Kommentti: On ihan ok inhota Lauri Tähkän hyväntekeväisyyskappaletta
Miksi Uuden edessä -kappale ärsyttää niin paljon, vaikka sillä yritetään tehdä hyvää, kysyy toimittaja Anton Vanha-Majamaa.
Onko pakko pakahtua, mietin kuunnellessani Toivon kärki -kokoonpanon kappaletta Uuden edessä.
Kyse on Lauri Tähkän ja Timo Kiiskisen kirjoittamasta biisistä, joka paisui joukkoistamalla 150 artistin ja musiikkialan ammattilaisen hyväntekeväisyyshankkeeksi. Kappaleesta uutisoitiin niin Ylellä kuin Helsingin Sanomissakin.
Musiikkivideon ensiesitys oli Ylen Kaikki kotona live -ohjelmassa viikko sitten.
Videossa Sanni, Katri Helena, Anna Puu, Anssi Kela, Toni Wirtanen, Samu Haber ja kymmenet muut tutut popmuusikot laulavat kotisohvillaan, takapihoillaan ja studiokopeissaan. Mukana on myös tuottajia ja muusikoita Jurekista Minna Koivistoon sekä Costello Hautamäestä Alpo Nummeliniin.
Kertosäe suorastaan maanittelee liikuttumaan:
“Ollaan yhdessä, tai ainakin yhtä sydämessä
Päivien pidentyessä, jonkin uuden edessä
Kevään lehdillä, on tänäkin vuonna elämä
Päivien pidentyessä, ollaan yhtä sydämessä
Uuden edessä”
Viesti on sama jota toitotetaan nyt ihan joka suunnasta: Me olemme kaikki samassa veneessä. Yksin yhdessä, #AloneTogether. Popparit ja sairaanhoitajat, supertähdet ja duunarit.
Vielä kuukausi sitten kyynelehdin, kun Chris Martin musisoi ja julkkikset chattailivat. Miksi nyt lähinnä ärsyttää?
Sinun ei tarvitse viettää koronaasi yksin yhdessä Sami Kurosen kanssa.
Elämme aikaa, jossa kaikkeen yhteisölliseen ja “hyvään” on sisäänkirjattu se, miten niihin tulee suhtautua.
Helsingin Sanomat julkaisee Suomi auttaa -otsikolla juttuja käsidesiä tehtailevista koululaisista ja etäviinitastingeista. Yle Olohuoneessa Jyrki Sukula kokkailee tortilloja ja Robin Packalen vetää Bohemian Rhapsodya. Nelosella samikuroset ja heikkipaasoset pyytävät, että pysytään kotona #yhdessä.
Kun katsomme sänkipartaista juontajaa kotisohvallaan ja kuuntelemme laulua siitä kuinka “päivien pidentyessä ollaan yhtä sydämessä”, meidän kuuluu sanoa, että “onpa kiva” tai “kyllä taide tuo meidät yhteen” tai “ajatella, hänkin vaihtaa vauvanvaipat ihan niin kuin minä”.
Vaan ei kuulu. On ok suhtautua tähän kaikkeen nuivasti.
Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa selviytyä katastrofista. Sinun ei tarvitse viettää koronaasi yksin yhdessä Sami Kurosen kanssa.
Sanon sen nyt ääneen: Uuden edessä on imelä kappale, enkä saa siitä lohtua. Päinvastoin se saa oloni kyyniseksi.
Kuunteleminen ei valitettavasti ole järin tehokas tapa auttaa.
Mutta mikä kappaleessa oikein ärsyttää?
Ehkä se, mistä kaikki lähti. Hesarin haastattelussa Lauri Tähkä kertoo tarkkailleensa koronaepidemian vaikutuksia ja hoksanneensa, että Suomi tarvitsisi uuden Suvivirren, jota rallatettaisiin Nuorgamista Hankoon.
Ehkä se, että ajatus hyvää tekevistä julkkiksista tuntuu falskilta. Lauri Tähkä, Paula Vesala ja Samuli Edelmann lukeutuvat suomen hyväosaisimpien muusikoiden joukkoon. Kohtuuton ensireaktioni: Mitä he tietävät korona-ajan kärsimyksestä? Miksi meidän oletetaan samastuvan Timo Kiiskisen ympäripyöreään lyriikkaan kevään lehdistä ja elämän salaisuuksista?
Eikö paljon samastuttavampi ole varjokokoonpano Helis Maan julkaisema puolitoistaminuuttinen Kuiva kärki, jossa Kallio-punkkarit laulavat, että “kun ei kuulu Kelasta, ei oo tsempiksi Elasta”?
Ehkä ennen kaikkea Toivon kärjessä ärsyttää se, että Uuden edessä -kappaleen korostetaan olevan hyväntekeväisyyttä.
Biisin tuotot ohjataan Punaiselle Ristille. “Kun kuuntelet niin autat”, Tähkä kirjoitti Instagramiin julkaisun alla.
Kuunteleminen ei valitettavasti ole järin tehokas tapa auttaa. Popin Virallinen Whispilä -blogi huomautti, ettei miljoonallakaan striimauksella montaa tonnia kerätä. Kirjoitushetkellä kappaletta on kuunneltu Spotifysta reilut 300 000 kertaa. Radiosoitoista tullee rahaa enemmän, mikäli kappale jää rotaatioon.
Tehokkaampi veto olisi ollut, jos kaikki biisintekoon osallistuneet olisivat lahjoittaneet könttäsumman suoraan SPR:lle.
Vedetäänkö minua nyt väkisin mukaan?
Yhteisöllisyys on usein parhaimmillaan silloin, kun sitä ei tarvitse erikseen korostaa. Ja kun ahdistaa valmiiksi, tuo korostaminen alkaa herkästi ärsyttämään. Vedetäänkö minua nyt väkisin mukaan?
Tällaisia tunteita Uuden edessä -kappaleen kuunteleminen herätti minussa.
Toisaalta se on herättänyt myös ihan päinvastaisia tunteita, ja kaikkea siitä väliltä. YleX:n kuulijoiden keskuudessa biisiä on moitittu “lässynlääksi” ja verrattu Idols-kisaajien yhteislauluihin, mutta sitä on pidetty myös upeana ja koskettavana. Valtaosa kommenteista on ollut positiivisia.
“Kestokylmiksetkin” on mainittu.
Biisin tekeminen on varmasti ollut kivaa, ja voihan ajatella, että SPR:lle kerätyt rahat ovat vain mukava bonus. Eikö kaikesta huolimatta ole parempi, että biisi tehtiin, kuin että oltaisiin jätetty tekemättä?
Enkä itsekään ole kaikelle hömpötykselle allerginen. Lähiseudullani soi joka ilta säkkipilli, enkä tiedä mitään kauniimpaa kuin lampaannahkasäkistä tuutattu Finlandia. Sulosointujen kanssa minäkin olen mieluusti yksin #yhdessä.
Mutta saa sitä säkkipilliäkin inhota. Nyt on erityisen tärkeää antaa kaikille tunteille tilaa.
