Kauppoihin tarvitaan lisää suomalaista koiranruokaa, sanoo huippuvirkamies – nyt markkinoita hallitsevat kansainväliset suuryritykset

Koiranruoka on Suomessa satojen miljoonien eurojen bisnes, jota pyörittävät monikansalliset yhtiöt. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio haluaisi lisätä kotimaisen koiranruuan tarjontaa.

Suomen koiranruokamarkkinat ovat yhdysvaltalaisten Hill’sin ja Marsin sekä sveitsiläisen Nestlén hallussa. MOT:n eri lähteistä keräämien arvioiden mukaan kolmikon yhteenlaskettu markkinaosuus on yli 90 prosenttia.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on eläinasioissa Suomen korkein virkamies. Häntä tieto ei yllätä.

– Pienempien toimijoiden on vaikeaa pärjätä kilpailussa. Suuremmat peittoavat pienemmät helposti niin hinnoittelussa kuin markkinoinnissakin.

Kotimaisille valmistajille jää Suomen koiranruokakaupasta noin kahdeksan prosentin siivu – eli joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Suomessa on Ruokaviraston mukaan kaikkiaan 33 koiranruokien valmistajaa. Tuotanto on raakaruokapainotteista.

Kotimaisia tuottajia liian vähän

Koiranruokaa tuodaan vuosittain Suomeen hieman yli 50 miljoonaa kiloa – eli viisinkertainen määrä kotimaan valmistukseen verrattuna.

– Kotimaisia vaihtoehtoja on liian vähän tarjolla. Toivoisin kotimaisten yritysten määrän alalla kasvavan. Kuten elintarvikepuolella myös eläinten rehujen osalta kotimaisella tuotannolla on merkitystä jo huoltovarmuudenkin kannalta. Poikkeustilanteissa ja kriisiaikoina tämä puoli korostuu entisestään, Husu-Kallio sanoo.

Hän toivoo lisää yhteistyötä elintarvikevalmistajien ja eläinrehun tuottajien välille.

– Raaka-aineiden osalta lemmikkieläinrehujen tuotanto nivoutuu läheisesti elintarviketuotantoon, ja erilaiset yhteistoiminnan muodot ovat tervetulleita. Samalla vastataan kestävän kehityksen tavoitteisiin hävikin vähentämisestä, koska kaikki raaka-aine ei teurastamoilta päädy ihmisten ravinnoksi. Toisaalta se on liian arvokasta hävitettäväksi.

Koiranruokaa myydään Suomessa sadoilla miljoonilla

Maailmalla koiranruokaa myydään vuosittain miljardeilla euroilla ja Suomessakin sadoilla miljoonilla. Bisneksen kasvuvauhti on viime vuosina ollut neljän viiden prosentin luokkaa. Samanaikaisesti yleinen talouskasvu on ollut hädin tuskin prosenttia.

Suomessa on noin 700 000 koiraa. Tarkkaa lukua on mahdotonta sanoa, koska koirille ei ole rekisteröintipakkoa. Suomen Kennelliiton rekisterissä on 530 000 karvaturria.

Suomalaiset käyttävät yhden koiran ruokintaan suunnilleen euron päivässä – eli reilut 350 euroa vuodessa. Kaiken kaikkiaan koirien ruokintaan ja hoitoon käytetään arviolta miljardi euroa vuodessa.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on koira-asioissa maan korkein virkamies. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Kuva: Johannes Niva / Yle MOT,Jaana Husu-Kallio,koira

Jaana Husu-Kallio on koulutukseltaan eläinlääketieteen tohtori. Työhistoriaan mahtuvat Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtajuus ja Euroopan unionin komission terveys- ja kuluttajasuojaosaston varapääjohtajan pesti. Hänet tunnetaan koiraihmisenä.

– Ensimmäinen koirakontaktini oli mummolan suomenpystykorva Jeppe. Opiskeluaikana hankin ensimmäisen oman koirani. Se oli kultainennoutaja Caro.

Husu-Kallio on nykyään tiibetinspanieli Ruusun onnellinen omistaja.

