urkuri Markus Malmgren.

Organista järjestää

"Minulta peruuntui kolme Johannes-passiota, joten aikaa oli", hymyilee Malmgren. "Mutta silti tuli kiire, koska laajan teoksen uudelleenjärjestely pienelle kokoonpanolle vie aikaa, ja oman tonttini laajentuminen tuo soittoteknisiäkin haasteita."

Malmgren kuitenkin korostaa, että vastaavaa muokkausta Suomen kaikki kirkkomuusikot tekevät arkitöinään. Urkurin ammattinimike juontuu myöhäiskeskiajalta, jolloin organistan työnä oli paitsi sovittaa ja säveltää myös organisoida musiikillisia resursseja niin, että tarpeelliset teokset saatiin esitettyä.

"Että urkuri vain soittaa urkuja on varsin uusi käytäntö, samoin se että yhtye pyrkii soittamaan kaiken juuri niin kuin partituurissa", Malmgren muistuttaa. Hänen mukaansa Bachilla tuskin koskaan oli yli kymmentä kirkkomuusikkoa käytössään uransa huippuaikoina Leipzigissa: "Isot passiot olivat ylimitoitettuja niille resursseille. Osittain Bach sävelsi niitä näytteeksi, että pääsisi etenemään urallaan. Tapana oli että esityksiä varten stemmoja jaettiin muusikoille ja laulajille tilanteen vaatimusten mukaan ja urkuri hoiti loput."

Samalla perintekkäällä tavalla organista Malmgren järjesti musiikin myös tähän tuotantoon. Viulu, oboe ja huilu ovat mukana tärkeiden soolojen ja olennaisten sointivärien takia, ja ettei urkurilla olisi kohtuuttomasti puuhaa.

"Onneksi Bachin stemmat voi enimmäkseen toteuttaa millä soittimella tahansa", sanoo Malmgren. "Lisäksi hän käyttää paljon sointiväriyhdistelmiä, jotka ovat luontevia uruilla. Esimerkiksi passioiden oboe da cacciat olivat jo Bachin aikana harvinaisia soittimia, mutta urkujen lyhyttorvisilla kieliäänikerroilla niiden soundi onnistuu helposti."

Laulajien stemmoihin koronakevään edellyttämä pieni kokoonpano tuo vähemmän muutoksia. Mukana on kahdeksan laulajaa eli pari enemmän kuin olisi ollut aivan välttämätöntä, mutta Tuomas Katajala pitää tärkeänä, että Johannes-passion karaktääriaarioita jaetaan äänityyppien mukaan.

"Suurin muutos on koraalien ja kuorokohtausten esittäminen kvartetilla, mutta onneksi saimme mukaan yhtyelaulusta innostuneita solisteja", Katajala kuvaa. Optimistina hän pitää neljän hengen kuoroa myös tuotannon vahvuutena: "Voimakkaammat kuorokohtaukset vaativat tietysti rohkeutta, mutta koraaleihin saa huikean hienoa draamaa, kun niitä voi ohentaa, yksinkertaistaa ja muuttaa kamarimusiikiksi."

Ei haasteita vaan mahdollisuuksia

Äkkiseltään luulisi, että Johannes-passion järjestäminen koronakevään keskellä olisi monella tavalla vaikeaa, mutta passioperinteen tärkeys tuntuu helpottaneen työtä monella tavoin. Lähtökohta on silti haastava: "Riskihän tässä otetaan, ei siltä virukselta täysin turvassa olla", myöntää Katajala. Harjoituksissa turvallisuudesta on pidetty tiukasti kiinni ja esityksessä riskien minimointi on läsnä muutenkin kuin pienenä kokoonpanona: "Esiintyjien turvavälit saattavat näyttää oudoilta striimissä, samoin etäiset ohitukset ja lavalta poistumiset. Mutta laulajille se ei ole hankalaa, koska oopperatuotannoissa sellaiseen tottuu", Katajala arvioi.

