Hyppää pääsisältöön

Olympiastadionin todellinen hinta: käsikirjoitus

Elokuussa suomalaiset pääsevät ensimmäistä kertaa katsomaan, miltä kansallisylpeytemme Olympiastadion näyttää miljoonaremontin jälkeen. MOT paljastaa jo sitä ennen, miten tämän aidan takana on työskennelty pitkiä päiviä myös alipalkalla. Tämä juttu kertoo rakennusmiehistä jotka remontoivat Olympiastadionin.

MOT:Are you scared?

ILIR: Yes I am, I am because it’s not nice you know if somebody phones you and tell you that you are gonna be dead.

Suomalaisista jotka eivät suostuneet katsomaan vierestä.

PAULA TÖRNROOS: Minusta se meni sellaiseksi ihmisen hyväksikäyttöä siis työelämässä olevan ihmisen hyväksi käyttöö eikä semmoista voi must kattoo sormien läpi.

Ja siitä miten maan tapa näyttää rehottavan myös verovaroilla maksetulla työmaalla.

KIMMO PALONEN, varapuheenjohtaja, Rakennusliitto:
Ylitöistä ei makseta lainmukaisia korotusosia eli tää on sikäli mitätön sopimus. Pitäisi maksaa.

OLYMPIASTADIONIN TODELLINEN HINTA

ILIR: My name is Ilir, I am 36 years, I come from Kosovo and I ve been working at Stadium Olympia approximately more than a year. And this is the area which they call it the B-lohko.

Ilir teki työmaalla sekalaisia töitä kuten pystytti turva-aitoja. Hän oli työttömänä Suomessa kun hänen ystävänsä kertoi että rakennusyritykset hakivat työntekijöitä stadionin työmaalle.

ILIR: In the beginning I thought it kind of fine but then I saw many things that are not how it was supposed to be. They are not paying how it was supposed to be paid and also they did not pay for the sick leave

Kun Ilir huomasi että palkasta puuttui lisiä joita hänelle olisi pitänyt maksaa hän pyysi muutosta asioihin. SilloIn alkoivat ongelmat. Pomo rupesi uhkailemaan häntä.

ILIR: I can show you when I received the threats and it was mentioned that I cannot talk to any Finnish person or any different companies for advice because it is not my problem. I just have to keep my mouth shut. He said that just do my job, dont talk to anyone, to not look through my rights and after this he was just continuing , continuing and until then even he said that he is going to kill me if I dont stop.

MOT: Are you scared?

ILIR: Yes I am, I am because it’s not nice you know if somebody phone you and tell you you gonna be dead. It is scary. I take it seriously. I take it seriously because that’s not a good feeling.

Tälle stadionille juoksijalegenda Paavo Nurmi toi olympiatulen vuonna 1952. Sen jälkeen stadion on ollut paikka, johon on matkustettu ympäri Suomea erilaisiin tapahtumiin. Niin myös silloin kun ennen remonttia kaupattiin penkkejä kaikille niille, jotka halusivat palan stadionia muistoksi. Moni innostui myös lahjoittamaan rahaa stadionin korjaustöihin. Yli sadan euron lahjoituksista saa nimensä ikuistetuksi stadionin seinälle. Stadionsäätiö keräsi suomalaisilta yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä 7 miljoonaa euroa. Loput yli 300 miljoonan remontin kustannuksista maksetaan verorahoilla, puolet valtion kassasta ja toinen puolet Helsingin kaupungin. Budjetti on paisunut mutta muitakin ongelmia on ollut. Rakennusliitolle Stadionin työmaa on tuttu paikka. Liitto on selvittänyt yli 340 tapausta pääurakoitsija Skanskan kanssa.

KIMMO PALONEN: Meillä rakennusliiton toimitsijat käyvät työmailla tarkastuskäynneillä ja näiden käyntien yhteydessä sitten keskustellaan työntekijöiden kanssa, kysellään, että onko asiat kunnossa. Ja näillä tarkastuskäynneillä ilmeni sitten että tota työehtosopimuksia ei ole noudateta niin kuin pitäisi.

MOT: Minkä tyyppisiä ongelmia?

KIMMO PALONEN: Siellä ilmeni alipalkkausta, erilaisten lisien kuten ylityölisien maksamatta jättämistä ja tän kaltaista. Kokemus osoittaa, että nää jota tulee ilmi, on vain jäävuoren huippu.

