Hyppää pääsisältöön

Mystiikka kiehtoo nykyihmistä – Uushenkisyys poimii täsmäherkut uskontojen buffetpöydästä

Uskontotieteilijä Terhi Utriainen ja ortodoksipappi Petri Korhonen ovat kuunteluseurana uskoa ja henkisyyttä puivien audiodokkarien äärellä.

Valamon luostarin pihapiirin valkoinen vierasmaja oli aivan hiljainen. Yhdessä vierasmajan pelkistetyistä huoneista lepäsi kapealla vuoteella tapaluterilaisesta ortodoksiksi kääntynyt Petri Korhonen.

Yhtäkkiä hän tunsi, kuinka hiljaisuus täyttyi. – Aistin merkillisen valon ja liikkeen hiljaisuudessa. Sitä on vaikea kuvailla.

“Koin, että ympärilläni oli tuhansia enkeleitä.”

Uskontotieteen professori Terhi Utriainen on kuullut paljon moniaistisia kertomuksia enkelien kohtaamisesta tehdessään tutkimusta 2000-luvun taitteesta lähtien suuren suosion saaneesta enkeliuskosta.

Kohtaamisista kerrotaan aina puhtaasti positiivisena ja hyvänä kokemuksena. – Enkeli tarjoaa yksilölle tukea ja turvaa, läheisyyden ja ystävällisyyden terapeuttista kosketusta, Utriainen kokoaa.

Terhi Utriaisen tutkiman enkeliuskon tulkinnat ja käytännöt ovat erkaantuneet kirkon perinteestä. Erityisesti naisia puhuttelevan enkeliuskon tutkiminen vei Utriaisen esimerkiksi enkelihoitokurssille.

"Muistan kieriskelyn kovalla puisella penkillä ja epämiellyttävän tunteen sisälläni."

Petri Korhonen asui lapsena maalla järven rannalla. Kotipihalle näkyi vastarannalla sijaitseva kirkko. Usein ei siellä tullut käytyä, eikä niistä harvoista kerroista jäänyt hyvää muistoa.

Melankolinen urkumusiikki sai Petri Korhosen tuntemaan pikemminkin ahdistusta kuin toivoa. Myös kirkonkellojen ääni toi kasvavan lapsen mieleen lähinnä kuoleman.

– Länsimainen hengellinen elämä on murroksessa. Perinteiset uskonnolliset auktoriteetit, kuten luterilainen kirkko Suomessa, menettävät asemaansa, toteaa uskontotieteilijä Terhi Utriainen. Samalla nousussa ovat erilaiset vaihtoehtoiset hengellisyyden muodot.

“Ihmiset arvostavat kirkkoa esimerkiksi sen diakoniatyön ansiosta. Mutta henkisyyttä ja hengellisyyttä etsitään muualta."

Hengellisyydestäkin kaivataan nyt elämyksiä. Se saa osan etsijöistä kiinnostumaan kirkon sisällä toimivista karismaattisista liikkeistä, osan esimerkiksi luterilaisuutta esteettisemmästä ortodoksisuudesta ja monet erilaisista uushenkisyyden ilmentymistä.

Joogaa, mietiskelyä, retriittejä, pyhiinvaellusreitin kulkemista, henkioppaita, suitsukkeita, mindfullnessia, vaihtoehtolääkintää, kirjoja, kursseja, kristalleja. Uushenkisyydessä sekoittuvat piirteet hyvin erilaisilta suunnilta, eikä niitä aina edes mielletä uskonnollisiksi.

Uushenkisyys on kulkemista uskontojen buffetpöydän äärellä: kukin valitsee sieltä itselleen maistuvimmat palat. Valinnassa painaa, antaako se käyttäjälleen voimavaroja arkeen ja stressin helpottamiseen.

Uskontotieteen professori Terhi Utriainen näkee vertauksen buffetpöydästä liian ohuena ilmaisuna. Erilaisista hengellisistä traditioista herkkujen poimimisen takana saattaa olla isompia prosesseja. – Kaikilla elämänalueilla liikkuu kulttuuri- ja aatevirtauksia. Niistä ihmiset ammentavat ja rakentavat uutta, eikä uskonto ei ole muusta elämästä irrallinen saareke.

"Aloin aavistella, että aistein havaittavan maailman ulkopuolella on jotakin."

Petri Korhosella meni pitkään ilman minkäänlaista suhdetta hengellisyyteen. Päälle parikymppisenä alkoi etsiskelyvaihe. – Kaipasin mystiikkaa.

Korhonen tutustui laajasti erilaisiin uskontoihin taolaisuudesta buddhalaisuuteen ja ruusuristiläisyydestä šamanismiiin. Ensimmäinen vierailu Valamossa alkoi hämmennyksellä. – Ihmettelin Valamon kirkossa, mitä nämä munkit täällä oikein haahuilee, tosi outoa.

Kokemus oli kuitenkin vahva ja jäi mieleen. Korhonen huomasi hakeutuvansa ortodoksisiin jumalanpalveluksiin yhä useammin ja lopulta liittyi ortodoksisen kirkon jäseneksi.

"Ortodoksinen usko pohjaa salaisuuteen, mysteeriin."

Ortodoksisuudessa Petri Korhosen kaipaama idän mystiikka yhdistyy kristilliseen perinteeseen, jonka parissa me suomalaiset kasvamme.

Mystiikka ei ole vierasta Terhi Utraisellekaan. Hänelle pyhä paikka on metsä.

– Menen metsäkävelylle kokemaan rauhaa. Metsään menivät ammoisina aikoina jo esivanhempamme kokemaan pyhyyttä.

"Olen tuiki tavallinen suomalainen metsämystikko."

Uskontotieteen professori Terhi Utriainen Turun yliopistosta ja isä Petri Korhonen Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta ovat Päivi Leinon kuunteluseurana Dokkari-illassa, jossa on tuhti kattaus uskoa ja hengellisyyttä puivia radiodokumentteja muun muassa länsiafrikkalaisesta voodoosta tuoreisiin pelastusarmeijalaisiin ja selvänäkemisestä itkuvirsiin.

Kuvat: Heidi Gabrielsson