Hyppää pääsisältöön

Oopperalaulaja Jenni Lättilä on viettänyt kaksoiselämää jo ennen koronakriisiä – Taiteilija koronakeväänä 2020

Oopperalaulaja Jenni Lättilä polttorankaa kaatamassa miehen sukutilalla koronakeväänä 2020.
Joskus soi Wagner, toisinaan moottorisaha. Oopperalaulaja Jenni Lättilä polttorankaa kaatamassa miehen sukutilalla koronakeväänä 2020. moottorisahat,Jenni Lättilä,raivaustyöt

Koronakriisi vei Wagner-tohtori ja sopraano Jenni Lättilältä kaksi oopperan kantaesitystä. Hän sanoo olevansa kuitenkin onnellisessa asemassa, sillä laulamisen lisäksi hän opettaa ja luennoi ja molempia voi tehdä etänä. Puolison sukutila tuottaa oman sisältönsä ennakkoluulottoman oopperalaulajan elämään. Artikkelin lopusta löydät Jennin ohjeet makkaran- ja oluentekoon.

Elämme nyt keväällä 2020 aivan poikkeuksellisia aikoja. Maailmaa koettelee koronapandemia, joka on pysäyttänyt täysin myös koko musiikkielämän. Taiteilijat ja yleisö elävät kodeissaan karanteenin kaltaisissa olosuhteissa.

Kysyimme suomalaisilta muusikoilta, säveltäjiltä, esiintyviltä taiteilijoilta ja kapellimestareilta, miten he viettävät tätä poikkeuksellista kevättä, mitä he suosittelevat kuunneltavaksi juuri nyt ja millaisia terveisiä he haluavat lähettää.

Kun ravintolatkin joutuivat sulkemaan ovensa, kysymme nyt myös miten kukin on löytänyt oman sisäisen kokkinsa, mitä keittiössä syntyy ja minkä reseptin he haluavat jakaa kaikille.

Oopperalaulaja Jenni Lättilä vastaa

Missä vietät koronakevättä?
Jo ennen koronaa olen viettänyt kaksoiselämää; olemme vuoroin Töölössä ja vuoroin mieheni sukutilalla Kuhmoisissa. Viljelemme tilalla kuminaa ja tattaria.

Uudenmaan sulun aikana kaksoiselämä hankaloitui. Mukana piti olla paperi, jossa selostetaan, että kevätkylvöihin pitää valmistautua, koneita täytyy huoltaa ja kylvösiemen järjestää hyvissä ajoin ennen toukokuuta.

Hyvin päästiin propushkamme avulla rajatarkastuksesta läpi. Varmuuden vuoksi olemme tilalla pysyneet tiukasti omissa oloissamme käymättä kylillä tai tapaamatta naapureita.

Oopperalaulaja Jenni Lättilä kaksi koiranpentua sylissään.
Oopperalaulaja Jenni Lättilä kaksi koiranpentua sylissään. Jenni Lättilä,pennut

Miten koronapandemia on vaikuttanut elämääsi ja töihisi?
Minulta peruuntui, tai siirtyi eteenpäin, tältä keväältä ja kesältä kaksi kotimaisen oopperan kantaesitystä. Kari Tikan oopperan Rakkaus on väkevä kuin kuolema ensi-ilta piti olla vajaan viikon päästä Aleksanterin teatterissa, ja Jukka Linkolan Hiljaiset perivät maan Ilmajoen musiikkijuhlilla kesäkuussa.

Samoin tutkimuskonferensseja, mestarikursseja, konsertteja ja muita tilaisuuksia on peruttu – tosin olen mukana ensi sunnuntain messun streamauksessa Temppeliaukion kirkosta.

Olen huolestuneena seurannut, kun monella freelancerina toimivalla kollegallani on nyt todella tiukka tilanne töiden peruunnuttua. Itse olen sikäli onnellisessa asemassa, että olen ajanut kaksilla rattailla ja työskennellyt laulamisen ohella koko ajan myös opettajana ja tutkijana.

Taideyliopisto siirtyi kokonaan etäopetukseen muutama viikko sitten, ja nyt olen oppilaitteni kanssa käyttänyt osan laulutunneista ja pedagogiikkaluennoista epätoivoiseen taisteluun tietotekniikkaa vastaan. Juuri nyt ATK on puolustuskannalla, mutta olen aivan varma siitä, että se vain valmistautuu vastaiskuun.

Oopperalaulaja Jenni Lättilän luennoimisen etätyöpiste.
Etäopetuspiste. Oopperalaulaja Jenni Lättilän luennoimisen etätyöpiste. Kuva: Jenni Lättilä kannettavat tietokoneet,etätyö

Miten päiväsi ovat kuluneet? Mitä puuhailet, silloin kun et vietä aikaa musiikin parissa?
Aika kuluu aatellessa, päivät päätä käännellessä, kuten vanha kansa sanoo. Valitettavasti olen niitä ihmisiä, joita tavoitteet ja deadlinet motivoivat parhaiten. Harjoitteleminen jotakin epämääräistä ”joskus”-tyyppistä ajankohtaa varten on minulle hankalaa.

Välillä tulee tietenkin tarmonpuuskia, jolloin olen järjestellyt nuottihyllyjä, riehunut raivuusahan kanssa, harjoitellut, kaatanut polttorankaa, edistänyt tutkimusprojektejani, leiponut leipää ja kutonut villapaitaa. Välillä tekemisen tarmoa saa sitten vähän etsiskellä.

Oopperalaulaja Jenni Lättilän leipomia leipiä.
Oopperalaulaja Jenni Lättilän leipomia leipiä. Kuva: Jenni Lättilä leipä
Oopperalaulaja Jenni Lättilän leipomia leipiä.
Oopperalaulaja Jenni Lättilän leipomia leipiä. Kuva: Jenni Lättilä leipä

Normaalista elämästä kaipaan ehkä eniten ihmisten ilmoille lähtemistä; syytä laittautua ja pukeutua siisteihin työvaatteisiin. Totta kai kotitoimistollakin voi halutessaan pyrkiä näyttämään ihmiseltä, mutta varsinaista pakottavaa tarvetta (tai edes mielekkäältä tuntuvaa syytä) siihen ei ole.

Toinen asia, jota kaipaan, on lounas. Kunnollinen lounasravintolan tarjoilema lounas, jonka voi syödä ystävien ja kollegoiden seurassa.

Pöydällä Boccaccion Decamerone-kirja, viiniä ja leikkelemakkaroita.
"Iltaisin olemme lukeneet Boccaccion Decameronea vuorotellen ääneen, se tuntuu sopivan kulkutautieristykseen hyvin." Pöydällä Boccaccion Decamerone-kirja, viiniä ja leikkelemakkaroita. Kuva: Jenni Lättilä Decamerone

Sanotaan, että paluuta entiseen maailmaan ei ole. Mitä ajattelet, miten maailma muuttuu pandemian jälkeen?
Fyysikko Niels Bohr on sanonut, että ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Jännityksellä odotetaan ja katsotaan, miten käy.

Sen jälkeen, kun ravintolat ovat sulkeneet ovensa, jokainen on joutunut valmistamaan ruokansa itse. Minkä hyväksi havaitsemasi reseptin haluat jakaa kaikille?
Meillä kokataan mielellään, mutta syödään toisinaan pikaruokaa: otetaan pakastimesta bratwurstia ja nautitaan se tuoreen leivän, hapankaalin ja oluen kanssa.

Meillä eletään italialaistyyppisessä aikataulussa, jossa päivän pääateria tarjoillaan illalla saman pöydän ympärille kokoontuneelle perheelle. Lounas on meillä kevyempi ruoka, jonka jokainen syö työpäivänsä aikana mistä suinkin löytää. Korona-aikana asiallista lounasta ei tahdo kotoa löytyä: jääkaapissa on kyllä erilaisia raaka-aineita, mutta silti lounas korvaantuu helposti karjalanpiirakoilla tai ruisleivillä.

Nopeat, helpot ja muutamalla astialla valmistettavat ja tarjoiltavat lounasruokareseptit ovat nyt arvossaan. Tässä teille kevään kunniaksi sitruuna-parsapasta neljälle hengelle:

1–2 nippua vihreää parsaa
(2 valkosipulinkynttä)
sitruuna
½ dl oliiviöljyä
3 rkl voita
suolaa, pippuria, ripaus sokeria
400 g spagettia
100 g parmesaanijuustoa

Laita pastaa ja parsoja varten vettä keittymään.

Veden lämmitessä napsauta parsoista puiseva tyvi pois, kuori parsat, jos se tuntuu tarpeelliselta. Leikkaa parsat noin 3-4 sentin pätkiksi, ryöppää niitä pari minuuttia suolavedessä.

Keitä pasta ja laadi sen keittyessä kastike: raasta pestystä sitruunasta kuori ja purista mehu. Lämmitä öljy ja voi laakeassa paistokasarissa. Lisää sitruunan kuori ja mehu, ripaus sokeria ja suolaa (sekä hienonnetut valkosipulinkynnet).

Kuullota hetki matalalla lämmöllä. Lisää parsat ja kuullota. Valuta pasta ja sekoita joukkoon.

Lisää raastettu parmesaanijuusto ja hieman puristettua sitruunanmehua, sekoita käännellen. Rouhi myllystä mustapippuria pintaan.

Käyttämäni leipäreseptit löytyvät Jan Hedhin kirjoittamasta Mestarileipurin leipäkirjasta, hapankaalin olen toistaiseksi ostanut valmiina, mutta tässä jutun lopussa tulee vielä makkaroiden ja oluen reseptit – nyt kun näitä on hyvin aikaa tehdä.

Mitä musiikkia suosittelet kuunneltavaksi ruokailun jälkeen?
Nyt kerron salaisuuden: en useinkaan jaksa kuunnella klassista musiikkia enää illalla ruuan jälkeen, sitä tulee työasioissa kuunneltua aika paljon.

Minusta on hauska kuunnella Yle Areenasta toimitettuja musiikkiohjelmia, joissa joku muu on nähnyt levyjen valitsemisen vaivan. Tunnelmasta riippuen voin kuunnella Muistojen bulevardia, Popradiota, Pekka Laineen Ihmemaata tai vaikka Toni Laaksosen Lauantaitansseja, mikä etten kuuntelisi jotain vanhaa jatsiakin, tai maailmanmusiikkia.

Vaikka minun tietysti kuuluisi suositella etenkin näiden ruokien kanssa jotakin jylhää saksalaista soitantoa.

Jenni Lättilän makkara- ja olutohjeet

Otetaan 3 kg hyvin rasvaista peuranlihaa. Yleensä otamme sen joulukuussa iltahämärissä pellolta, mutta muutenkin lihan voi hankkia. Peuranruhoa leikatessa makkarantekoon varataan kyljet, niska sekä lavan, selän ja kupeiden rasvaiset
palat. Lisäksi tarvitaan 1,5 kg rasvaista sian kylkeä, ellei satu olemaan oikein rasvainen peura.

Lihat jauhetaan kerran lihamyllyssä ja viedään kylmään. Samaan aikaan valmistetaan mausteseos jossa on:
80 g suolaa
35 g mustapippuria
10-15 g kuminoita maun mukaan
10 g muskottipähkinää

Jauhetaan mausteseos hienoksi, ja otetaan lisäksi
3 rkl sipulijauhetta ja
8 kananmunaa.

Sekoitetaan lihoihin mausteseos, sipulijauhe ja kananmunat, ja jauhetaan makkaramassa toisen kerran lihamyllyssä.

Varataan
5 g kuivattua persiljaa
5 g kuivattua meiramia ja
maitoa.

Lisätään massaan persilja ja meirami, ja sekoitetaan joukkoon sopiva määrä (ehkä 4-5 dl) maitoa niin, että massa on tasaista, mutta kiinteää. Paistetaan koepala pannulla ja maistetaan. Viedään makkaramassa kylmään. 

Varataan noin15 metriä sian ohutsuolta ja ajetaan kylmä makkaramassa kuoreen niin, että syntyy suunnilleen sormen vahvuisia ja vaaksan mittaisia makkaroita. Niitä tulee alun toista sataa. Pakataan makkarat vakuumipaketteihin kerta-annoksiksi ja pakastetaan myöhemmin syötäväksi. Raakamakkarat pitää kypsentää pannulla kunnolla.

Oopperalaulaja Jenni Lättilä valmistaa makkaroita kotikeittiössä.
Oopperalaulaja Jenni Lättilä valmistaa makkaroita kotikeittiössä. Jenni Lättilä,makkarat
Oopperalaulaja Jenni Lättilän keittiössä valmistetaan makkaroita.
Oopperalaulaja Jenni Lättilän keittiössä valmistetaan makkaroita. Kuva: Jenni Lättilä makkarat
Lautasella hapankaalia ja oopperalaulaja Jenni Lättilän valmistamia makkaroita.
Lautasella hapankaalia ja oopperalaulaja Jenni Lättilän valmistamia makkaroita. Kuva: Jenni Lättilä hapankaali,makkarat

Olut
Tällä reseptillä syntyy runsaan hedelmäinen ja humala-arominen NEIPA-tyyppinen pintahiivaolut. Sen valmistaminen aloitetaan desinfioimalla työvälineet ja astiat sekä keittiön pinnat. Sen jälkeen säädetään vesijohtovettä hiukan:

30 litraan Helsingin vesijohtovettä lisätään sekoittaen
5.3 g kalsiumkloridia
2.2 g kalsiumsulfaattia
5 ml maitohappoliuos 80%
(jokin magnesiumlisäys olisi myös tarpeen, mutta magnesiumsulfaatti oli tätä erää tehdessä päässyt loppumaan)

Kaadetaan mäskäysvesi mäskäysastiaan, ja lämmitetään vesi 65 asteeseen. Mäskäysveden oikea määrä riippuu käytettävästä mäskäyslaitteistosta; meillä tässä reseptissä mäskäysveden määrä on 19 litraa.

Maltaat kannattaa ostaa valmiiksi rouhittuina. Tässä reseptissä tarvitaan
4.5 kg Viking Pale Ale -mallasta
0.5 kg kaurahiutaleita
0.5 kg Viking dekstriinimallasta

Sekoitetaan maltaat keskenään, ja kaadetaan ne sekoittaen mäskäysastiaan. Mäskätään yhden askelen mäskäysohjelmassa 65 asteessa 60-75 min ajan vierrettä laitteistossa pumpulla kierrättäen tai mäskiä sekoittaen, kunnes tärkkelyksen konversio on täydellinen.

Mäskäyksen lopuksi nostetaan mäskin lämpötila 75 asteeseen 10 minuutin ajaksi. Suodatetaan vierre mäskistä, ja huuhdotaan maltaat 11 litralla vettä. Vierteen ominaispaino ennen keittoa on tyypillisesti 1.050 - 1.052.

Keitetään vierrettä 75 minuutin ajan. 

Tätä oluttyyppiä humaloidaan erittäin runsaasti, mutta humaloiden pitkää keittämistä välttäen. Tavoitteena on hedelmäinen, runsas humala-aromi mutta maltillinen katkeruus. Sen vuoksi keittoon lisätään vain yksi humala, 2.5 g El Dorado (alfahappo 15%): lisätään kun keittoaikaa jäljellä 60 min.

Keiton jälkeen vierteen annetaan jäähtyä 90 asteen lämpötilaan ja lisätään humalasiivilään ns. whirlpool-humalat
10 g Amarillo (alfahappo noin 9%)
10 g El Dorado
10 g Equinox (alfahappo noin 15%)
10 g Mosaic (alfahappo noin 12%)

Pidetään vierteen lämpötila 90 asteessa 30 min ajan samalla vierrettä sekoittaen. Tavoitteena on, että keiton saostama kiintoaine laskeutuisi pyörteessä astian pohjan keskelle ja eroaisi vierteestä. Poistetaan humalat ja jäähdytetään vierre
nopeasti 20 asteeseen. Ominaispaino ennen käyttämistä (OG) säädetään vettä lisäämällä välille 1.060-1.061.

Siirretään vierre käymisastiaan, hapetetaan, ja lisätään hiiva
1 pkt Wyeast London Ale III

Käytetään olutta noin kaksi viikkoa 19 asteen lämpötilassa. Pääkäymisen aikana olut kuivahumaloidaan. Ensimmäinen kuivahumalointi tehdään kun pääkäyminen on täydessä vauhdissa, ehkä noin 4 päivää pääkäymisen alusta.

Valmistellaan kahteen steriiliin humalapussiin kuivahumalat
2x20 g Amarillo
2x20 g El Dorado
2x20 g Equinox
2x20 g Mosaic
2x20 g Citra (alfahappo noin 12%)

Lisätään ensimmäinen humalapussi käymisastiaan päiviksi 4-8, ja toinen päiviksi 8-12.

Kun olut on käynyt loppuun sen ominaispaino (FG) noin 1.016-1.018. Dekantoidaan olut varovasti steriiliin astiaan, ja lisätään pieneen olutmäärään liotettuna 130 g sokeria 20 litraa olutta kohden. Sokeri on saatava sekoittumaan koko
olutmäärään, mutta samalla oluen sekoittamista ja ilmaamista pitää välttää.

Pullotetaan sopiviin painetta kestäviin pulloihin, ja annetaan jälkikäydä viileässä vähintään 3 viikon ajan.

Lasissa oopperalaulaja Jenni Lättilän valmistamaa olutta.
Lasissa oopperalaulaja Jenni Lättilän valmistamaa olutta. Kuva: Jenni Lättilä oluenvalmistus

Jenni Lättilä lauloi Adele Bergmanin roolin Jaakko Kuusiston uudessa Jää-oopperassa Suomen kansallisoopperassa 2019. Ooppera perustuu Ulla-Lena Lundbergin vuonna 2012 Finlandia-palkittuun romaaniin. Libretisti Juhani Koivisto.

Wagner-intoilijat Wagner-tohtori sopraano Jenni Lättilä, Apocalyptica-sellisti Perttu Kivilaakso ja Bäckström Brothers -tenori Petri Bäckström katsovat ja kommentovat suoraa Wagnerin Reininkulta-striimausta Suomen kansallisoopperasta 7.9.2019.

Taiteilija koronakeväänä 2020