Hyppää pääsisältöön

Digitreenit: Sujuvammat päivitykset ja enemmän yksityisyyttä – Linux voi olla kelpo käyttöjärjestelmä tavallisellekin käyttäjälle

Ihminen läppärin äärellä, tietokoneella näkyy Linuxin pingviini-maskotti.
Ihminen läppärin äärellä, tietokoneella näkyy Linuxin pingviini-maskotti. Kuva: Pasi Takkunen / Yle. Pingiini: lewing@isc.tamu.edu digitaidot,Digitreenit,Linux,käyttöjärjestelmät,Windows

Tässä Digitreenissä Linuxia katsellaan Windows-käyttäjän näkökulmasta: Miten Linux eroaa Windowsista? Mitä yhtäläisyyksiä niillä on? Entä sopiiko Linux peruskäyttäjälle?

Uusissa tietokoneissa on yleensä valmiina käyttöjärjestelmä, joko Microsoftin Windows, Applen MacOS tai Googlen ChromeOS. Moni peruskäyttäjä ei edes tiedä, että pöytäkoneessa tai kannettavassa tietokoneessa voi käyttää jotain muuta käyttöjärjestelmää.

Kotikoneissa Linux on sangen harvinainen. Se on kuitenkin laajasti käytössä yllättävissä paikoissa, kuten kodinkoneissa, lentokoneissa – ja mutkan kautta myös Android-laitteissa.

Saatat siis tavalla tai toisella jo käyttää Linuxia päivittäin – tietämättäsi.

Linux ja Linus

Käyttöjärjestelmä Linux pohjautuu suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämään Linuxin ytimeen. Sen ensimmäinen prototyyppi julkaistiin vuonna 1991.

Tarkalleen ottaen Linux siis tarkoittaa käyttöjärjestelmän ydintä.

Linuxin eri versioihin tutustutaan alempana.

Linuxin graafinen pingviinilogo.
Linuxin pingviinilogo. Linuxin graafinen pingviinilogo. Kuva: lewing(a)isc.tamu.edu Larry Ewing digitaidot,Digitreenit,Linux,käyttöjärjestelmät

Tutustu Linuxiin kolmen kysymyksen avulla:

  1. Miten Linux eroaa Windowsista?
  2. Sopiiko Linux aloittelijalle tai peruskäyttäjälle?>
  3. Minkä Linuxin version eli jakelun valitsen?

1. Miten Linux eroaa Windowsista?

Sujuvammat päivitykset

Moni Windowsin kotikäyttäjä huokailee päivitysten kierteessä. Linuxiin tulee myös päivityksiä, muttei yhtä taajaan. Aloittelijalle sopivissa Linuxin versioissa päivitykset onnistuvat helposti. Joitakin päivityksiä Linux asentaa myös automaattisesti.

On hyvä muistaa, että kaikkiin päivityksiin on aina jokin syy. Päivityksiä ei siis kannata ohittaa – olipa käyttöjärjestelmä mikä tahansa!

Parempi yksityisyys ja tietoturva

Windowsia on helpompi käyttää, jos sinulla on Microsoft-tili. Esimerkiksi Office -toimisto-ohjelmia tai Skypeä et voi käyttää ilman Microsoft-tiliä. Tämä antaa Microsoftille mahdollisuuden kerätä sinusta runsaasti käyttäjätietoa – hyvässä ja pahassa.

Linux ei kerää käyttäjistään tietoa samaan tapaan. Et tarvitse henkilökohtaista Linux-tiliä. Linuxille annat asentaessa nimen, tietokoneesi nimen, itse keksimäsi käyttäjänimen ja salasanan.

Kuvakaappaus Linux Ubuntu 20.04:n ohjeista. Kuvassa tiedot, joita Ubuntu kysyy käyttäjältä asentaessa.
Linuxin Ubuntu-versio pyytää käyttäjältä asentaessa tällaisia tietoja. Tietokoneen nimen voi keksiä itse tai pitää oletusarvoisena. Kuvakaappaus Linux Ubuntu 20.04:n ohjeista. Kuvassa tiedot, joita Ubuntu kysyy käyttäjältä asentaessa. Kuva: wiki-ubuntu-fi.org / CC BY-SA 3.0 digitaidot,Digitreenit,Linux,käyttöjärjestelmät

Linux ei ole haittaohjelmille immuuni. Tietoturvaa lisää kuitenkin Linuxin rakenne: Tavallinen käyttäjä ja pääkäyttäjä on erotettu toisistaan. Aktiiviinen Linux-yhteisö myös löytää ja paikkaa tietosuojan aukot yleensä nopeasti.