Jäävuoren huippu siksi että harva uskaltaa hakea apua ongelmiinsa. Tähänkin juttuun on vaikeata saada haastateltavia. Kaikki joihin olemme yhteydessä pelkäävät että menettävät työmahdollisuutensa Suomessa, jos puhuvat työnantajista. Helsinkiläinen Paula Törnroos tutustui olympiastadionin ongelmiin vähän yllättäen. Hän laittoi pöydän myyntiin netissä ja paikalle ilmestyi latvialainen rakennusmies Andris.

PAULA TÖRNROOS: Tämä on aika hullu tarina. Me tutustuttiin silleen että hän kävi hakemassa täältä pöydän. Ja me haluttiin uusia meidän huonekaluja ja väritystä ja meillä oli sellainen valtava pöytä ja eihän kukaan sitä osta. tai siis ei sellaista saa myyty. … Hän kävi täällä ilmatteeks hakee sen Huutonetin tai Torin kautta en mä enää muista kumman. Sit hän kysyi että tuunks mä facebook kaveriksi… ja siitä se vaan lähti. Kerran kysyin, että miten menee ja sieltä kuulu, että huonosti. Ja aloin kysyä, että mikä on huonosti ja siitä alkoi sellainen Messenger-viestintä ja ei tota ei näyttänyt hyvältä. Ett se musta se meni semmoseksi ihmisen hyväksikäyttöö siis työelämässä olevan ihmisen hyväksi käyttöö eikä semmoista voi must kattoo sormien läpi.

Lähdemme Latviaan tapaamaan Andrista. Hän on jo palannut takaisin kotikaupunkiinsa Saldukseen. Työt stadionilla loppuivat kuIn seinään, kun Andris ja hänen ystävänsä lähtivät hakemaan apua ongelmiinsa. Täällä Latvian maaseudulla on vaikea löytää töitä ja palkat ovat vain murto-osa Suomeen verrattuna. Andris epäröi antaa haastattelua, koska ei halua saada hankalan työntekijän leimaa. Sovimme että emme näytä hänen kasvojaan emmekä kerro hänen oikeaa nimeään.

ANDRIS: Suomeen lähdin vuonna 2018. Kesällä. Työtä tarjosi kaveri. Rakennusalalla. Ensimmäisessä kohteessa työskentelimme kahdeksan kuukautta. Kymmenen tuntia päivässä. Myös lauantaisin. Ja toinen, toinen kohde oli jo stadionissa. Olympialaisessa. Siellä sitten työskenneltiin 8 kuukautta. Ammuttiin lautoja. Iltaisin työnjohtaja tuli silloin tällöin jopa rakennusmiesten asuntoon huutamaan että työtahti oli liian hidas.

Andriksen työtuntilistojen mukaan hän teki keskimäärin noin 50-60 tuntia viikossa. Hän ei kuitenkaan saanut lisiä, joista oli sovittu hänen allekirjoittamassaan työsopimuksessa. Hän kertoi Paula Törnroosille näistä ongelmista.

ANDRIS: Kirjoitin Paulalle, minkälaisia meillä on asunto, olosuhteet, kenties, kenen puoleen voisimme kääntyä apua hakemaan, että jokin ei ole kunnossa asumisen kanssa, ja sitten hän kirjoitti, suositteli paikkoja, joihin ottaa yhteyttä ja mitä tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä.

PAULA TÖRNROOS: Ensin tuli tää yks joka oli käynyt hakemassa meiltä tän pöydän ja sit yhtäkkiä mä huomasin, että meidän keittiöpöydän ympärillä oli neljä miestä ja kaikki täyttää niitä samoja papereita.
No mä rupesin surffaamaan netti kvg ja netti ja ensimmäiseksi tietysti rakennusalan työehtosopimus mitä rupesin käy.. lukemaan läpi, että mitä se sanoo ja vertasin tuntipalkkoja, ett saaks ne sitä vai eks ne saa sitä. No eihän ne saa sitä. Ja sit kun ne lisät puuttu, niin sitten ett sit vaan se on se ettimistä ettimistä että sit tuli Avi eli aluehallintovirasto ja Rakennusliitto ... ja sit alkoi tapahtumaan.

Andris kirjoitti kirjeen pomolleen jossa listasi kaikki ongelmat. Yksi ongelmista oli että heidät oli asutettu ahtaasti kontteihin jättömaalla vaikka työnantaja oli luvannut heille asunnon.