Saliyleisön puuttumiseen ei kuitenkaan ole voinut valmistautua: "Joskus nuorena lauloin viiden hengen yleisölle, mutta koskaan en ole esiintynyt tyhjässä kirkossa, ja se on varmasti outoa. Uskon että striimin myötä tämän tuotannon ainutlaatuinen tunnelma ja tärkeys silti välittyvät sekä esiintyjille että yleisölle."

Myös urkuri Markus Malmgren on valmis hakemaan koronatilanteesta myönteisiäkin puolia: "Ehkä meidän Johannes-passiomme kaltaiset tuotannot muistuttavat mikä on olennaista: ei se tehdäänkö isosti ja juuri oikeilla soittimilla, vaan että ylipäänsä tehdään. Viidensadan vuoden luterilaiseen passioperinteeseen kuuluu se, että kootaan paikkakunnan kaikki musiikkivoimat esittämään suurta teosta. Mutta yhtä lailla siihen kuuluu, että niillä mennään mitä on."

Voi siis olla historiallisesti perusteltua ottaa pari askelta taaksepäin suurten passioiden esityskäytännöissä. Toisaalta Malmgren huomauttaa, että lukemattomissa Suomen seurakunnissa oli tänäkin keväänä suunniteltu passiotuotantoja, joissa mennään niillä mitä on.

"Minulla päällimmäisenä ajatuksissa ovat ne kanttorit ja seurakunnat, jotka eivät nyt pääse nauttimaan ponnistelujensa tuloksista", Malmgren sanoo. "Toivon että he voivat olla tämän esityksen hengessä mukana."

Passioperinnettä Yleisradion kanavilla

Yle Radio 1, tiistaina 10.3. klo 14.00
Uudet levyt
Maailman paras ja ainoa suomenkielinen levykritiikkiohjelma, toimittajana Kare Eskola. Esittelyssä mm. tuore levytys J.S. Bachin Matteus-passiosta.

Yle Radio 1, tiistaina 31.3. klo 11.00
Klassikkoparatiisi: Johannes-passio tiivistää pääsiäisdraaman

Yle Radio 1, tiistaina 7.4. klo 11.00
Klassikkoparatiisi: Matteus-passio pähkinänkuoressa

Yle Radio 1, tiistaina 7.4. klo 14.00
Uudet levyt
Maailman paras ja ainoa suomenkielinen levykritiikkiohjelma, toimittajana Kare Eskola. Esittelyssä mm. tuore levytys J.S. Bachin Johannes-passiosta.

Yle Radio 1, kiirastorstaina 9.4.2020 klo 19.02
Johann Sebastian Bach: Matteus-passio
Le Concert des Nations, La Capella Reial de Catalunya -kuoro ja Cor Infantil Amics de la Unió -lapsikuoro, joht. Jordi Savall, sol. Florian Sievers, tenori - Evankelista, Matthias Winckhler, baritoni - Jeesus, Marco Scavazza, basso - Pietari, Markus Volpert, basso - Pilatus, Rachel Redmond, sopraano, Kristin Mulders, mezzosopraano, ja Emiliano González, tenori. - Äänitetty Barcelonan Pau Casals -konserttitalossa 17.4.2019.

Yle Radio 1 ja Yle Areena, pitkäperjantaina 10.4.2020 klo 19.02
Johann Sebastian Bach: Johannes-passio
Tuomas Katajala, tenori - evankelista, aaria, Aarne Pelkonen, baritoni - Jeesus, aariat, Helena Juntunen, sopraano - aariat, Monica Groop, altto - aariat, Tommi Niskala, tenori - kuoro, palvelija, aaria, Elja Puukko, basso - kuoro, Pilatus, Pietari, Tuuli Lindeberg, sopraano - kuoro, palvelijatar, Eira Karlson, altto - kuoro. Soitinyhtye (Markus Malmgren, urut ja soitinnus, Antti Tikkanen, viulu ja alttoviulu, Kaisa Kortelainen, huilu, Seidi Palonen, oboe). Suora lähetys Helsingin Kallion kirkosta.