Käy vanhaankin koneeseen

Linux on selvästi Windowsia “kevyempi” ohjelmisto. Jotkut Linuxin versiot sopivat hyvinkin vanhoihin koneisiin, jotka eivät jaksa pyörittää Windowsin nykyversioita.

Periaatteessa ilmainen, asennus voi maksaa

Microsoft on kaupallinen yritys. Sen käyttöjärjestelmän Windowsin hinta on yleensä uuden laitteen hinnassa sisällä.

Linux on avoimen lähdekoodin ohjelmisto ja periaatteessa ilmainen.

Ammattilaisen tekemänä Linuxin asennus maksaa jonkin verran. Asennus sisältää myös vapaan lähdekoodin toimisto-ohjelmat eli tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja esitysgrafiikan.

Microsoftin toimisto-ohjelmapaketti Office (tai Microsoft 365) kustantaa kertaostoksena tai vuositilauksina todennäköisesti enemmän kuin Linuxin asennus – ellei se sitten ole uuden tietokoneen hinnassa jo mukana.

Yksi vaihtoehto Microsoftin paketeille ovat Googlen toimisto-ohjelmat (Docs, Sheets, Slides). Ne ovat ilmaisia ja suomenkielisiä ja toimivat myös Linux-koneilla.

Kuvakaappaus Linux Mint -käyttöjärjestelmän työpöydästä, toimisto-ohjelmien listaus avattuna.
Oikealla näkyy Linuxin Mint-versioon asennettuja toimisto-ohjelmia. Alimpana on kirjoitusohjelma LibreOffice Writer. Kuvakaappaus Linux Mint -käyttöjärjestelmän työpöydästä, toimisto-ohjelmien listaus avattuna. digitaidot,Digitreenit,Linux,käyttöjärjestelmät

Tiedostomuodot eroavat, mutta yhteensopivuuttakin löytyy

Omien valokuvien ja videoiden tallennus ja katselu eivät Linuxilla eroa Windowsista.

Sen sijaan niin sanotuissa toimisto-ohjelmissa on eroja. Linux-aloittelijalle sopiva toimisto-ohjelmisto on LibreOffice. Tämä avoimen lähdekoodin ohjelmisto vastaa pitkälti Microsoftin Officea ja osaa suomea. LibreOfficen voi asentaa myös Windowsiin tai Maciin.

Microsoft Wordissa tiedostojen pääte on .docx tai .doc. LibreOfficessa tekstitiedostot tallentuvat oletuksena päätteellä .odt (Open Document Text). Kyseessä on siis eri tiedostomuoto kuin Wordissa.

LibreOfficessa yhteensopivuus Microsoft Wordin kanssa on kuitenkin hyvin kohdallaan. Esimerkiksi: Jos saat Linux-koneeseen sähköpostin liitteenä .docx-tiedoston, se aukeaa ongelmitta vapaan lähdekoodin tekstinkäsittelyohjelmassa. Joskus saatat huomata pieniä muutoksia tekstin asetteluissa tai muussa hienosäädössä.

LibreOfficessa voit myös tallentaa tiedostosi esimerkiksi .docx-päätteiseksi.

Käyttöjärjestelmien kaksi pientä eroa

1. Linuxissa ei ole levyasemia

Windows-koneessa tiedostot ja kansiot ryhmitellään levyosioiden tai -asemien alle (esimerkiksi C: tai D:).

Linuxissa on sen sijaan vain yksi hakemisto tai oikeammin hakemistopuu.

Linux-peruskäyttäjänä tallennat tiedostosi omaan kotihakemistoosi. Sen alta löytyvät valmiit kansiot eli hakemistot Työpöytä, Roskakori, Asiakirjat, Musiikki, Kuvat, Videot ja Lataukset. Niihin voit itse tehdä alakansioita.

2. Linuxissa tiedostonimissä kirjaimen koolla on väliä

Toinen pieni käytännöllinen ero liittyy tiedostojen nimiin. Windowsissa ei ole väliä, kirjoitatko ne isoin vai pienin kirjaimin. Linux on tässä tarkka: ISo on eri tiedostonimi kuin iso.

2. Sopiiko Linux aloittelijalle tai peruskäyttäjälle?

Kaikki tietokoneen “peruskäyttö" onnistuu Linuxilla. Näitä ovat esimerkiksi tiedonhaku, omien tiedostojen kirjoittaminen, sähköpostin käyttö tai pankki- ja viranomaisasioiden hoito.