Miten kauan meidän on asuttava roskaläjässä? Miten kauan pitää asua huoneessa jossa ikkunoita ei voi avata? Teen usein 60 tuntisia viikkoja - onko normaalia että maksetaan samaa palkkaa ylityötunneista ja viikonloppu tunneista.

Seuraavalla viikolla työnantaja toi uuden sopimuksen rakennusmiehille allekirjoitettavaksi. Sen mukaan ylitöitä sai halutessaan tehdä mutta niistä maksettaisiin vain perustuntipalkkaa.

ANDRIS: Minä yksinkertaisesti en allekirjoittanut tätä sopimusta. Että ymmärsin, ettei se ole oikein. Että, ensiksi, emme edes ymmärrä, mitä siinä lukee ja mitä tulee tapahtumaan. Oli ihmisiä jotka allekirjoittivat tätä sopimusta, koska kaikki pelkäsivät jäädä ilman töitä.

KIMMO PALONEN: No tämän sopimuksen mukaan näyttää sovitun niin, että ylitöistä ei makseta lainmukaisia korotusosia eli tää on sikäli mitätön sopimus. Pitäisi maksaa.

MOT: Eli sopimus ei ole..

KIMMO PALONEN: Ei ole pätevä.

MOT: No mitä te teette tällaisessa tapauksessa?

KIMMO PALONEN: No tällaisessa tapauksessa jos hän on meidän jäsen, niin sitten me otetaan työnantajaan yhteyttä ja vaaditaan niitä ylityökorvauksia. Ja joko maksaa tai ei maksa ja edelleen jos ei maksa niin sit me mennään tarvittaessa käräjäoikeuteen asti ja eteenpäinkin tarvittaessa.

Tätä juttua varten MOT on tutkinut aluehallintoviraston asiakirjoja ja haastatellut viittä Olympiastadion rakennusmiestä. Heidän kertomuksensa muistuttavat toisiaan. Niistä toistuvat samat asiat: Työpäivät ovat olleet pitkiä, ylitöistä ei ole maksettu, peruspalkka on ollut alhaisempi kuin ollaan sovittu. Ja kaiken päälle kun työntekijä on lähtenyt hakemaan apua rakennusliitosta tai muualta, työntekijää on uhattu irtisanomisella tai irtisanottu heti.

MOT on varmistanut työntekijöiden kertomuksia Rakennusliitosta ja Aluehallintoviranomaiselta AVI:lta. Suomen työlait koskevat myös ulkomaalaisia työntekijöitä kun he tekevät työtä Suomessa. Heille pitää myös maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

KIMMO PALONEN: Ja se on ollut aivan selvää jo vuosikausia. Siitä ei pitäis olla kenelläkään epäselvää etteikö näin ole. Jos muuta sanoo, niin.. ei taida puhua totta.

Olympiastadionin kokoisella työmaalla pyörii satoja yrityksiä, mutta remontin päätoteuttaja on yksi Suomen suurimpia rakentajia eli Skanska. Sen arvoihin kuuluvat eettisyys ja avoimuus. Haluamme tietää mitä Skanskassa ajatellaan Stadionin työntekijöiden ongelmista? Mutta Skanska kieltäytyy. Heiltä ei löydy yhtään haastateltavaa, joka osaisi vastata kysymyksiimme.

LIISA SALMELA, viestintäjohtaja, Skanska: Paikan päällä ei voi kuvata ja toimitusjohtaja ei voi kommentoida näitä teidän kysymyksiä. Meillähän on satoja hankkeita vuosittain ja satoja alihankkijoita, hän ei voi olla perillä näistä kaikista..

Kosovolainen Ilir suostuu puhumaan nimellään, vaikka hänkin sanoo pelkäävänsä oman ja läheistensä turvallisuuden puolesta. Ilir on nauhoittanut kaikki puhelut sen jälkeen kun ongelmat alkoivat työpaikalla.

ILIR: I decided to have at least evidence if something happened to me and I think it is wise to have that.

Kaikki alkoi siitä kun hän huomasi että palkkoja ei maksettu niin kuin piti. Palkkakuitista näkee laskuvirheen, joka kuukausi palkasta puuttui noin 150-200 euroa.

ILIR: He steals in every detail..

Kun Ilir otti yhteyttä Rakennusliittoon liitto puuttui asiaan ja tämän jälkeen palkat korotettiin kaikille 60 firman työntekijälle.

