Millainen suhde sinulla on ruokaan? Kenen kanssa yleensä syöt? Mitä yhteinen ruokailuhetki sinulle merkitsee? Osoitatko rakkautta ja välittämistä kokkaamalla tai leipomalla? Onko vanhemmuus vaikuttanut ruokailutottumuksiisi? Millä tavalla? Millaisia makumuistoja sinulla on? Kaipaatko lapsuudesta tai nuoruudestasi jotain tiettyä ruokaa tai herkkua, jota ei enää ole saatavilla?
Ruoka yhdistää yksilön ja yhteisöt. Osoitamme rakkautta ja välittämistä toisillemme ruoan kautta. Tämä ilmiö on läsnä kaikissa kulttuureissa.
”Jos joku kaipaa lohtua ja ymmärrystä, hänelle voidaan viedä ruokalahja. Minun äitini ei ole suinkaan ainoa, joka haluaa osoittaa olevansa yhä edelleen äitini tarjoamalla ruokaa. Haluan myös itse järjestää yhteisiä ruokailuja, ja voimme kokata toinen toisillemme”, kertoo tohtori Matti Eräsaari.
Suomalaisilla on poikkeuksellisen funktionaalinen suhde ruokaan
Yhteiskuntaluokka ja elintavat ovat yhteydessä toisiinsa. Ihmiset, joilla on matalampi koulutus- ja tulotaso syövät epäterveellisemmin kuin parempituloiset.
”Suomalaisilla on poikkeuksellisen funktionaalinen suhde ruokaan. Meillä ruoalla hienostelu on vähän paheksuttavaa. Hyvä suomalainen ruoka on terveellistä, ravitsevaa ja hygieenistä”, kertoo tohtori Matti Eräsaari.
Fidžiläisessä kylässä kaikki ihmiset söivät arkisin samanlaista ruokaa
Tohtori Matti Eräsaari on tehnyt kenttätyötä ja tutkimusta Fidžin saaristovaltiossa sijaitsevassa kylässä. Esimerkiksi fidžiläisessä koulussa on viidenpäivän ruokalistakierto.
”Kylässä kaikki ihmiset söivät arkisin samanlaista ruokaa. Heillä ei ole tarvetta ruoan vaihtelulle. Ruoka ei ole heille individualistinen projekti, jonka avulla voi erottautua muista” sanoo Eräsaari.
Saatan itse syödä lohturuokana epäterveellistä roskaruokaa
Erityisesti Suomessa vanhemmat huolehtivat usein siitä, että jälkikasvu syö virallisten ravintosuositusten mukaan. Isovanhemmat usein taas mieluusti hemmottelevat lapsenlapsiaan herkuilla.
“Saatan itse syödä lohturuokana epäterveellistä roskaruokaa, mutta haluan pitää huolta, että tyttäreni syö terveellisesti. Tämä on hyvin suomalainen tapa ilmentää hoivaa. Meillä välittäminen muuttuu funktionaaliseksi projektiksi”, kertoo Eräsaari.
Millainen suhde sinulla on ruokaan? Kenen kanssa yleensä syöt? Mitä yhteinen ruokailuhetki sinulle merkitsee? Osoitatko rakkautta ja välittämistä tekemällä ruokaa tai leipomalla? Onko vanhemmuus vaikuttanut ruokailutottumuksiin? Millä tavalla? Millaisia makumuistoja sinulla on? Kaipaatko lapsuudesta tai nuoruudestasi jotain tiettyä ruokaa tai herkkua, jota ei enää ole saatavilla?
Vastaa kyselyyn torstaihin 16.4. mennessä. Vastauksesi voi olla osa Havaintoja ihmisestä -ohjelmaan. Voit kertoa kokemuksestasi myös nimimerkillä. Valitse nimimerkiksi jokin erisnimi.
Lisää ohjelmasta
- Luovuus on taitoa ja kykyä – Kerro, miten sinun luovuutesi ilmenee?
- Terapeuttinen eetos koskee meitä kaikkia. Millaisena näet opetuksen ja tieteen tekemisen mahdollisuudet Suomessa?
- Nyt puhutaan “ekososiaalisesta sivistyksestä”, joka auttaa meitä ymmärtämään kuvaamme maailmasta — miten sinä näet tulevaisuuden?