Muuten Linuxin käytössä on muutamia rajoituksia:

Löydät asentajan

Tuskin asensit itse Windowsiakaan? Silloin tarvitset myös Linuxin asentamisessa asiaa tuntevan tai ammattilaisen apua. Monet tietokoneiden huoltoliikkeet asentavat myös Linuxia.

Vaikka käyttäisit vain Linuxia, Windowsia ei tarvitse poistaa, vaan sen voi jättää “lepotilaan”. Voit myös käyttää rinnakkain Windowsia ja Linuxia. Silloin valitset näiden välillä aina konetta avatessasi.

Tunnet sinua kokeneemman Linux-käyttäjän tai olet valmis maksamaan tuesta

Osaat varmasti käyttää Linuxin aloittelijalle sopivia versioita, vaikket et osaisi yhtään koodata tai vaikket tietäisi, mitä Linuxin komentorivi tarkoittaa.

Aina voi silti tulla kysymyksiä tai ongelmia. Linux-tukea saa netin suomenkielisistä foorumeista ja ryhmistä. Niiden neuvot tuppaavat kuitenkin olemaan aloittelijalle turhan vaikeaselkoisia. Jopa Linux-wiki aloittelijalle vaatii hieman asiantuntemusta.

Siksi on kätevää, jos tuttavapiirissä on Linux-osaaja. Tai sitten olet valmis maksamaan ammattimaisesta it-tuesta – kuten mahdollisesti tähänkin asti.

Et pääse käsiksi kaikkiin peleihin

Perinteisesti netttipelit on tehty ensi sijassa Windowsille.

Suosittu pelien verkkokauppa Steam kehittää kuitenkin myös omaa, Linux-pohjaista SteamOS-käyttöjärjestelmäänsä. Steam-pelien Linux-tuki on pikkuhiljaa parantunut.

Kuvakaappaus Linux Mint -käyttöjärjestelmän hakemistosta.
Linux-koneen hakemistopuu voi näyttää tällaiselta. Kuva on versiosta Linux Mint 19.3. Kuvakaappaus Linux Mint -käyttöjärjestelmän hakemistosta. digitaidot,Digitreenit,Linux,käyttöjärjestelmät

3. Minkä Linuxin version eli jakelun valitsen?

Linuxin alla on lukematon määrä eri versioita. Niitä kutsutaan jakeluiksi. Linuxissa puhutaan siksi jakelu- tai levityspaketeista. Myös englannista tuleva distro tarkoittaa Linuxin versiota.

Aloittelijalle sopivia versioita ovat esimerkiksi Linux Mint ja Ubuntu (eli Ubuntu Linux).

Ne ovat suomenkielisiä ja niihin asentuu automaattisesti Windowsia muistuttava graafinen käyttöliittymä työpöytineen.

Versioiden eli jakelujen nimen perässä on yleensä vielä lisänimi, esimerkiksi Linux Mint Cinnamon tai Ubuntu MATE. Nämä lisänimet kertovat sen, millaisesta työpöydästä on kyse: Miltä tietokoneen aloitussivu näyttää, kun näitä käyttää? Mitä toimintoja on mukana?

Uudemman koneen peruskäyttäjälle sopii helppokäyttöinen Linux Mint. Jos tarkoitus on pitää käytössä jo ikääntynyttä tietokonetta, kevyt eli vähän bittejä vievä Ubuntu MATE on hyvä vaihtoehto.

Joihinkin Linux-versioihin voit jopa yhdistää verkkotilisi, kuten Google-tilin tai Microsoft-tilin. Silloin pääset käyttämään esimerkiksi niiden tarjoamaa pilvitallennustilaa. Yhdistäminen vaatii yleensä asiantuntijan apua.

Kun valitset Linux-versiota, hae netistä tietoa siitä, kuinka hyvin eri versiot sopivat yhteen muiden laitteittesi, kuten tulostimen kanssa.

Eri Linux-versioilla on omat verkkofooruminsa, joista saa apua. Englannin taidosta voi olla hyötyä. Jollet ymmärrä ryhmissä saamiasi vastauksia, pyydä ne uudestaan selkokielellä!

Lisää Linux-infoa löydät täältä:

Muokkaukset:
19.1.23: Teksti kauttaaltaan ajan tasalle. Artikkelin Linux-kuvat ovat vuodelta 2020.

Digitreeneissä voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – hakuvinkeistä tietoturvaan. Vertaistukea saat Yle Oppimisen Facebook-ryhmässä Digitreenit.

Keskustele