ILIR: That was a good feeling. And I hope, I wish everyone can do that. When they see things that are done wrong. Because it’s very bad for instance for society here and because of these things also other, many also from Finnish side, they are struggling, they are not getting job because they are finding cheap labor.

Tämän jälkeen Ilir sai uhkaavan puhelun työnantajalta.

ILIRIN TYÖNANTAJA:
Ilir, kuuntele.. niin. Mitä minä sinulle sanon, Ole, Ole varovainen minun kanssani …. sinulle käy kuten Jeesus Kristukselle, riipustan sinut nosturiin.

Ilirin työnantaja tekee töitä toiselle aliurakoitsijalle Olympiastadionilla. Myös tämän toisen yrityksen pomo puuttui asiaan ja soitti Ilirille.

ILIRIN TOINEN TYÖNANTAJA: Menkää ulos kuuden jälkeen torille tappelemaan. Yksikin väärä sana minkä kuulen sieltä niin silloin rupeaa toiset toimenpiteet tulemaan. Siellä pidetään mölyt mahassa..

Puhelujen soittajat kiistävät uhanneensa Iliriä.

ILIR: They put me to the wall, they didn’t left me a choice and I hope everybody will know the truth which is really what is going on in construction sites in Finland and this has to stop. Because if they promise like it's safe, it is good but it doesn’t look like, it’s totally different behind. The working area when you enter you don’t feel like you are even in Finland and that is such a shame because everybody knows what is the law and what is, has to be here and how things should run and nobody has to be scared to do one job and nobody deserves to be threatened.

KIMMO PALONEN: Tää kuulostaa aivan järkyttävältä.

MOT: Tuleeko teille paljon tällaisia?

KIMMO PALONEN: Ei voi sanoa paljon mutta kyllä vuosien varrella näitä aina silloin tällöin on kuultu.

MOT: Mitä te voitte tehdä tällaisissa asioissa?

KIMMO PALONEN: Me ei oikein voida tehdä muuta, kuin kehottaa ottamaan välittömästi yhteyttä poliisiin. Että ammattiliiton kynnet ja tehtävä ei tässä niin kuin riitä enää. Totta kai se on todella järkyttävä juttu.

Päävastuu on Skanskalla. Siis myös sen osalta mitä sen aliurakoitsijat ja niiden aliurakoitsijat työmaalla puuhaavat.

KIMMO PALONEN: Ketjuttaminen on kans valitettavan tavallista rakennusalalla eli ns. pääurakoitsija antaa jonkun tietyn työvaiheen aliurakkana, sinänsä laillista ja normaalia toimintaa. Sit sitä edelleen annetaan vielä vielä seuraavalle urakoitsijalle ja mahdollisesti vielä seuraavalle, niin kyllä siinä kysymys kuuluu, että mitä järkeä siinä on. Ja kun kaikki yritykset siitä haluaa oman rahallisen siivunsa välistä, niin kyl se vaan käytäntö osoitta, että siellä ketjun loppupään työntekijät siellä sitten ei kyllä ei kyllä kaikkea makseta sopimusten ja lainmukaisesti. Voi kysyä että mitä se parantaa se ketjuttaminen, laatuako? Tuskin. Yritykset voisivat sopimusteknisesti hoitaa niin, että rajoittaa sitä ketjun pituutta.

MOT: Miksi niin ei tehdä?

KIMMO PALONEN: Hyvä kysymys. En osaa tuohon tuohon vastata.

Skanska ei anna haastattelua mutta kommentoi urakoiden ketjuttamista näin:

“Skanskan alihankkijat saavat käyttää alihankkijoita oman suorituksensa tekemiseen, mutta tämän pidemmälle töitä ei saa ketjuttaa ilman nimenomaista lupaa. Tilaajavastuutiedot on toimitettava myös alihankkijoiden alihankkijoista.”

KIMMO PALONEN: Tietysti pääurakoitsijalla vois olla vähän tiukemmat tiukemmat vastuut. Tai ainakin se toiminta sellaista, että jos huomataan, että urakka tai urakkaosuus on huomattavan halpa tai että lähdetään ketjuttamaan, niin silloin pitäis siellä pääurakoitsijan hankintapuolella kellot soida, että miksi tämä hinta on näin halpa.

Aluehallintoviraston näkemys on, että näin isoksi työmaaksi stadionilla on sattunut hyvin vähän työtapaturmia ja vaaratilanteita. Tätä läheltä piti-tilannetta avi ei ole dokumentoinut. Videossa rakennusmies kiipeää nosturiin keväällä 2018. MOT:n lähteiden mukaan hän uhkaa hypätä sieltä alas.

AVI:n raporteista ei löydy myöskään viisikymppisen espanjalaisen Antonion tapausta.

Antonio jäi puristuksiin ja loukkasi polvensa pahasti stadionin työmaalla. Haastattelemme Antoniota mutta kameran eteen suostuu ainoastaan hänen avovaimonsa.

Tapaturma sattui aamulla. Lääkäriin pääsi iltapäivällä.

Työnantaja lähetti viestejä joissa vaati päästä mukaan vastaanotolle.

ANTONION AVOVAIMO: Sieltä sanotaan että sano minulle mihinkä aikaan menet lääkärille, miksi? Miksi sinun täytyy saada tietää kellonaika? Koska minun täytyy tulla mukaan.
En tiedä miksi pyysivät, tulkiksi tai että pääsevät kertomaan oman versionsa.

Vakuutusyhtiölle tapaturmasta kerrottiin viikkoa myöhemmin. Aluksi päivärahat maksettiin Antonion työnantajalle.

ANTONION AVOVAIMO: Niin että tästä näkyy että tämä päiväraha on maksettu suoraan firmalle. Firma ei maksanut tämmöistä summaa työntekijälle

MOT: Paljonko siitä firma otti välistä?

ANTONION AVOVAIMO: Luulen et joku… 700 euroa.

Kun avovaimo huomasi tämän, vakuutusyhtiö alkoi poikkeuksellisesti maksaa suoraan Antoniolle. Antonio ei osaa suomea eikä englantia.

ANTONION AVOVAIMO: Aina piti allekirjoittaa kaikkea englanninkielellä, että allekirjoita vaikka ei varmaan kukaan niistä miehistä ymmärrä mitään englanniksi. Tossa tää oli ensimmäinen joka sit tuli espanjan kielellä tämä irtisanomisilmoitus.

Tämä hänen tuli allekirjoittaa ensimmäisenä työpäivänä sairausloman jälkeen.

ANTONION AVOVAIMO: Tää on ihan uskomatonta et 2000 luvulla Suomessa et vielä tämmöstä tapahtuu. Että… on joku työtapaturma ja niitä asioita ei hoidella ja sitä yritetään peittää ja sitte ku menee töihin ni ensimmäisenä sanotaan et istu alas. Istu alas ja siinä odottaa ja sit tuodaan paperi eteen ja sanotaan et sinut on irtisanottu, allekirjoita tuohon. Allekirjoita, allekirjoita, sinut on irtisanottu!

Ne on jokainen täällä sen takia et niil on suuri tarve olla töissä. Ja sitte jos puhuu jotakin joka ei työnantajaa miellytä niin sillon saa lentolipun, et tos on sulle lentolippu, loppupalkan saat Espanjassa, heippa.
Antonion työnantajan mukaan ongelmia ei ole ollut

Skanska kertoo puuttuneensa niihin epäkohtiin, joista se on saanut tietää eikä yhdenkään alihankkijan sopimusta ole tarvinnut purkaa epäselvyyksien takia.

Pääurakoitsija voi myös jäädyttää aliurakoitsijoiden maksueriä kunnes epäkohdat on korjattu. Skanska kertoo, että muutamassa tapauksessa osa laskusta on jätetty maksamatta joksikin aikaa.

Kokonaisia maksueriä ei haluta kovin herkästi jäädyttää. Sillä pikkufirmoille kuten Ilirin, Antonion ja Andrisin työnantajille, jokainen lasku on tärkeä.

KIMMO PALONEN: Siinä käytetään sitä ihmisen heikkoa asemaa, hädänalaista tilaa hyväksi. Siellä kotimaassa ei ole töitä, mahdollisesti olematon sosiaaliturva. Se huono kohtelu huonokin kohtelu täällä Suomessa on heidän näkökulmastaan parempi parempi kuin siellä kotimaassa.

Laskun uudesta uljaasta stadionista kuittaavat suomalaiset veronmaksajat. Näin isossa projektissa on tavallista, että aikataulut voivat viivästyä ja budjetti paukkua. Mutta miten veronmaksajien edustajat eli poliitikot kommentoivat sitä, että Stadionia on rakennettu myös hyväksikäytetyllä ulkomaisella työvoimalla?