– Metsässä samoilu on meille tärkeää. Ruusu osallistuu arjen askareisiin puutarhatöistä lähtien. Kesällä purjehdimme yhdessä koko perheen voimin.

Husu-Kallion mielestä yksittäisellä kuluttajalla on iso rooli koiranruokamarkkinoiden tulevassa kehityksessä.

– Mitä ostamme? Mikä merkitys meille on kotimaisuudella ja kotimaisella tarjonnalla? Uskon, että meillä on jatkossa useampia kilpailukykyisiä yrityksiä tarjoamassa kotimaista vaihtoehtoa.

Tuotemerkkien määrä hämmentää

Nykyään kauppojen hyllyt notkuvat erilaisia koiranruokien tuotemerkkejä. Koirille ei enää myydä pelkkää nappulaa ja tölkkiä, vaan myös kerta-annospakkauksia, makupaloja, monipakkauksia ja jopa funktionaalista koiranruokaa.

Tämä hämmentää maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikköä.

– Samaa voi tosin sanoa meidän ihmistenkin monista tuoteryhmistä. Tarvitsemmeko todella näin paljon erilaisia tuotemerkkejä? Näinä pandemia-aikoina kuluttajien valinnoissa korostuvat tietyt perustuotteet. Tällä saattaa olla vaikutuksia myös kriisin jälkeiseen ostoskäyttäytymiseen.

”Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan”

Samaan aikaan, kun haluamme tietää tarkalleen, mistä oma ravintomme on peräisin, meillä ei ole hajuakaan siitä, mistä koiriemme ruokien raaka-aineet tulevat. Lain mukaan koiranruuan valmistajien ei tarvitse pakkauksissaan ilmoittaa raaka-aineiden alkuperää eikä edes valmistusmaata.

Ainoastaan tuotteen merkinnöistä vastaavan tahon yhteystiedot ovat pakollisia. Pakkausmerkinnöistä säädetään EU-tasolla.

– Jos asiasta erikseen kysytään, on valmistajan lain mukaan kerrottava, mistä raaka-aineet ovat peräisin, painottaa Jaana Husu-Kallio MOT:lle antamassaan sähköpostihaastattelussa. Kaupan hyllyn äärellä tämä ei kuitenkaan välttämättä auta.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus korostuvat elintarviketuotannossa. Vastaavan ilmiön soisin toteutuvan lemmikkiruokienkin puolella.― Jaana Husu-Kallio

– Vaikka lemmikkien ruuan etiketissä on ilmoitettava maksuton puhelinnumero tai esimerkiksi nettiosoite, josta ostaja voi saada pakollisiin merkintöihin kuulumattomia tietoja, on se käytännön ostotilanteessa hyvin hankalaa.

Koiranruuan tuotantoon liittyy usein niin paljon välikäsiä, että alkuperätietojen saaminen on hankalaa. Vaikka valmistajan nimi kuulostaa suomalaiselta, ei ruoka välttämättä sitä kuitenkaan ole.

– Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan – on kyse sitten elintarvikkeiden tai lemmikkiruokien pakkausmerkinnöistä. Jo tänä päivänä kestävä kehitys ja vastuullisuus korostuvat elintarviketuotannossa. Vastaavan ilmiön soisin toteutuvan lemmikkiruokienkin puolella.

”Tarvitaan valveutuneita koiranomistajia”

Husu-Kallion mukaan yhä useampi koiranomistaja on kiinnostunut lemmikkinsä hyvinvoinnista. Silti hän toivoisi koiranomistajilta enemmän valveutuneisuutta.

– Myös meillä koiranomistajilla on oma roolimme reklamoida huomaamistamme puutteista ja virheistä. Eli sama asia kuten havaitessamme puutteita elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä.

Pitäisikö EU-lainsäädäntöön saada muutos, että lemmikkiruokien tuoteselosteiden on oltava yhtä tarkat kuin ihmisilläkin?

– Mielestäni pakkausmerkintöjä koskevan lainsäädännön päivittämiseen on tarvetta. Tämä ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan meillä on tässä suhteessa pitkä tie kuljettavanamme.

Tutkimus: Huono ruoka yhteydessä sairauksiin

Lemmikkien terveyttä vaarantavista ruuan laatuongelmista on uutisoitu aika ajoin. Helsingin yliopistossa on muutaman vuoden ajan tehty uraauurtavaa tutkimusta koirien ruuista ja niiden vaikutuksesta lemmikkien terveyteen.

Tutkijatiimi on kerännyt mittavan kyselyaineiston siitä, mitä koirat syövät ja mitä ne ovat sairastaneet. Kyselyyn on vastannut yli 12 000 koiranomistajaa.

Asiasta kertoo lisää MOT:n ”Tätä koirasi oikeasti syö” -ohjelma:

– Kyllähän me olemme nähneet, että koirat näillä sapuskoilla selviävät. Toisaalta olemme myös nähneet, että koirilla on Suomessa hirveästi kroonisia sairauksia, dosentti ja eläinlääketieteen tohtori Anna Hielm-Björkman sanoo.

Hän johtaa Yliopistollisen eläinsairaalan yhteydessä työskentelevää asiantuntijaryhmää.

– Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella näkyy selvästi, että huonolaatuisen ravinnon ja koirien sairastavuuden välillä on yhteys.

– Toivoisin vähemmän bulkkia ja enemmän laatua. Tarkkaan emme vielä osaa sanoa, mitkä ainesosat näissä ruuissa ovat sellaisia, jotka ovat koirien terveydelle haitallisia, Hielm-Björkman sanoo.

Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella näkyy selvästi, että huonolaatuisen ravinnon ja koirien sairastavuuden välillä on yhteys.― Anna Hielm-Björkman, eläinlääketieteen tohtori, Yliopistollinen eläinsairaala

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ei halua kommentoida asiantuntijaryhmän keskeneräistä tutkimustyötä.

– Odotan tutkimusraporttien valmistumista ja katsotaan sitten. Lähtökohtaisesti on mielestäni hyvä asia, että koirien ruuista tehdään tieteellistä tutkimusta, sillä niiden laadulla on suuri merkitys koirien terveydelle.

Kansliapäällikkö luottaa Ruokavirastoon

Suomen koiranruokamarkkinoita valvoo Ruokavirasto, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Ulkomaisia ruokia valvotaan pääasiassa pistokoeluontoisesti. Jaana Husu-Kallion mielestä valvonta on nykyisellään riittävää.

– Luotan Ruokaviraston johdolla tehtävään valvontaan, joka kattaa sekä kotimaisen valmistuksen että markkinavalvonnan. Riskien arvioinnilla on suuri merkitys valvonnan kohdentamisessa, koska resurssit ovat rajalliset. Mielestäni on hienoa, että jatkossa saamme uutta tutkimustietoa tämän riskien arviointityön avuksi.

Husu-Kallion 12-vuotias Ruusu-koira on tiibetinspanieli. Kansliapäällikkö ihastui rotuun pitäessään eläinlääkärin vastaanottoa. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion tiibetinspanieli Ruusu. Kuva: Johannes Niva / Yle MOT,koira,tiibetinspanieli

Saavatko suomalaiset koirat tänä päivänä kunnollista ja laadukasta ruokaa?

– Kyllä, mutta uskon, että tulevaisuudessa se voi olla vieläkin parempaa ja vastata entistäkin paremmin meidän koiranomistajien vaatimuksiin ja tarpeisiin.

Millaista mielestäsi on hyvä koiranruoka?

– Turvallista ja terveellistä – ja se vastaa koiran omia, eri ikäkauden ja terveydentilan tarpeita.

Mitä ruokaa annat itse koirallesi?

– 12-vuotias Ruusu syö osittain kotiruokaa. Hän osallistuu mm. grillaukseen innokkaasti. Maustamattomat lihat syötetään yleensä Ruusulle. Valmisruuissa olemme löytäneet hyvän kotimaisen tuotteen.