Hyppää pääsisältöön

”Moni kulttuurialan yritys on kahden kuukauden päässä konkurssista”

Kuvassa Takun toiminnanjohtaja Nea Leo
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo peräänkuuluttaa Suomeen Tanskan mallin mukaista suoraa tukea tapahtumille sekä työskentelytukea kulttuurialojen ammattilaisille. Kuvassa Takun toiminnanjohtaja Nea Leo Yle Puhe

Koronapandemian torjumiseksi tehdyt rajoitukset ovat aiheuttaneet valtavan myllerryksen taide- ja kulttuurialalla. Monilta taiteilijoilta ja taiteen taustatekijöiltä on peruttu kaikki kevään työt, mutta myös kesän ansiot ovat vaarassa.

– Moni tapahtuma-alan yritys on ilman tukitoimia kahden kuukauden päässä konkurssista, kertoo taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen -ohjelmassa.

Maaliskuussa asetetut rajoitukset vaikuttivat ensimmäiseksi tapahtumavetoisiin tahoihin. Monista tapahtumista, esityksistä ja tuotannoista on jo muodostunut kuluja, ja nyt olisi ollut lipputulojen keräämisen aika. Myöskään kesätapahtumien liput eivät nyt myy, sillä yleisö on epävarma, miten pitkään rajoitukset ovat voimassa.

– Koko ala elää kohtaamisista yleisön kanssa, eli vaikka ensimmäisenä iskuja ottavat vastaan festarit ja esiintyvät taiteilijat, vaikutukset valuvat jo muualle, summaa Leo.

Nopeaa työskentelytukea tarvitaan

Kulttuurialalla tehdään paljon töitä palkansaajina, yrittäjinä tai freelancereina, ja usein isolla henkilökohtaisella riskillä.

– Taiteilijat ovat taiteilijoita ja tuottajat tuottajia tämän kriisin jälkeenkin, mutta ilman nopeaa tukea nähdään konkursseja ja henkilökohtaisia tragedioita, Leo sanoo.

Kädenojennuksia on jo nähty: yksinyrittäjät ja freelancerit ovat muun muassa saaneet oikeuden työttömyyspäivärahaan, ja verojen maksuun on tullut joustoa. Monet säätiöt ovat alkaneet tarjota hätäavuksi ylimääräisiä apurahoja.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU toivoo myös Suomeen Tanskan lanseeraamaa suoraa tukea tapahtumille. Tukea kanavoitaisiin myös esitys- ja keikkapaikoille sekä muille alan yrityksille ja yhteisöille.
Tanskassa on myös lupauduttu maksamaan osa irtisanomisuhan alla olevien palkasta. TAKUssa toivotaan, että Suomessa tuki koskisi sekä kuukausipalkkaisia että keikkatyöläisiä.

– Ennen kaikkea alalla toivotaan koko poikkeustilan ajan haussa olevaa, nopeaa, 1–3 kuukauden työskentelytukea taiteilijoille, tuottajille ja muille alan ammattilaisille.

Työlainsäädännön väliinputoajat

Kulttuurialalla tehtävä työ on usein keikkatyötä, ja moni yhdistelee eri työnteon muotoja taiteen tekemisestä opetustyöhön. Alan ammattijärjestöt ovat jo pitkään ajaneet muutosta itsensätyöllistäjien asemaan. Tavoitteena on saada heidät – freelancerit, ammatinharjoittajat, yksinyrittäjät ja apurahalla työskentelevät – työlainsäädännön piiriin.

– Monet itsensätyöllistäjät ovat käytännössä näennäisyrittäjiä eli täysin alisteisessa asemassa työn teettäjää kohtaan. Työlainsäädäntö suojaisi heitä. Samalla heidät saataisiin yhdenvertaisempaan asemaan palkansaajien kanssa työttömyys- ja sosiaaliturvan suhteen, Nea Leo kertoo.

Työsuhteen määritelmän muutoksesta on jo kirjaus hallitusohjelmassa.

– Nyt vain toivomme että tämä kriisi vauhdittaa asian etenemistä, eikä työelämässä olisi jatkossa tällaisia väliinputoajia.

Toivon, että tämä karu tilanne romuttaa sitkeän käsityksen siitä, että taide- ja kulttuurikenttä pyörii apurahojen varassa.― TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo

Leo uskoo, että kriisi myös nostaa kulttuurin ja taiteen merkitystä.

– Toivon, että tämä karu tilanne romuttaa sitkeän käsityksen siitä, että taide- ja kulttuurikenttä pyörii apurahojen varassa. Jos ala kaatuu, menetetään valtavasti verotuloja. Tämän kevään osalta puhutaan jo satojen miljoonien eurojen menetyksestä.

Teksti: Jonna Tapanainen

Kuuntele toiminnanjohtaja Nea Leon haastattelu ja koko Naisasiatoimosto Kaartamo & Tapanaisen jakso Yle Areenasta:

  • “On erikoista, ettei rikas Suomi pysty turvaamaan kaikille riittävää toimeentuloa”

    Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia.

    Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan mukaan meillä ei ymmärretä, että toimeentulo tai terveyspalvelut ovat ihmisoikeuksia. Jos suomalaista pyytäisi luettelemaan keskeisiä ihmisoikeuksia, moni mainitsisi luultavasti äänioikeuden, sananvapauden ja syrjinnän kiellon – eli tutut kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet. – Niiden lisäksi pitäisi ymmärtää, että myös taloudelliset ja

  • Filosofi Elisa Aaltola: “Ihmisen kannattaa luopua eläintuotannosta oman etunsa takia”

    Aaltolan mukaan eläintuotanto voi synnyttää pandemioita.

    Filosofi Elisa Aaltolan mielestä pandemian myötä olisi syytä puhua siitä, kuinka pitkälle ihminen voi riistää eläinlajeja ja luontoa. Hänen mukaansa oma elämämme voi keventyä, jos kohtelemme eläimiä myötätuntoisesti. Koronapandemian myötä on keskusteltu, millaisia seurauksia on sillä, että ihminen vie koko ajan enemmän elintilaa eläimiltä.

  • Puheen Aamu päihittää marraskuun ystävillä ja tiistainisuilla

    Puheen Aamu on marraskuussa yllätyksiä täynnä!

    Puheen Aamu on marraskuussakin yllätyksiä ja kivoja juttuja täynnä! Marraskuun ensimmäisellä viikolla Anna Cadia, Alina Kulo ja Juhani Kenttämaa kutsuivat kylään ystäviä, henkilöitä, jotka kuuntelevat Puheen Aamua, mutta jotka ovat monelle tuttuja muutenkin: kirjailijoita, muusikoita, luennoitsijoita, juontajia. Marraskuussa nautitaan myös nisuja ja kuunnellaan toivebiisejä.