Puolet remontista maksaa siis Helsinki, joka omistaa stadionin. Helsingin yksi apulaispormestareista on myös Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtaja. Hän tai muut Helsingin johdon edustajat, eivät halua lausua asiasta mitään.

Verkkosivuiltamme löytyy entisen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen näkemys asioista..

Ulkomaisen työvoiman kohtelu näyttää olevan hiljaisesti hyväksytty maan tapa.

KIMMO PALONEN: Mehän ollaan tän työntekijäpuolelta esitetty tässä esim. tätä alipalkkauksen kriminalisoitua, siitä tulis rikos tästä alipalkkauksen maksamisesta mutta se ei oikein vedä tunnu vetävän täällä Suomessa tää ajatus. Kun nyt on tilanne se, että kun rikkoo lakia, ei maksa palkkaa niin kuin pitäisi, niin pahin sanktio on, että joutuu maksamaan ne minimit, jotka muutenkin pitäisi maksaa. Eli eihän tässä oo mitään järkee. Eli se kiinni jäämisen riski ja siitä syntyvä sanktio on olematon olematon ja tän takia tätä tehdään. Se on hyvää bisnestä.

Latviassa Andris auttaa ajanvietteeksi kaveria remontoimaan asuntoa. Hänen työnsä stadionilla loppui sen jälkeen kun hän ei suostunut allekirjoittamaan lainvastaista sopimusta ja kääntyi rakennusliiton puoleen.

ANDRIS: Ymmärsimme, että meistä halutaan päästä eroon, koska olemme este… tässä kaikessa.

Andris palaa Suomeen hoitamaan asioitaan. Lomautus oli hänen mielestäÄN epäreilu. Hän kokee että häntä rangaistiin siksi että hän huomautti epäkohdista. Muille palkka nousi ja he saavat jatkossa ylityökorvauksia mutta hän jäi ilman töitä. Rakennusliitto on auttanut häntä perimään maksamattomia palkkoja myös ajalta jolloin Andris ei ollut liiton jäsen. Työnantajan mukaan kaikki on nyt kunnossa. Mutta Andris sanoo että häneltä puuttuu vielä ainakin 5000 euroa.

VALERI NIEMENMAA, Rakennusliitto: Jos haluat oikeasti vielä saada ne rahat, se on mahdollista. Mutta se pitää tehdä kokonaan omalla kustannuksella. Voin kertoa, miten se pitää tehdä, kenen puoleen kääntyä ja miten toimia.

Vaikka Suomesta on paljon ikäviä muistoja hän kuitenkin toivoo pääsevänsä takaisin Suomeen töihin.

ANDRIS JA TOINEN LATVIALAINEN RAKENNUSMIES:
Tässä me asuttiin. Tässä asuttiin kahdeksan kuukautta viime vuonna. Entä sinä, missä sinä asuit, ensimmäisessä kerroksessa vai toisessa? Alhaalla vai ylhäällä? Toisessa. Toinen kerros, jossa on se folio ikkunassa.

Se, tuo ikkuna? Se kauempana oleva? Kyllä, se.

No niin, tässä on rottavideo.

MOT: Ja montako rottaa?

Kaksikymmentä. Kaksikymmentä, niinkö? Wow. Paljon. Muttei heti näin. Iltaisin. Tulivat etsimään syötävää talon alta. Mahdollisesti asuivat myös vieressä siinä kasassa.
Jätteitä. Juoksentelivatko ylhäälläkin? Tulivat myös portaita ylös.

PAULA TÖRNROOS: Welcome here again.

PAULA TÖRNROOS: Jos jossain tapahtuu vääryyttä, niin siihen pitää puuttua. Yhteiskunta on mun mielestä sen näköinen kuin siinä asuvat ihmiset ja jos me vaan hyväksytään kaikki eikä kuunnella mitään mitä ympärillä tapahtuu, niin me voidaan huonosti. Ett se on yks tapa rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Ehkä mä olen vähän naiivi tässä, mutta mä haluun olla sitä, mä olen koko ikinä ollu ja mä olen toivottavasti niin kauan kuin mä olen olemassa, niin mä puutun niihin asioihin, jos tuntuu siltä, että niihin pitää puuttuu. Ja että muhun pystyy luottaan.

Andris toivoo vielä saavansa kaikki saamattomat palkkansa ja lisäksi hän unelmoi kuormaautokuljettan työstä Suomessa.

Antonio opiskelee suomea ja toipuu työtapaturmastaan.

Ilir etsii uutta työtä, ei välttämättä rakennusalalta.