Hyppää pääsisältöön

Olli Loukolan kolumni: Hyönteismaailman älykkö tarvitsee apuasi!

Olli Loukola opettaa kimalaista pyörittämään palloa.
Olli Loukola opettaa kimalaista pyörittämään palloa pelialustan keskelle. Muovinen tekokimalainen toimii valmentajana. Olli Loukola opettaa kimalaista pyörittämään palloa. Kuva: Samadi Galpayage kimalaiset

Elämme parhaillaan poikkeustilannetta. Koronavirus pysäytti maailman ja samalla myös pölyttäjäkadon alkusyyn, liiallisen tehokkuusajattelun. Karanteeniaikana kannattaa tarkkailla ympäristöä. Hyönteisten puuhien seuraaminen saattaa jopa koukuttaa!

Hyönteisiä on pitkään pidetty enimmäkseen ärsyttävinä, vaistojen varassa toimivina tahdottomina käyttäytymisrobotteina, mikä puolestaan on vähentänyt ihmisten halukkuutta suojella niitä.

Harva tulee ajatelleeksi, että kaikilla hyönteisillä on aivot ja ne voivat oppia ja muistaa asioita. Tiesitkö esimerkiksi, että kimalaisilla on kulttuuria ja ne oppivat pelaamaan jalkapalloa katsomalla mallia toisilta kimalaisilta. Tai että kimalaiset pystyvät pimeässä tunnistamaan kosketuksen avulla esineen, jonka ne ovat aiemmin nähneet, mutta jota ne eivät ole aiemmin tunnustelleet? Tai että kimalaiset voivat kokea tunteiden kaltaisia tiloja kuten optimismia?

Uskon, että ihmisten asenteet hyönteisiä kohtaan tulevat muuttumaan, kun tieto niiden ällistyttävistä kyvyistä lisääntyy. Nyt kimalaiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin pulassa. Kiireinen kansa tarvitsee ruokaa syödäkseen, ja paljon. Tähän on keksitty ratkaisu: tehomaatalous. Se tuottaa ravintoa tuloksellisesti, mutta sillä on hintansa: luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja pölyttäjäkato.

Tehomaataloudessa isoilla pelloilla viljellään vain yhtä kasvilajia. Tätä kutsutaan monokulttuuriksi. Viljelykasvi saattaa kukinnan aikana tarjota hetkellisesti tietyille pölyttäjille runsaasti siitepölyä ja mettä. Kukinta-ajan ulkopuolella tällainen pelto on pölyttäjille kuitenkin täysin hyödytön, vihreä autiomaa. Monokulttuurissa kaikki satoa uhkaavat tekijät, kuten muut kasvit kuin viljelykasvi ja (tuho)hyönteiset, pyritään torjumaan kemikaaleilla. Salaojituksen myötä ojanpientareet luonnonkukkineen häviävät.

Pölyttäjähyönteiset ovat ihmisen toiminnan myötä menettäneet pesä- ja suojapaikkoja sekä ravintolähteitä. Jos yksi näistä kolmesta häviää, häviää myös itse pölyttäjä.

Pölyttäjähyönteisten raju väheneminen on erittäin huolestuttavaa ja koskee meitä kaikkia, sillä valtaosa käyttämästämme ravinnosta on yhteydessä pölyttäjiin. Noin kolme neljäsosaa maailman viljellyistä ruokakasveista tarvitsee mehiläisten, kimalaisten, kukkakärpästen, perhosten ja muiden hyönteisen pölytystä tuottaakseen kunnon sadon. Ilman pölyttäjiä kasvisvaihtoehdot aterioillamme olisivat vähissä ja jäisimme ilman jälkiruokakahvia, suklaata ja uuniomenoita. Lisäksi luonnonmarjat, kuten mustikat ja puolukat, ovat täysin hyönteispölytyksen varassa. Pölyttäjäkadon seurauksena ruoan hinta nousee ja eriarvoisuus köyhien ja rikkaiden maiden välillä lisääntyy.

Pölyttäjäkadon pysäyttämiseen voi osallistua kuka tahansa. Omilla ostopäätöksillä pystyy vaikuttamaan siihen, miten ruokaa tuotetaan. Vähentämällä lihan ja maidon kulutusta saadaan lisää peltopinta-alaa ihmisten ravinnontuotannon tarpeisiin karjan rehuntuotannon sijaan. Tämä ei toki auta pölyttäjiä, mikäli rehuntuotannosta vapautunut maa otetaan tehoviljelyyn. Suosimalla luomua voit vähentää pölyttäjille haitallisten kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja monimuotoisuuden häviämistä.

Jos erakkomehiläisnaaras asettuu rakentamaasi pesään, alkaa mielenkiintoinen näytös

Jokainen voi auttaa pölyttäjähyönteisiä myös omassa pihassa tai parvekkeella. Lisääntymis- ja suojapaikkoja voi tarjota vaikkapa hyönteishotellin muodossa. Erakkomehiläiset ja -ampiaiset pesivät mielellään pölkkyyn poratuissa rei’issä tai ontoissa kasvinvarsissa, esimerkiksi ruo’oissa. Aseta hotelli aurinkoiseen paikkaan ja seuraa, mitä tapahtuu.

Jos erakkomehiläis- tai ampiaisnaaras asettuu rakentamaasi pesään, alkaa mielenkiintoinen näytös. Ensin munitaan muna, sitten kerätään ruokaa toukalle (mehiläiset siitepölyä ja ampiaiset toisten hyönteisten toukkia) ja lopuksi muurataan pesän sisääntuloaukko umpeen. Näiden vaiheiden välissä taistellaan loisia ja petoja vastaan!

Myös ravinnon tarjoaminen pölyttäjähyönteisille käy helposti. Ota rennosti ja unohda kiire. Jätä nurmikko (hyvällä omalla tunnolla) leikkaamatta ja torjunta-aineet kaupan hyllylle. Anna luonnonkukkien kukkia. Siitä koituu sinulle vähemmän työtä, paljon mielenkiintoista seurattavaa, pölyttäjille paremmat elinolot ja myös naapureille pölytyspalvelua ja silmäniloa.

Kirjoittaja:
Tutkijatohtori, käyttäytymisekologi Olli Loukola. Tutkii Oulun yliopistossa ekologian ja genetiikan tutkimusyksikössä kimalaisten oppimiskykyä ja miten se vaikuttaa niiden käyttäytymiseen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto