Hyppää pääsisältöön

"Vaikka näytän kiinalaiselta, en ole virus" – Stereotypiauhka vaivaa etnisiä vähemmistöjä

Iina Tossavainen ottaa kasvoiltaan valkoihoisen naisen naamiota
Iina Tossavainen Iina Tossavainen ottaa kasvoiltaan valkoihoisen naisen naamiota Kuva: Jyrki Valkama / Yle henkilökuvat (valokuvat),Pitäiskö sun vaihtaa nimes?

Moni etniseen vähemmistöön kuuluva kokee, että joutuu todistelemaan muille olevansa oikeasti hyvä tyyppi eikä se stereotyyppinen oletus vähemmistöryhmästään. - Olen viime aikoina huomannut käyttäväni julkisilla paikoilla korostetun paljon käsidesiä näyttääkseni, että pidän huolta käsihygieniastani, kertoo Kiinasta Suomeen adoptoitu Iina Tossavainen.

Minut adoptoitiin Kiinasta Suomeen vauvana. En muista ajasta Kiinassa juuri mitään ja pidän itseäni suomalaisena, sillä olen asunut täällä koko ikäni.

Olen saanut rasistista kohtelua aikaisemminkin, mutta etenkin viime aikoina olen ollut koronaviruksen takia entistä tietoisempi siitä, että minua pidetään ulkonäköni perusteella kiinalaisena.

#enolevirus

Minua on kutsuttu virukseksi ja kehotettu pysymään kaukana. Minua tuijotetaan vihaisesti ja minua on jopa potkaistu. Sosiaalisessa mediassa osa tutuista ja kavereista on kertonut nähneensä aasialaisia, mutta pysyneensä heistä kaukana, etteivät he sairastuisi.

Tiedän, etteivät kaverini tarkoittaneet kommenteillaan minua, mutta silti tuo harmitti. Harmitti, sillä tiedän monen muunkin ajattelevan samoin.

Olen viime aikoina huomannut käyttäväni julkisilla paikoilla korostetun paljon käsidesiä näyttääkseni, että pidän huolta käsihygieniastani. Mutta minä en ole virus!

Syrjinnästä johtuvaa ahdistusta

Vähemmistöryhmiä vaivaava stereotypiauhka on syrjinnän kokemuksista tai pelosta johtuvaa ahdistusta. Pelätään, että omalla toiminnalla vahvistetaan omaa ihmisryhmää koskevaa stereotypiaa, ja sen takia yksilö alisuoriutuu tai epäonnistuu.

Vähemmistön edustaja voi kokea myös vähemmistöstressiä siitä, että hänen tulee edustaa koko viiteryhmää, vaikka se on mahdotonta.

- Tuntuu, et pitää koko ajan todistella ja näyttää, että joo, kyllä mä osaan käyttäyttä julkisissa. Että ei me kaikki somalit olla semmosia, että me täällä huudetaan, sanoo päiväkodissa keikkatöitä tekevä Ritwan Osman.

Stereotypioiden vahvistaminen pelottaa

Eri vähemmistöryhmiin on liitetty erilaisia negatiivisia piirteitä. Tiettyä vähemmistöryhmää pidetään laiskoina ja toista vähemmistöryhmää pidetään varkaina.

Pelko negatiivisten stereotypioiden vahvistamisesta saattaa aiheuttaa alisuoriutumista. Henkilö ei edes yritä tai jättää suoraan tekemättä.

Toisaalta taas samat stereotypiat voivat osaltaan johtaa myös ylisuorittamiseen. Se, että pärjää ja menestyy kuulostaa positiiviselta ja hyvältä asialta, mutta kun taustalla on vähemmistöstressi ja stereotypiauhka, vaikuttaa se myös mielenterveyteen ja jaksamiseen.

Ei riitä, että me tehään se sama mitä kaveri on tehny.― Leif Hagert

- Jos me tehään koulussa tai työpaikassa joku homma, tosi monella on fiilis, että se ei riitä, että me tehdään se sama mitä kaveri on tehny, romaniaktivisti Leif Hagert kertoo. Uupumusta ja stressiä lisää, kun pyrkii olemaan kaikessa paras ja antamaan aina 110-prosenttisen panoksensa, ettei kukaan voisi tulla sanomaan, että no, tollasia noi on.

Kun elämässä menee hienosti ja yksilö pärjää, sitä ei yleensä liitetä ryhmän ominaisuudeksi, vaan yksilö on “hyvällä tavalla erilainen” tai “poikkeus sääntöön”. Sen sijaan jos yksilöllä menee huonosti tai on huonot tavat, liitetään se helpommin koko sen viiteryhmän ominaisuudeksi, jota tämä yksilö edustaa.

Teksti: Iina Tossavainen, Nina Varis

Pitäiskö sun vaihtaa nimes? Yle Radio 1 to 9.4.20 klo 22.05 ja Yle Areena.